Moskovan pata
Tämän venäläishenkisen pataruoan ohjeen sain ircissä tuttavaltani, joka ylisti sitä kovin - eikä syyttä! Liemeen tarttuu pitkässä haudutuksessa tuhdin lihaisa maku, aurajuusto piristää ja suolakurkut raikastavat niin, että ruoka ei ole tuhtiudestaan huolimatta tunkkaista. Itse asiassa harvassa ruoassa sinihomejuusto on ollut niin paikallaan kuin tässä padassa.
Tässä siis kyseisen, jauhajien pöydästä ripeästi vatsoihin kadonneen padan vieraskynäresepti:
Moskovan pata
suolakurkkuja (venäläistä mallia)
sisäpaistia 1 kg (naudan ulkopaisti käy myös)
sipuli
valkosipuli
smetanaa 1 prk
aurajuustoa (maun mukaan vähän yli puoli pkt)
cayennepippuria
Valuta suolakurkut (huuhtele suolaa pois), kuullota sipuli ja puolet suolakurkuista. Lisää cayenne ja nosta ainekset pataan. Ruskista lihat, lisää pippuria vähän (oikeastaan puolet sipuliin ja puolet lihaan eli hyppysellinen, mustapippurikin käy). Lisää jauhoja 2-3 rkl, ravistele padassa. Lisää lihaliemi ja vesi (niin, että lihat juuri ja juuri peittyvät) ja kiehauta. Laita koko hoito uuniin 175 C n. 1,5 h tai kiehuta pienellä liekillä hellalla pari tuntia. Lisää lopuksi smetana ja juusto ja hauduta vielä hetki. Lisää lopuksi loput suolakurkut.
Vielä varoituksen sana: suola! Sitä on aurajuustossa ja kurkuissa ja allekirjoittanut on muutaman kerran saanut melko tönkkösuolattua, joten valuta, huuhtele, laita muutama kurkku alussa vain. Ja aurajuustoakin voi lisätä ihan maltillisesti. Resepti on jostain 80-luvun klassikko-isomummu-lehdestä, joku legendaarinen vissiin.
Tarjotaan perunoiden ja salaatin kanssa. Höysteeksi olen kehitellyt oman perheen reseptin. Marie-Louisin porkkanat: kuullota yksi sipuli, lisää porkkanoita ja kuullota niitäkin samalla hieman. Lisää vettä niin, että ne eivät aivan peity, kiehauta vesi melkein pois pienellä liekillä. Voissa kuullottaminen antaa parhaan maun.
Tässä siis kyseisen, jauhajien pöydästä ripeästi vatsoihin kadonneen padan vieraskynäresepti:
Moskovan pata
suolakurkkuja (venäläistä mallia)
sisäpaistia 1 kg (naudan ulkopaisti käy myös)
sipuli
valkosipuli
smetanaa 1 prk
aurajuustoa (maun mukaan vähän yli puoli pkt)
cayennepippuria
Valuta suolakurkut (huuhtele suolaa pois), kuullota sipuli ja puolet suolakurkuista. Lisää cayenne ja nosta ainekset pataan. Ruskista lihat, lisää pippuria vähän (oikeastaan puolet sipuliin ja puolet lihaan eli hyppysellinen, mustapippurikin käy). Lisää jauhoja 2-3 rkl, ravistele padassa. Lisää lihaliemi ja vesi (niin, että lihat juuri ja juuri peittyvät) ja kiehauta. Laita koko hoito uuniin 175 C n. 1,5 h tai kiehuta pienellä liekillä hellalla pari tuntia. Lisää lopuksi smetana ja juusto ja hauduta vielä hetki. Lisää lopuksi loput suolakurkut.
Vielä varoituksen sana: suola! Sitä on aurajuustossa ja kurkuissa ja allekirjoittanut on muutaman kerran saanut melko tönkkösuolattua, joten valuta, huuhtele, laita muutama kurkku alussa vain. Ja aurajuustoakin voi lisätä ihan maltillisesti. Resepti on jostain 80-luvun klassikko-isomummu-lehdestä, joku legendaarinen vissiin.
Tarjotaan perunoiden ja salaatin kanssa. Höysteeksi olen kehitellyt oman perheen reseptin. Marie-Louisin porkkanat: kuullota yksi sipuli, lisää porkkanoita ja kuullota niitäkin samalla hieman. Lisää vettä niin, että ne eivät aivan peity, kiehauta vesi melkein pois pienellä liekillä. Voissa kuullottaminen antaa parhaan maun.
16 Comments:
Reseptin on lanseerannut joskus Mysi Lahtinen, jossakin lehdessä tai ruokaohjelmassa, koska kirjoitin sen silloin itselleni ylös ja kokeilin. Klassinen pitkään haudutettava pyhäpata.
Linkkasin muuten sivuillenne melonisalaatin ohjeella, ihana kesäjälkiruoka, jota en olisi ikinä itse keksinyt!
Tosiaan, tämä onkin oikein mysimainen resepti. Oli kyllä aurajuuston ystävälle kerrassaan herkullinen kokemus.
Moi!
Tämä resepti on ilmestynyt Mysi Lahtisen toimesta HS:n kuukausiliitteessä lähes 10 v sitten. Kuvassa komeili Leningrad Cowboys.
Kiitos Mysi, jos luet tämän. Aivan fantastinen ruoka!
T:Juha, Espoo
Ruoka on ehkä paras mitä ikinä olen maistanut/tehnyt. Se on sulattanut monen sinihomejuustosta ennakkoluuloja potevan sydämet.
Keskeistä on ollut, että sipulit kuullotettaan ja herätellään pippureiden kanssa hyvin. Hunajaa ei parane säästää. suolakurkut luonnollisesti venäläisiä tai jos ei ole saatavilla niin sitten perusvalkosipulisuolakurkkuja.
Tarjoan itse seuraavilla isäni, Pertin Perunat, kehittämillä valkosipuliperunoilla:
- valkosipulia riittävästi ja paljon (haketta tai taitavasti leikattua ohuiksi viipaleiksi). Valkosipulin sydänosa poistettuna
- noin 1-½ keltasipulia pilkottuna
- mustapippuria
- merisuolaa
- perunoita kysynnän mukaan
Merisuola ja pippuri murskataan mortelissa yhdeksi mausteeksi. Oman maun mukaan.
Perunat siivutetaan ohuiksi viipaleiksi. Paistetaan hetki sipulin ja valkosipulien kera isossa paistinpannusas (Wokkipannu sopii tähän hyvin). Runsaasti öljyä! Maustetaan pippuri-suolasekoituksella Herätetään hetki.
Uuniin non 150 - 160 asteeseen 2h. Ennen uunia hyvä loraus rypsiöljyä päälle.
ja Bon apetit
Niin siis huomasi, että reseptistä puuttuu aivan keskein osa eli hunaja.
Resepti menee näin:
- kuullota sipulit voissa
- lisää pippurit
- lisää hunajaa
- lisää suolakurkut
- herättele hetki
- siirrä syrjään
- ruskista liha pienissä erissä ja pistä pataan
- kun kaikki liha on ruskistettu niin vehnäjauhoja päälle 1 - 2 lusikkaa
- voimakasta lihalientä päälle
- kiehauta
- sulata smetana joukkoon
- sulata sinihomejuusto pienissä erissä joukkoon
- 2 h uunissa 160 C
Jep
t:Juha
Moskovan pata kipusi omien lempiruokienikin joukossa saman tien hyvinkin korkealle. Niin hyvää, ettei syömistä tekisi mieli lopettaa ollenkaan. Harmi vain, että kunnollisia suolakurkkuja ei meinaa löytää oikein mistään.
Suuret kiitokset lisäohjeistuksesta ynnä valkosipuliperunoiden reseptistä. Tuommoiseen perunaohjeeseen olenkin toivonut jossain törmääväni.
En nyt oikein tajua.. Mistä pataan tulee neste?
Luullakseni noista ohjeeseen sisältyvistä maitotuotteista.
Neste tulee lihaliemestä, se taitaa puuttua ohjeesta...
Paras pata ikinä! Vaikka aina luulee että tätä syödään viikon ajan, niin kyllä pata oikeastaan loppuu kesken :)
Itse lisään lanttu-kuutioita, siinä vaiheessä kun sipulia on hieman jo kuullotettu. Ja, valkosipulimurska-öljy sesos sopii tähän kuin voi puroon!
Tää Moskovan pata on vuodelta 1993, jolloin Leningrad Cowboys esiintyi Senaatintorilla yhdessä Puna-armeijan kuoron kanssa. Mysi Lahtinen kirjoitti siitä, että voimme tätä pataa syödessämme muistella huikeaa konserttia...
Ja se oli tosiaankin Hesarin Kuukausiliitteessä.
Resepti on peräisin vuodelta 1993, jolloin Leningrad Cowboys esiintyi Puna-armeijan kuoron kanssa Senaatintorilla. Mysi silloin Hesarin Kuukausiliitteessä vinkkasi, että voisimme tätä pataa syödessämme muistella sitä huikeaa konserttia...Ja niinhän me sinä syksynä teimme!
Herkullista pataruokaa, jonka ohjeen otin talteen Kodin Kuvalehdestä. Samassa jutussa suussasulava suklaahyydykkeen ohje - Kiitos Mysi!
Mekin otimme talteen jo tuon Hesarin kk-liitteen reseptin aikoinaan. Myöhemmin Mysin resepti ollut todella muuallakin lehdissä - hyvä resepti kun on!
Silloin heti reseptin löydettyämme saimme tuttavalta ison hirvenpaistin. Itse en oikein riistaeläimien lihan mausta tykkää, kun en riistaan ole tottunut, joten jotakin piti keksiä ja tämä Mysin resepti tuli siis oivaksi avuksi! Varmaan olisi pata muutenkin maistunut, mutta marinoimme hirveä yön yli maidossa riistamaun laimentamiseksi, ja a-vot, kun tuli hiukkasen hyvää! Melkein on pitänyt ostaa hirveä uudestaan, jotta on saanut maistaa uudelleen... :)
Voiko lisätä punaviinia ja jos, niin paljonko. pitääkö tällöin lisätä jauhoja? Miten paljon suolakurkkua tulee?
Kommentissa joku mainitsi hunajan, paljonko sitä?
En oikein osaa ajatella punaviiniä tähän pataan, kun makuja ja meininkiä on muutenkin niin paljon.
Suolakurkkuja voi laittaa maun mukaan; minä laittaisin ehkä 3 kpl.
Ihmeellistä on jos ruokablogisti ei tunne ruokaguru Mysi Lahtista eikä tiedä että Moskovan pata on hänen käsialaa.
Lähetä kommentti
<< Home