Tunnelmallinen Krakova

Tänä vuonna on kirjoitettu paljon rajoista ja piikkilangasta, jonka käyttö on lisääntynyt Euroopassakin maiden välillä hätkähdyttävän paljon. Lieneekö sattumaa, mutta olen tänä samaisena vuonna itsekin ollut kiinnostunut hakeutumaan paikkoihin, joissa alueita on rajattu piikkilangan voimin erilleen toisistaan.

Huhtikuussa kävimme Koreassa (ja Koreoiden välisellä rajalla), ja nyt joulukuussa päätimme käydä Auschwitzissa ja Birkenaussa katsomassa natsi-Saksan aikaisia keskitysleirejä.





Samalla oli tietenkin luontevaa vierailla Krakovassa, jossa käyminen on ollut suunnitelmissa vähintään muutaman vuoden takaisesta Varsovan-reissusta asti. Puolassa on jotenkin omaan mielenlaatuuni sopivaa tunnelmaa, ja Krakova osoittautui kerrassaan mainioksi käyntikohteeksi.



Paikkakunnan ruokapuolesta en tiennyt entuudestaan juuri muuta kuin krakovanmakkaran. Kielbasa on ilmeisesti jonkinlainen puolalainen yleissana makkaralle, sillä ainakin krakovanmakkara esiteltiin toisinaan krakovalaisena kielbasana. Myös kabanossi on ilmeisesti puolalaisittain ajateltuna yhdenlaista kielbasaa.

Makkaroiden lisukkeena tarjottiin usein paitsi sinappia myös piparjuurta.





Uusi ruokatuttavuus oli bigos, jolle menetin sydämeni ihan kokonaan. Bigos on hapankaalista ja muista aineksista valmistettua pataruokaa tai eräänlaista pyttipannua siinä mielessä, että esimerkiksi tähän aikaa vuodesta siihen voisi varmasti hyvin käyttää vaikka joulukinkun jämät.

Täytyy siis laittaa hapankaali pikimmiten ostoslistalle ja etsiskellä jostakin mahdollisimman hyvä bigos-ohje.



Krakova on syntynyt aikoinaan kauppareittien varrelle, ja myös kaupungin ruokakulttuuri heijastaa yhteyksiä moneen suuntaan. Esimerkiksi itään suuntautuvat muinaiset kauppareitit näyttäytyvät Puolassa kenties edelleen dumplingien kaltaisena nyyttikulttuurina.

Krakovasta löytyy useampiakin puolalaisten pienpanimoiden tuotoksiin keskittyneitä pubeja (esim. Multi Qlti Tap Bar ja T.E.A. Time), mutta toki, kun Puolassa oltiin, piti uhrata pari ajatusta myös muunlaiselle juomakulttuurille.

Krakovassa käynyt tuttavani suositteli käyntiä Starka-nimisessä ravintolassa, jossa kannatti kuulemma käydä ainakin vodkalla. Starkan tapaisissa paikoissa tehdään makuvodkia uuttamalla vaikkapa sitruunaa, inkivääriä tai piparjuurta vodkan sekaan. En ole yleensä mikään väkevien juomien ystävä, mutta inkiväärivodkaa en malttanut olla testaamatta. Sen avulla olisi avautunut vaikka vähän tukkoisempikin nenä.



Vodkasta puheen ollen: Suomalaisesta näkökulmasta oli häkellyttävää, että Finlandia komeili Krakovassa monien ravintoloiden (samoin kuin mm. LOT:n eli Puolan oman lentoyhtiön) listoilla kaikkein näyttävimpänä muualta tuotuna premium-vodkana.





Krakovassa oli luonnollisesti myös näyttävä joulutori, joka oli (villasukka)tarjontansa puolesta jonkinasteinen pettymys, mutta ruoka maistui sielläkin toki hyvin. Etenkin paikallinen punajuurikeitto pääsi suureen suosiooni.





Joulukuisesta Krakovasta (kävelymatkan päässä Schindlerin tehtaasta) löytyi yllättäen myös Food Truck Square, jossa maisteltiin kahteen pekkaan krakovalainen pulled pork sandwich eli maczanka. Puolassa tuli syötyä tosissaan hyvää suolakurkkua. Sieniä oli myös mukavasti tarjolla.

Tässä vielä sumuisen sunnuntain tunnelmia: