Hokke-kalaa ja japanilaista riisiä kotikeittiössä

Aiemmassa Sapporo-postauksessa jo mainitsimme, että Japanin-kodin keittiöstämme löytyy hauska kalagrilli, jota olen testannut jo useaan otteeseen. Enimmäkseen olen kypsentänyt grillissä lohta (lohi on olennainen osa Hokkaidon perinteistä ruokakulttuuria), mutta myös tuntemattomampiin kalalajeihin on otettu alustavaa tuntumaa hokke-nimisen kalan muodossa. Riisin ja lisukkeiden kanssa tarjoiltava grillattu kala on kuulemma täkäläisissä kodeissa hyvinkin yleistä syötävää.

Ohotanmerestä pyydettävä hokke ilmeisesti pilaantuu helposti, minkä takia sitä usein myydään osittain kuivatettuna. Grillissä hokkea ei tarvitse kovin monta minuuttia kypsentääkään. Kokemus on opettanut, että kaasulla toimivan kalagrillin äärellä kannattaa päivystää käytännössä koko ajan, koska ruoka saattaa kärähtää helposti.



Japanilaisilla on ihan erityinen suhde riisiin, ja itsekin olen ennättänyt kehittää syvän kunnioituksen päivittäistä riisiannosta kohtaan (pyydystän puikoilla aina viimeisenkin riisinjyvän kulhon pohjalta). Riisiä merkitsevä japaninkielinen sana gohan tarkoittaakin paitsi keitettyä riisiä myös ateriaa laajemminkin. Esimerkiksi aamiainen on japaniksi asa-gohan ja lounas hiru-gohan.

Meillä ei ole Sapporon kodissamme japanilaisen kodin perustarviketta eli riisinkeitintä. Riisin keittäminen onkin tuottanut hiukan pulmia, kun kaupoissa on ensinnäkin myytävänä hyvin monenlaisia riisilaatuja, joista on puutteellisella japanin kielen taidolla haastava valita tarkoitukseen parhaiten sopivaa. Kattilassa keittäminenkään ei ole aina sujunut aivan toivotulla tavalla. Tällekin aterialle keitetty riisi jäi hiukan kosteaksi, mutta olen sittemmin jättänyt riisin keittämisen jälkeen hetkeksi vetäytymään keittiöpyyhkeen alle Hirame-no-me -blogissa ohjeistetulla tavalla.

En halua ostaa Japanissa ollessani (enkä toki muutenkaan) mitään ylimääräistä roinaa, mutta haaveilin kyllä alkuun Zojirushin riisinkeittimestä. Japanin sähkössä toimivat keittimet eivät ilmeisesti vaan toimi Suomessa, joten luovuin suosiolla ajatuksesta. Japanilaisen kokkiveitsen ostamista olen myös pohtinut, mutta toistaiseksi olen tyytynyt keittiöstä löytyviin kehnohkoihin veitsiin. Kattauksetkin ovat aina mukavan sekalaisia, kun yrittää tulla toimeen sillä, mitä väliaikaiskodin valikoimista löytyy:



Pieneen kulhoon voi jokainen ruokailija tehdä oman sekoituksen soijasta, etikasta sekä rāyu-chiliöljystä, jota myydään täällä pienissä pulloissa mutta jota näköjään voi tehdä myös itse.

Japanissa etsitään tietenkin myös runsaasti ruokaohjeita netistä. Cookpad.com on esimerkiksi suosittu sivusto. En ole asunut vielä Japanissa kovinkaan monta kuukautta, mutta ilmeisesti ihan tarpeeksi pitkään, kun yhtenä päivänä huomasin kirjoittavani Cookpadin hakukenttään "nattō spagetti". Pastanjauhanta näyttää saavan Japanin suunnalla kokonaan uudenlaisia ulottuvuuksia.

Täkäläisistä kotikokkauksista suosikkejani ovat toistaiseksi olleet yakisoba, takoyaki, sekä japanilaiset gyoza-nyytit, jotka ovat herkullisimmillaan dipattuna edellä mainittuun chiliöljy-etikka-soijakastikkeeseen. Täältä saisi myös todella hyvää tofua, eli pitäisi etsiskellä netistä hyviä tofureseptejäkin.