Linssikäs kasvispata
Jotkin ruokalajit vaan tunnistaa omakseen. Ihastuin tähän ohjeeseen saman tien, kun sen Kasviskokkailua-blogista pari kuukautta sitten bongasin. Tomaattia monessa muodossa, munakoisoa, linssejä, valkosipulia ja sipulia. Mitäpä sitä muuta tarvitsee tullakseen tyytyväiseksi.Linssi-kasvispata
1/2 dl oliiviöljyä
1 isohko munakoiso (450 g)
6 salottisipulia (400 g)
3 valkosipulinkynttä
6 tomaattia (700 g)
4 1/2 dl vettä
1 vähärasvainen kasvisliemikuutio
2 dl punaisia linssejä
pieni purkillinen tomaattipyreetä (70 g)
reilu ruokalusikallinen thai red curry -tahnaa
1 tl rosmariinia
mustapippuria
pieni ripaus suolaa
Pese ja kuutioi munakoiso. Kuori ja lohko sipulit ja hienonna valkosipuli.
Kalttaa tomaatit. Kasta kiehuvaan veteen ja irrota kuoret veitsellä. Lohko tomaatit.
Ruskista munakoisokuutiot pannulla oliiviöljyssä. Lisää joukkoon sipulit kuullottumaan. Kaada kasvikset kannelliseen uunivuokaan/pataan.
Lisää pataan kuuma kasvisliemi, huuhdellut linssit, tomaattilohkot, pyree ja mausteet. Sekoita kevyesti.
Hauduta pataa kannen alla 200-asteisessa uunissa noin 30 min.
Kuvassa tuotos on uudelleen lämmiteltynä jo vähän mössöinen, mutta hyvin maistui siitä huolimatta. Seuraavalla kerralla voisin olla ehkä sen verran viitseliäämpi, että kalttaisin tomaatitkin.
(Alkuperäinen ohje on peräisin Kodin Kuvalehdestä, josta aikoinani nappasin myös kestosuosikiksi muodostuneen papusopan ohjeen.)
posted by Rosmariini @ 22:23
14 comments
14 Comments:
Tyhmä Kysymys (TM):
Joskus kuulee puhuttavan munakoison itkettämisestä tjsp. Pitääkö tämän ruoan munakoisoa itkettää vai voiko sen heittää pannulle kyynelineen päivineen? :P
Tosiaankin. Itse en ole nyt viime aikoina itketellyt, enkä ole huomannut sen vaikuttavan makuun millään tavalla. (Joskus muinoin käydyssä munakoisokeskustelussa tuli ilmi, että itkettäminen tehtäisiin nimenomaan kitkeryyden poistattamiseksi eikä tuoreiden nykykoisojen pitäisi olla kovinkaan kitkeriä.)
Eli kysymyshän oli mainio. :)
Niin ja unohdin sanoa myös sen, että munakoisonhan voi korvata vaikka kesäkurpparilla ja viritellä muitakin kasviksia vähän mielensä mukaan.
Kunhan ei jätä pois tomaatteja. <3 (Nekin voi kyllä korvata tölkkitomaateilla!)
Kiitos! :D
En ikinä, milloinkaan jättäisi pois tomaatteja O_o
Kauhea ajatus!
Voisin ihan hyvin kerrankin kokeilla munakoisoa :) Olen ollut vähän ujo sen suhteen.
:D
Meillä on täällä muuten muutama mainio munakoiso-ohje (kiitos ohjeita lähettelevien lukijoidemme). Niin kuin nyt vaikka mozzarellainen munakoisopaistos. Minäkin aiemmin vähän ujostelin munakoison käyttöä, mutta tuota syötyäni olin lopullisesti myyty.
(Ja taas se linkittää itseensä!)
Joo linkitä vaan itseesi, tuo näytti taivaallisen hyvältä :D Kiitos kun linkitit :)
munakoisoa nam! linsseihin emme ole saaneet vielä muodostettua oikein rakkaus- tai edes tykkäämissuhdetta, mutta josko tähän saisi upotettua loput lootasta...kuulostaa huippuherkulta!
linkittääkää kernaasti itseenne. teillä on niin valtavasti tuota aineistoa, että kivakin kun löytyy helposti vastaavanlaisia ohjeita! mozzarellaa ja munakoisoa samassa ruuassa - pakko olla taivaallista!
Onhan noita ohjeita kertynyt siinä määrin, että osa on ehtinyt unohtua jo itseltäkin kokonaan (olivatpa ne sitten kuinka makoisia tahansa). Just eilen eräs lukija palautti mieleen alkupään tonnikalavuoka-ohjeen, jonka kuvitus oli erityisen huvitusta herättävä. Ihan omatekemä ja itsenäppäämä. ;) Ilmankos olen jättänyt kuvauspuolen viime aikoina vähemmälle.
Itse tykkään linsseistä aika tavalla (etenkin siitä, miten ne imevät valkosipulia ym. makuja itseensä), mutta punaiset linssit tahtovat mennä aina vähän puuroksi. Eli kannattaa paistaa vaan tuo ohjeistettu puoli tuntia ja toivoa, että kasvikset ehtivät siinä ajassa kunnolla kypsyä.
Onpa hyvän oloista. Pastanjauhannan kasvissafkat ovat yleensä toimineet erinomaisen hyvin, ja tuskinpa tämä on poikkeus.
Itse pidän myös kovastikin linsseistä, mutta kesäkurpitsa on itselleni verrattomasti tutumpi kuin munakoiso.
Kannattaa pitää mielessä myös tuo Kasviskokkailuissa padan lisäkkeeksi ehdotettu paistettu halloumi, jos haluaa muonaan vielä lisää koukkua ja ruokaisuutta.
Kasvissapuskojemme salaisuus lienee siinä, että postaan niistä tänne vain kaikkein maistuvimmat. :) Jos en saa keitoksiin makuja kohdalleen, niin ei niistä tule yleensä sitten kirjoiteltuakaan.
Pataruuat ovat kyllä pop :). Itse tein tässä jokin aika sitten oikein perinteistä ja herkullista liha-juures pataa, jota äitini aina kokkaili, kun olin pieni. Tänään ajattelin tehdä ruokatorstain ohjeella kanpataa, tosin hiukan lisätyin raaka-ainein.
Jahka pakkanen alkaa paukkua ja lumipeitettä maahan (ainakin toivottavasti niin käy tänä talvena) maistuu pataruoka jopa vieläkin maukkaammalle. (Voin jo kuvitella pitkän pakkasilmassa kävelyn jäljiltä punoittavat ja kiristävät posket.) Padat kun saavat itsekseen mehevöityä uunissa pitkiäkin aikoja ja ovat ihanan ruokaisia. Vähän kun vielä chiliä pistää joukkoon, niin sisäinen villapaita sulattaa kaikki pakkasenpuremat.
Hmmm... taidan olla aikamoinen mielikuvien luoja mitä ruokaan tulee, nostalgisoija suorastaan :).
Mekin pääsemme panemaan illalla pata-ainekset uuniin. Nyt kun on vielä yllättäen niin talvisen näköistä, niin kelpaa taas pikkuisen haudutella.
Ihana ohje! Taidankin joku päivä kokeilla :)
Kuinka monelle henkilölle ohje on?
Virallisesti vissiin kuudelle hengelle.
Lähetä kommentti
<< Home