Cosmopolitan (ei se lehti)

Lempijuomiani ovat vesi ja viini, enkä ole ollut oikeastaan ollenkaan drinkki-ihmisiä ennen kuin vasta ihan viimeisten vuosien aikana. Juomasekoituksista on tullut ehkä liiaksi mieleeni 80-luvun keinotekoisen tuntuiset drinkit pienine paperisine päivänvarjoineen. (Tosin itsehän näin päivänvarjoja siinä vaiheessa ainoastaan jäätelöannoksissa, noissa lapsuusajan kaupunkireissujen kulinaarisissa kohokohdissa.) Drinkkien harrastaminen on tuntunut vähän samalta, kuin jos päättäisin yhtäkkiä alkaa kuljeskelemaan ympäriinsä kivipestyissä farkuissa hiukset krepattuina. (80-luku nostattaa näköjään nostalgian ohella myös iloa siitä, että moinen vuosikymmen on visusti takanapäin.)

Mutta nyt olen jo siis vähän lämpenemässä aiheelle. On kuitenkin niin kutkuttavaa saada eteensä juoma, jonka joku on valmistanut ajatuksella, ainesosia mittaillen ja miettien. Huolella laadittu cocktail (tai mocktail) on myös mainio tapa päättää tavallista pitkäkestoisempi ateria, kun perinteisemmät jälkiruuat tuppaavat usein olemaan vähän turhan täyttäviä.

Alkoholittomat mocktalit ovat (kuten olen pariin otteeseen todennutkin) maailmalla monissa paikoissa kovasti suosiossa. (Mistä tulikin mieleeni, että mahtaakohan mehubaarikulttuuri milloinkaan rantautua Suomeen?) Omat suosikkijuomani Bloody Mary sekä Mojito taipuvat mainiosti myös holittomaan muotoon, koska niissä on alkoholittomienkin ainesosien puolesta sopivasti reunaa ja hapokkuutta. Tomaattimehu maistuu mielestäni paljon paremmalta, kun siinä on vähän tabascoa seassa.

Suosikkilistani kolmannelle tilalle on kiilaamassa Cosmopolitan, johon karpalon vannoutuneena ystävänä ihastuin kovasti. (Muistattehan, kuinka viime syksynä innostuin karpaloiden syömisestä ihan kokonaan. Myös karpalomehu maistuu meikäläiselle tätä nykyä muita mehuja paremmin, vaikkei puolukkamehukaan pahaa ole.)

Juomien valmistaminen ei ole meillä edelleenkään minun alaani, eli en osaa kertoa cosmopolitanin laatimisesta mitään sen kummempaa. Ohjeistusta löytyy ainakin drinkkiklubista sekä kaikentietävästä wikipediasta. (Cosmopolitanin googlettaminen olikin tavallista työläämpää, kun kaikki linkit tahtoivat alkuun viedä siihen samannimiseen lehteen.)