Juhannuksen mukavat ruokamuistot

Juhannus sujui taas tänä vuonna tutussa mökkiympäristössä ja kaikkein parhaassa seurassa. Mukana oli paljon tuttuja ja tärkeitä makuja (juhannusaaton uudet perunat ovat edelleen oman ruokavuoteni kohokohta).

Perheenjäsenet olivat tuoneet tarjolle kokonaan uusia ruokia ja ruokalajeja, yhtenä esimerkkinä voileipäkakkua koristanut upea punasipulikukka.

Nakkipiilot nauttivat etenkin perheen nuorimman jäsenen vankkumatonta kannatusta:

Aasialaisvaikutteisen grilliruoan kanssa oli tänä vuonna tarjolla kimchiä sekä (siskonpoikieni tekemää) superherkullista perunasalaattia, jonka ohje on otettu Yhteishyvästä:

Aasialainen perunasalaatti

1 kg perunoita (kiinteä lajike)
2 kevätsipulin vartta
1 pieni punasipuli

1/2 ruukkua korianteria

125 g retiisejä

100 g (1 prk) paahdettua valkosipulia & chiliä öljyssä

1 rkl paahdettua seesamiöljyä

1 rkl soijakastiketta

Lisäksi:

kevätsipulia

korianteria

(seesaminsiemeniä)

Pese perunat ja puolita isoimmat. Keitä ne kuorineen kypsiksi suolatussa vedessä (1 tl suolaa/1 l vettä). Valuta vesi ja jäähdytä perunat.

Huuhtele kevätsipuli ja kuori sipuli. Hienonna sipulit ja korianteri. Poista retiisien naatit, pese ja viipaloi retiisit.

Sekoita kaikki salaatin ainekset kulhossa ja nosta tarjoiluastialle. Viimeistele hienonnetulla kevätsipulilla ja korianterilla sekä halutessasi seesaminsiemenillä.

Isosiskoni loihti puolestaan pöytään kikhernetäytteisiä paprikoita, jotka myös herättivät runsaasti ihastusta. Ohje on Kotona-sivustolta:

Täytetyt suippopaprikat grillissä
 
4 (noin 500 g) isoa suippopaprikaa
4 valkosipulinkynttä
½ sitruunan mehu
3 rkl tuoretta salviaa hienonnettuna
1 tlk (380/230 g) kikherneitä suolaliemessä
1 pkt (200 g) fetajuustoa
1 dl emmentaljuustoraastetta
2 rkl oliiviöljyä
2 tl savupaprikajauhetta
1 tl juustokuminaa
½ tl suolaa
 
Leikkaa paprikoiden vihreävartinen kantapala irti ja poista siemenet. Säästä kannat. Kuori ja hienonna valkosipulit, purista sitruunanmehu ja hienonna salvianlehdet.
Valuta kikherneet ja laita ne kulhoon. Ota pieni pala fetaa sivuun koristelua varten ja murenna loppu juusto kikherneiden joukkoon. Lisää juustoraaste, valkosipulit, öljy, sitruunanmehu ja mausteet. Soseuta ainekset haarukalla karkeaksi tahnaksi. Lusikoi tahna pursotuspussiin.
Pursota tahna paprikoiden sisään niin, että ne täyttyvät kokonaan. Paina kantapalat kiinni paprikoiden päihin. Voitele paprikat öljyllä ja kääri ne yksittäin folioon.
Kuumenna grilli tai valmista hiillos.
Laita paprikat grilliin keskilämmölle ja kypsennä välillä käännellen noin 10 minuuttia. Grillaa paprikoita vielä suoralla lämmöllä molemmin puolin 5 minuuttia.
Poista foliot, laita paprikat tarjoiluastiaan ja murenna loppu feta annosten pinnalle.

Itse keitin pöytään muun muassa raparperihillokkeen, jonka ohjeen otin Kalevan juhannusruokaehdotelmista:

Raparperihilloke
 
noin 1 l raparperin paloja
0,5 dl vettä
1,5 dl hillosokeria
 
Leikkaa raparperi palasiksi ja mittaa kattilaan veden ja hillosokerin kanssa.
Kuumenna seos kiehuvaksi ja keitä miedolla lämmöllä 10 minuuttia. Nosta kattila pois levyltä ja anna hillokkeen jäähtyä.

Hillokkeen keittäjille hoksautuksena: hilloke on alkuun aika juoksevaa, mutta se jämäköityy kyllä jääkaapissa. Kalevan ohjeessa hilloketta on laitettu melko tuoreeltaan kakun väliin, mutta minä säilöin sen huolellisesti puhdistettuun lasipurkkiin.

Alla olevassa kuvassa hilloke on yhdistettynä muurinpohjalättyyn, tuoreisiin mansikoihin sekä kauravaniljakastikkeeseen. Maistui mahtavalta juhannuspäivän perinteisen pyöräretken jälkeen:

Muurinpohjalätyistä tuli mieleen, että voisin jonain juhannuksena kirjoittaa tänne juhannusruokien historiasta. Perinteistä pohjoispohjalaista juhannusjuustoakin pääsin taas tänä vuonna maistamaan.

Nälkämaan makuja: ruokaviikonloppu Sotkamossa

Viime viikonloppu kului oululaisten ruokabloggajien perinteisellä kesäretkellä. Tällä kertaa suuntasimme Sotkamoon, joka osoittautuikin ruokien ja juomien aarreaitaksi.

Jauhantapajan asukkaat ovat monen muun oululaisen tavoin sukujuuriltaan osittain kainuulaisia. Lisäksi olen työni puolesta miettinyt viime aikoina vähän myös Nälkämaan ruokahistoriaa, joten oli kyllä kiinnostavaa päästä perehtymään Sotkamon makuihin ja pohtimaan samalla kainuulaista ruokakulttuuria.

Usein ajatuksena on Suomessa matkaillessa se, että kaupunkien ulkopuolella on lähinnä kebab-pizzerioita, mutta tämän kokemuksen perusteella voi sanoa, että herkullista syötävää on kyllä tarjolla, jos tietää, mistä etsiä ja lähtee myös hotelliravintoloiden ulkopuolelle.

Ensimmäisenä iltana ruokailimme tosin Vuokatissa ketjuhotellimme Kippo-ravintolassa, jossa sain lautaselleni muun muassa peltopyytä. Jälkiruokana oli lakkahillon kanssa tarjoiltua juustoleipää (eikä leipäjuustoa, kuten alkuun epähuomiossa asian muotoilin).

Ennen ravintolailtaa etkoiltiin Kokkipottilan residenssissä, jossa tarjolla oli eri tavoin säilöttyjä yltiöherkullisia pikkukaloja tarjoiltuna yhtä herkullisen leivän kanssa.

Lauantaihin mahtui ällistyttävä määrä yllättäviä käyntikohteita sekä runsaasti ruokajutustelua ja ylihyviä makuja.

Naapurinvaaran vanhalla kansakoululla järjestetyssä Rakennusperinnepäivässä oli kiinnostavia työnäytöksiä (etenkin punamullan keitto kiinnosti) sekä mahdollisuus ostaa ruokatuliaisia. Mukaan lähti muun muassa suomussalmelaisen Roemakka-tilan hunajaa ja varhaisvalkosipulia. Tarkoituksena olisi yhdistää viimeksi mainittua Kajaanista ostamamme Pekka Heikkisen tervaleivän kanssa.

Myös kainuulainen juomapuoli oli reissumme aikana näkyvästi esillä. Yksi kohteista oli Vuokatin Viini, jossa järjestettiin seurueellemme myös pieni viinitasting. Myös tuliaisjuomia lähti mukaan pari kassillista. Juhannuspöytään saadaan tänä vuonna muun muassa Vuokatin maisemissa valmistunutta mansikkakuohua sekä houkuttelevia limppareita.

Sotkamon torin ruokatarjonta oli myös ällistyttävän herkullinen. Vastikään avatusta Kekri-ravintolakojusta tilaamamme galette (tattarijauhoista valmistettu täytetty ohukainen) oli kuin taideteos. Oma valintamme oli savuporoa, kuusenkerkkäsiirappia ja lakkahilloa sisältävä Arctic:

Torilta löytyi myös herkullista thaimaalaista ruokaa. Alemmassa kuvassa katkarapuja keltaisessa currykastikkeessa:

Yksi reissun ehdottomista kohokohdista oli Sotkamon kirjaston nurkalla sijaitseva Kahvila Sallin Kulma. Siellä saimme eteemme Kainuu-lautasen, jossa oli upeita kainuulaisten lähituottajien makuja kiinnostavasti aseteltuna lautaselle. Minulle tuli yllätyksenä, että esimerkiksi palvattu lampaanliha voi olla monelle kainuulaiselle keskeinen kotiseudun tuote.

Sommittelu oli ammentanut ideoita kainuulaisesta luonnosta sekä Veikko Huovisen tuotannosta. Paikallisia makuja riitti oikeassa alareunassa näkyvään juustoleipään asti:

Sallin Kulmasta oli mahdollisuus ostaa myös lähiseudun ruokatuotteita. Myynnissä oli muun muassa Teehuone Tsaikan teetä.

Sotkamosta löytyy myös Kainuun ainoa panimo: kyseessä oli Haapalan panimo, jonka yhteydessä olisi voinut mainiosti myös yöpyä.

Panimoravintolan puolella saimme eteemme alla näkyvän maistelulaudan, jossa panimon tuotteita oli paritettu muun muassa voilla päällystetyn rönttösen sekä BBQ-possun kaveriksi. (Maistelulauta saatiin ravintolalta maksutta.)

Oma suosikkiolueni oli Pohjolan Pirskahdus Vadelma & Kataja Gose, jota oli tietenkin ostettava (muutaman muun tuotteen ohella) mukaankin. Pääruokana pääsin nauttimaan Sapsojärven kuhaa.

Kainuuta voi lämpimästi suositella ruokapitoisen kesäretken kohteeksi, etenkin kun joka paikassa oli vielä harvinaisen sydämellisiä ihmisiä. Kuhmossa järjestetään heinäkuun alussa myös rönttösen rypytyksen MM-kisa.