Yksin kotona, osa 2

Herra Pippurimylly on ollut koko viimeisen viikon (aivan liian kaukana ja aivan liian pitkään kestävällä) työmatkalla. Olen käyttänyt tilaisuuden hyväkseni ja muuttanut kotimme sillä välin viherpiipertämöksi. Olen muun muassa kasvatellut ituja, värkännyt tomaatintaimien (sekä toki muidenkin kasvustojen) kanssa - ja ennen kaikkea päässyt herkuttelemaan parina päivänä tällä maailman parhaalla linssipadalla:

Linssipata

1 rkl oliiviöljyä
1 iso punainen sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 punainen chilipalko
kurkumaa
kanelitanko
tähtianis
4 kardemumman siementä kuorittuna ja siemenet murskattuna (tai helpompi vaihtoehto; teelusikankärjellinen murskattua kardemummaa)
175 g Puy tai Umbrian linssejä (tai semmoisia vihreitä linssejä, mitä kaapissa sattuu olemaan)
7 dl kana- tai kasvislientä
(suolaa, mustapippuria)
2 tomaattia kuorittuna, siemenet poistettuna ja kuutioituna
kourallinen korianteria tai persiljaa

Silputut sipulit ja chili paistellaan oliiviöljyssä pehmeiksi, lisätään kurkuma, tähtianis, kanelitanko ja kardemumma ja paistellaan 1-2 min. Lisätään liemi ja linssit, lämpöä sen verran että kiehuu hiljalleen (ilman kantta) ja annetaan kypsyä 15-20 min. Lisätään suolaa jos tarvis ja mustapippuria, jos tekee mieli. Kun linssit ovat kypsiä, lisätään tomaattikuutiot ja persilja (tai korianteri) ja keitetään vielä 2-3 minuuttia. Lopuksi poistetaan tähtianis ja kanelitanko.
Ohjetta voi soveltaa laittamalla enemmän tomaattia, (murskana tai paseerattuna), tosin silloin kannattaa vähän vähentää veden
määrää, ettei tule keittoa.

Tämä oli sanalla sanoen ihanaa. Heti ensimmäisestä lusikallisesta levisi suuhun mahtavan mausteinen meininki. Valkosipuli ja chili sopivat suorastaan käsittämättömän hyvin yhteen kurkuman, kanelin ja tähtianiksen kanssa. Tätä oli ihan pakko ottaa pari kauhallista lisää - sen verran mainiolta pata maistui. (Eikä kyseessä edes ollut tuo tomaattisempi versio, jota ajattelin testata joskus toisella kertaa.) Alkuperäisessä ohjeessa tätä suositeltiin kuulemma grillatun lampaan kaveriksi, joten sillä keinoin voi saada lihan syönnin nimiin vannovan miesväenkin innostumaan linssipadasta.

Nyt sitten jännittää, mahtaako mahaani kasvaa tämän kasvishurahduksen seurauksena linssiköynnös tai joku muu puu. No, eiköpähän tässä taas päästä päiväjärjestykseen, kun perheen grillimestari palailee kotiin. Tästäkin reseptistä on kiittäminen iki-ihanaa Emmaa, joka tarjoili meille myös tuon eilisen salaatin. Jos joskus vielä perustamme Pippurimyllyn kanssa pastanvääntäjien veljeskunnan, niin tiedän kyllä, minne yhden ensimmäisistä kunniakilvistämme lähetän.