Kaljatölkkikana

Hurahdimme viime kesänä tosissamme grillaukseen. Kun kansalliset perusreseptit oli syöty puhki, suuntasimme takapihagrillauksen kotimaahan verkkosurffailun keinoin. Jenkkien grillauskulttuuri on monimuotoisuudessaan suomalaiseen makkaranlämmitysperinteeseen nähden täysin ylivertainen. Useilla sivustoilla tunnuttiin hehkutettavan, että ruuvaamalla puoliksi tyhjennetty oluttölkki broilerin ahteriin saa aikaan mehukkainta kanaa, mitä maan päällä on syöty. Lisäksi tämä on erittäin näyttävä vierasruoka ja toimiva jäänsärkijä. Tiukempikin tunnelma vapautuu nopeasti, kun, grillistä kurkkii mukavasti tölkin nokassa istuskeleva päätön kana.

Beer Butt Chicken (taloudessamme puhumme arkisesti Kaljap*rsekanasta)

• 1 broileri
  
• oliiviöljyä
  
• lempikanamausteitasi (esim. sitruunanviipaleita, tuoreita tai kuivattuja yrttejä)
  
• valkosipulia, tabascoa, Worchestershire-kastiketta
  
• suolaa, pippuria
  

Pese ja kuivaa broileri. Hiero mausteet kanan pintaan ja nahan alle. Useimmat yrtit toimivat hyvin. Mielikuvitustaan voi käyttää ja omaa makuaistiaan kannattaa kuunnella. Inspiraation pohjaksi voi vaikka Googlata termillä "chicken rub". Itse tapaan vielä sulloa nahan alle ohuita sitruunanviipaleita.

Nyt seuraa hauskin vaihe: kolmasosalitran oluttölkki juodaan puolilleen, minkä jälkeen koko kansi irroitetaan tölkinavaajalla. Olutta voi halutessaan maustaa murskatulla valkosipulilla ja lorauksella tabascoa sekä Worchestershire-kastiketta. Tölkin ulkopuolelle hierotaan liukkariksi oliiviöljyä ja kana lasketaan istumaan tölkin päälle siten, että tölkki uppoaa suunnilleen puoliksi kanan sisään. Kun hieman nykertää, kanan saa pysymään hyvinkin tukevassa istuma-asennossa tölkin ja kahden jalkansa varassa.

Tämä kana ei sitten onnistu kannettomassa grillissä. Itse asiassa valmistusmenetelmä on nimeltään "barbecuing", ei "grilling". Kanaa piinataan pitkään miedolla, epäsuoralla lämmöllä, jolloin pinta paahtuu rapeaksi ja sisus kypsyy juuri sopivaksi. Epäsuorassa grillauksessa hyödynnetään kannen lämpöä heijastavaa vaikutusta, jolloin ruoka kypsyy tasaisesti joka puolelta eikä pala alapinnaltaan karrelle. Kaasugrillissä yksi polttimista sammutetaan ja kana istutetaan sen yläpuolelle. Loput polttimet pidetään hieman grillistä riippuen noin puoliteholla. Hiiligrillissä epäsuora lämpö saadaan aikaan raivaamalla hiiletön alue esim. siirtämällä hehkuvat hiilet grillin laidoille. Kana asetetaan ritilälle hiilettömän alueen yläpuolelle.

Grillissä olut höyrystyy ja pitää kanan koko ajan kosteana ja mehukkaana. Takapihagrillaajan käsissä muuten niin helposti kuivuva kana onnistuu tällä tavoin aina ja lopputulos on kuin onkin jenkkien lupausten mukainen, uskomattoman mehukas ja maukas.

Lintu viihtyy grillissä lämmöstä ja olosuhteista riippuen reilusta tunnista kahteen tuntiin. Perinteinen tapa kokeilla kypsyys on viiltää koipeen veitsellä. Jos aukosta tihkuva lihasneste on kirkasta, kana on valmis. Itse käytän piinaavan pikkutarkkana miehenä digitaalista keittiölämpömittaria, jottei mitään jää sattuman varaan. Kun reisi on 82 Celsiuksessa (180 kpl jenkkien ihme imperialistiasteita), kana on mehukkaimmillaan.

Olutkammoisille rauhoituksen sana: olut ei maistu valmiissa kanassa lainkaan. Halutessaan sen asemesta voi käyttää kyllä siideriä tai vaikka kolaakin.