Vuohenjuusto-sieniraviolit

Pasta on mainio tavara! Erilaisilla kastikkeilla siitä saa punnerrettua esiin todella monia puolia. Eräs suosikeistamme on vuohenjuustotäytteinen ravioli. Pastanyytin sisään sopivasti sulaneen juuston suolaisessa pehmeydessä on jotain samaa kuin brie-patongissa.

Jos mahdollista, pasta kannattaa valmistaa itse. Taikinan tekee yleiskoneella miltei yhtä nopeasti kuin etsii tuorepastapaketin marketista. Perinteinen pasta syntyy vehnäjauhosta ja kananmunista. Muuta ei tarvita. Neljästä desistä jauhoja syntyy reilut annokset kahdelle. Kerralla kannattaa tehdä enemmänkin - osan voi vaikka kuivata ja syödä tomaattikastikkeen kanssa myöhemmin. Kahdeksan desin jauhomäärää jaksaa tavallinen yleiskone pyörittää vielä hyvin.

Laita jauhot yleiskoneeseen taikinakoukun kaveriksi. Käsinkin voi vääntää, mutta jämäkkä pastataikina on istumatyötä tekevälle kaupunkilaiselle käsin melko raskas väännettävä. Laita kone hyrräämään ja siirry munien kimppuun. Munia tulee sen verran, että jauhot juuri ja juuri paakkuuntuvat ja muodostavat silkkisen pehmeän taikinan. Jos haluat hieman maukkaampaa pastaa (ja kolesterolin kohisemaan), jätä joka toisesta munasta valkuainen käyttämättä. Kahdeksaan desiin jauhoja menee koosta riippuen kolmesta viiteen munaa. Jos jätät osasta valkuaiset rannalle, munia menee luonnollisesti hieman useampi.

Kun taikina on tasaista ja sileää, aja siihen hyvä sitko pyörittämällä sitä yleiskoneessa (tai käsin, jos olet sitkeä!) vielä 5-10 minuuttia. Joskus jauhot eivät meinaa tarttua yhteen vaan muodostavat pieniä myttyjä kulhon pohjalle. Silloin auttaa, kun pysäyttää koneen ja puristelee niistä käsin suuren pallon. Pallo takaisin koneeseen ja kymmenen minuutin myrytys. Lopuksi taikinan kannattaa antaa levähtää jääkaapissa puolesta tunnista tuntiin. Kääri taikina ensin huolellisesti Elmu-kelmuun, jottei se kuivahda.

Tässä välissä kannattaa valmistaa täyte. Kuullota pari desiä sieniä (sekasienet toimivat hyvin - kaupan siitake- tai herkkusienet myös, jos et pääse metsään tai vuodenaika ei suosi sienestystä) oliiviöljyssä. Lisää suolaa ja pippuria. Mausteita voi käyttää rennohkosti. Lopputuotteessa pastan mietous hälventää makua. Revi kuullotuksen loppuvaiheessa reilusti rucolaa pannulle (esim. puolikas kaupan yrttipuskasta) ja lämmitä vielä hetki.

Ota levähtänyt taikina jääkaapista ja jauhota sitä kevyesti. Revi siitä kämmenellisen kokoinen palanen ja ala kaulia sitä pastakoneella (tai kaulimella, jos olet se sisukas tyyppi!) väljimmällä asetuksella (meillä nro 0). Kiristä koneen telaa asteittain, kunnes saat reilun millin vahvuisen levyn (meidän pastakoneessamme ravioleihin sopiva asetus vaikuttaa olevan nro 5). Kauli toinenkin pitkä, ohut levy ja jauhota molemmat hyvin. Jauhotuksen kanssa kannattaa olla huolellinen. Muutaman kerran taikina on tarttunut pitkältä matkalta pöytään ja sitä on sitten synkkää irroitella.

Laita toiselle levylle reiluja nokareita vuohenjuustoa (ruokalusikallinen voisi olla hyvä määrä) n. 10 cm välein. Nokareiden päälle asetellaan sienipaistosta niin paljon, kuin pinoa kaatamatta saat mahtumaan. Tämän jälkeen taikinalevy kastellaan kekojen ympäriltä, jotta raviolien kansipuoli saadaan tarttumaan kiinni. Kansilevy nostetaan alemman päälle ja painellaan huolella joka puolelta kiinni, jottei sisään pääse keittämisen yhteydessä vettä. Lopuksi raviolit leikataan irti ketjusta esim. pizzahyrrällä ja laitetaan liinalla peitettynä jääkaappiin odottelemaan keittämistä. Liina siksi, ettei pasta kuivu.

Kun kaikki raviolit on askarreltu, keitä ne väljässä vedessä suuressa kattilassa. Pastavedestä tarttuu varsin vähän suolaa itse pastaan, joten senkin uskaltaa suolata ihan kunnolla. Neljä minuuttia on sopiva keittoaika tuoreelle pastalle.

Tarjoa välittömästi esim. valkoviini- tai katkarapukastikkeen kanssa.