Gheetä, kookosta ja paheellista palmuöljyä

Huomasimme viime sunnuntaina, että Pakkahuoneenkadulla sijaitseva MiniMarket oli auki vielä siinä vaiheessa, kun varsinainen kohdekauppamme oli sulkenut ovensa onnettomasti jo klo 18. Sinnepä siis.

MiniMarketin valikoima oli ällistyttävän monipuolinen. Gheetä (eli kirkastettua voita) ovat monet tuttumme kuulemma jo kyseisestä kaupasta noutaneetkin, joten sitä lähti meidänkin mukaamme. Lisäksi intouduimme öljyhyllyllä, ja sain viimeinkin varastooni kookosöljyä, jolle olen miettinyt viimeisten kuukausien aikana hyvinkin monenlaisia käyttötarkoituksia.

Kookosöljyn valikoimisen jälkeen tein ilmeisesti vuosisadan mokan ja noukin ostosten joukkoon purkillisen palmuöljyä. Kotona ryhdyin etsiskelemään netistä kyseiselle tuotteelle sopivia käyttötarkoituksia sillä seurauksella, että sain lukea sivukaupalla tietoiskuja siitä, kuinka palmuöljy on syypää suurin piirtein kaikkiin maailman katastrofeihin.

Nyt maailma tuhoutuu, ja se on ihan vaan minun vikani.

Mutta missä ihmeen välissä ruokaostoksilla käymisestä tuli näin vaikeaa? Nykyään suurin piirtein joka ainoa tuote huutaa huonoa omaatuntoa muistuttamalla maailmanlaajuisesta riistosta, luonnon saastumisesta, eläinlajien sukupuuttoon kuolemisesta tai jättimäisestä hiilijalanjäljestä. Huoh. Ja miksi minun pitää olla innostunut nimenomaan kokkailusta ja matkustamisesta? Tuskin postimerkkeilijät, matonkutojat tai leijanlennättäjät tuntevat oloaan aivan yhtä paheelliseksi. Taikka mistäpä sen tietää.

Ostamani kookosöljykin vaikuttaa lähempää tarkasteltuna vähän ongelmalliselta. Sitäkin taitaa nimittäin olla sekä kiinteää että juoksevaa sorttia, joten saas nähdä, millä keinoin onnistun saamaan oman kiinteän versioni ulos pullosta. Voih. Ehkä minun pitäisi pysyä vaan suosiolla omalla (tomaattimurskasta, fetasta, punajuurista, ruisleivästä ja jauhetusta lampaanlihasta koostuvalla) mukavuusalueellani.

Keittiössämme on nyt joka tapauksessa pullollinen punaista palmuöljyä, ja sille pitäisi kehitellä jonkinlaista käyttötarkoitusta. Ainakin jonkinlaista palmuöljyä voi käyttää paistorasvana, jos sitä (saatavilla olevien tietoiskujen perusteella...) on käytetty paljon muun muassa pakasteranskalaisten valmistamiseen.

Palmuöljy vaikuttaisi olevan joillekin afrikkalaisille ruokalajeille yhtä olennaista kuin oliiviöljy välimerelliselle keittotaidolle, joten ehkäpä päädyn selailemaan hallussani olevia afrikkalaisia keittokirjoja.