Ruokaisa The Lord of the Rings -maraton

Kävimme katsomassa 2000-luvun ensimmäisinä vuosina The Lord of the Rings -trilogian elokuvateatterissa, ja ajatuksena on ollut sen jälkeen katsoa kaikki kolme elokuvaa uudestaan putkeen omassa kotiteatterissa. Viime lauantaina pääsimme viimein ajatuksesta tekoihin hoksattuamme, että suurin piirtein 12-tuntisesta katselukokemuksesta voi tehdä hyvin ruokaisan tapahtuman netistä löytyvillä ohjeilla.

LOTR-maratonia varten kannattaa varata ainakin juustoja (englantilaishenkistä kovaa cheddaria yms.), leipää, teetä ja halutessaan myös ale-olutta. Pannulla herkkusienten kanssa paistettu kuutioitu chorizo osoittautui herkulliseksi (ja tuhdiksi) aamiaiseksi. Harmillista, että leipä oli siinä vaiheessa vasta tekeytymässä leipäkoneessa.



Tomaattien, viinirypäleiden, porkkanoiden ja omenoiden lisäksi tarvetta olisi ollut örkkijuomalle, sormille ja raa’alle kalalle, mistä syystä elokuvien ruokalista ei olisi ainakaan kokonaisuudessaan kasvissyöjälle sopiva. LOTR-maraton on joka tapauksessa hyvä syy ostaa kalojen, sienten ja matojen muotoisia irtokarkkeja. Sormiksi kävivät hyvin Cadbury Fingers -suklaakeksit.







Ruoka on Lord of the Ringsissä erittäin keskeisellä sijalla. Minua usein vaivaa toimintaelokuvissa se, kun ihmiset eivät niissä välttämättä päiväkausiin pysähdy syömään tai nukkumaan, mutta LOTR:ssa suosikkihahmoni Samvais Gamgi kantaa kattiloita ja pannuja (sekä huopaa) selässään melkein viimeiseen asti.

Tässä muutamia ruokapoimintoja elokuvasta (saattaa sisältää juonipaljastuksia), ja kuvia otimme tietenkin myös:

1. elokuva: The Fellowship of the Ring

Bilbo Baggins touhuaa yllätysvieraalleen Gandalfille elokuvan alussa jotain syötävää:

-Teetä? Vai kenties jotain vahvempaa? Minulla on vielä pari vanhaa viinipulloa vuodelta 1296. Todella hyvä vuosi. Lähes yhtä vanhaa kuin minä. Isäni tuotti sen. Avataanko yksi?
-Vain teetä, kiitos.
-Odotin sinua viime viikolla. Ei väliä. Sinähän tulet ja menet, kuten itse haluat. En ollut aivan valmistautunut tähän. Täältä löytyy vain kylmää kanakeittoa… Tuolla on juustoa. Ei kelpaa. Meiltä löytyy hilloa, piirakkaa… Tuosta ei riitä. Ei hätää. Löysin juuri hieman kakkua. - - Voisin laittaa munia.
-Vain teetä, kiitos.
-Haittaako, jos minä syön?
-Ei lainkaan.

Hobitit ovat lähteneet Konnusta ja pakenevat maanviljelijää, jolta Merri ja Pippin ovat pihistäneet porkkanoita ja kaaleja. Tilanne päättyy siihen, että koko joukko menee mukkelis makkelis ja pyörii jyrkänteen yli:

-Näin sitä käy Rankkibukin ja Tukin kanssa.
-Mitä? Tuo oli vain kiertotie. Oikotie.
-Oikotie minä luokse?
-Sienten!

Hobittien kanssa samaan seurueeseen on liittynyt samooja-Aragorn. Tässä vaiheessa hobitit ovat leiriytymässä ja kaivaneet pannut esiin:

-Emme pysähdy ennen iltaa, hyvät herrat.
-Entä aamiainen?
-Söitte sitä jo.
-Kyllä, yhden aamiaisen. Entä toinen aamiainen?
(Aragorn katsoo merkitsevästi ja kävelee pois.)
-Hän ei taida tietää toisesta aamiaisesta, Pip.
-Entä kello yhdestätoista? Lounaasta, iltapäiväteestä, päivällisestä, illallisesta? Kai hän tietää niistä?
-En luottaisi siihen.
(pusikosta lentää hobiteille omenoita, eli ihan täysin vaille toista aamiaista ei tarvitse jäädä)

Myöhemmin Viimapään leirinuotiolla (Frodo herää ja kuulee muiden hobittien juttelevan):

-Tomaattini poksahti. Saisinko pekonia? Haluatko tomaatin, Sam?
-Mitä oikein teette?
-Tomaatteja, makkaroita ja pekonia.
-Säästimme sinullekin, herra Frodo.
-Sammuttakaa se!

(Minua muuten vaivasi äärimmäisen paljon, kun keskiajan Eurooppaan sopivissa kulisseissa syötiin niin paljon tomaattia. Tomaattihan tuli tänne kuitenkin vasta kolumbiaanisen vaihdon myötä.)





2. elokuva: The Two Towers

Frodo ja Sam jatkavat matkaa kahdestaan:

-Mitä syötävää on jäljellä?
-Katsotaan. - - Mainiota. Lembasia. Ja katsokaa! Lisää lembasia.
En paljon perusta vieraista ruuista, mutta tämä haltiamuona on ihan hyvää.
-Mieltäsi ei taida varjostaa mikään.
-Ellei sitten nuo pilvet.

Merri ja Pippin ovat omalla tahollaan jääneet örkkien vangiksi. Yksi örkeistä tuskailee:

-Nälkä! On syöty matoista leipää viimeiset kolme päivää.
-Miksei me saada lihaa? (puhuja huomaa hobitit) Miten olis nuo? Ne on tuoreita.
-Ne eivät ole syötäväksi.
-Entä niiden koivet? Ei ne niitä tartte. Näyttävät makoisilta.
-Kauemmas, lurkki!
-Ei ne siitä kärsi!
-Yks suupala vaan.
(syötäväksi järjestyy kuitenkin örkinlihaa, kun yhden örkin pää lyödään poikki)
-Liha on taas listalla, pojat.

Klonkku on liittynyt Frodon ja Samin seuraan. Klonkku/Sméagol kiikuttaa uudelle isännälleen pari jänistä:

-Katso. Katso mitä Sméagol löysi. - - Ne on nuoria. Ne on mureita. Hyviä. Niin ovat. Syö ne. Syö!
(Klonkku ryhtyy syömään raakaa jäniksenlihaa, missä vaiheessa Sam puuttuu tilanteeseen.)
-Hän ei kestä katsella tuota… tuommoista käytöstä! On vain yksi tapa syödä nämä jänöt.
(Sam ryhtyy valmistamaan jänispataa, mitä Klonkku ei puolestaan osaa arvostaa.)
-Mitä se tekee? Tyhmä, paksu hobitti. Se pilaa ne!
-Pilaan? Ei näissä ole paljon lihaakaan. Nyt kun saisi muutaman potun.
-Mitä on potut, häh aarre? Mitä on potut?
-Perunoita. Pilkotaan, muussataan, pannaan pataan. Kunnon käristettyjä perunoita ja pala paistettua kalaa. Siitä sinäkään et voisi kieltäytyä.
-Kyllä voitaisiin. Pilaisit hyvän kalan. Me halutaan se raakana ja sätkivänä. Pidä inhottavat pottupaistokset!
-Olet toivoton.

Tuoreilla yrteillä maustettua jänispataa ei ehditä kuitenkaan syödä ennen kuin Sauronin sotilaat ilmestyvät lähistölle ja seikkailu jatkuu.





3. elokuva: The Return of the King

Merri ja Pippin fiilistelevät Rautapihalla piippujensa ja tuoppiensa ääressä voitetun taistelun jälkitunnelmissa:

-Ihan kuin Vihreässä Lohikäärmeessä raskaan työpäivän jälkeen.
-Paitsi ettet ole ikinä tehnyt raskasta työpäivää.
(Tämän jälkeen hobitteja pitkään etsineet Gandalf, Aragorn, Gimli ja Legolas saapuvat paikalle:)
-Tervetuloa Rautapihaan, arvon ylimykset!
-Ryökäleet! Komeasti meitä juoksutitte ja täällä te juhlitte ja polttelette.
-Täällä me olemme, kunnian kentällä käsissämme hyvin ansaittuja nautintoja. Suolattu porsas on erityisen maukasta.
-Suolattu porsas?

Lisäksi elokuvassa on luonnollisesti paljon sellaisia ruoka- ja juomakohtauksia, joissa luotetaan ainoastaan kuvallisen kerronnan voimaan. Herkkusuut voivat varautua katselumaratoniin myös muffinsien ja täytekakun voimin.





CampaSimpukka-blogissa oli sattumalta samana päivänä Harry Potter -maraton, joten käykäähän lukemassa siitäkin.