sunnuntaina, lokakuuta 05, 2008

Paprikamaan makuja

Perjantai-ilta oli ruokailullisesti taas kovinkin antoisa, kun pääsimme seurailemaan perinteistä unkarilaista tapaa laittaa ruokaa ulos pystytetyssä padassa (pusta vain puuttui). Pääsimme toki myös maistelemaan pitkään kypsyteltyä lihapataa, joka lienee nyt sitten ollut pörkölttiä. Ruoka oli kovinkin täyttävää (mukana oli sekä perunaa että lopuksi lisättyä pastaa), mutta siitä huolimatta oli pakko pikkuisen santsata.

Juomapuolella pääsimme ihmettelemään muun muassa Unkarissa pullotettua luumupontikkaa. Jälkiruokana tarjoiltiin kuuluisaa unkarilaista jälkiruokaa, Gundelin ohukaisia, joissa saksanpähkinän maku pääsi oikein hyvin oikeuksiinsa. Sain ohjeenkin, joka oli onneksi suomeksi eikä unkariksi:
Gundelin ohukaiset

250 g vehnäjauhoja
2 munaa
2 dl maitoa
2 dl kivennäisvettä
suolaa
2 dl öljyä

täyte:
160 g jauhettuja saksanpähkinöitä
2 dl kuohukermaa
1 tl vaniljasokeria
1 tl kanelia
150 g korintteja tai rusinoita
100 g tummaa sokeria
75 g fariinisokeria
1 dl rommia
hiukan raastettua appelsiininkuorta

suklaakastike:
1/2-1 dl kuohukermaa
4 keltuaista
1 1/2 dl sokeria
20 g voita
50 g taloussuklaata
1 dl rommia

lisäksi:
kermavaahtoa
kirsikoita

Sekoita ohukaistaikinan ainekset ja paista taikinasta isoja ohukaisia teflonpannulla. Sekoita kaikki täytteen ainekset keskenään.
Valmista suklaakastike. Pane kaikki ainekset rommia lukuun ottamatta kattilaan ja kypsennä miedolla lämmöllä kunnes kastike sakenee. Mausta rommilla.
Laita täytettä ohukaisen keskelle ja taita lettu kolmioksi. Kaada päälle kuumaa suklaakastiketta. Koristele annos kermavaahdolla ja kirsikalla.
(En tiedä, missä ohje on alun perin julkaistu, mutta sen kehittelijänä mainitaan Scandic Hotel Kuopion keittiöpäällikkö Seppo Halonen.)

Harmillista, ettei Suomesta taida löytyä juurikaan unkarilaisia ravintoloita. Syömämiehiä luulisi ainakin riittävän.

7 Comments:

At 6/10/08 09:37, Anonymous Katja said...

helsingistä löytyy ainakin yksi. Sijaitsee Runeberginkadun ja Manskun risteyksessä suunnilleen, elikkäs siellä Oopperan kulmilla kuitenkin. En ole itse käynyt, vaikka on ollut to do -listalla jo kauan....

 
At 6/10/08 10:03, Blogger Rosmariini said...

Helsingissä alkaa olla kyllä jo mahdottoman paljon kiintoisia ravintoloita, hyvin pääsisi halutessaan maistelemaan eri maiden makuja.

 
At 7/10/08 00:24, Blogger Harmaaparta said...

"Paprikamaan makuja"

Olen ostanut Gundelin keittokirjan Budapestissa vuonna 2000, mutta en löytänyt sitä, olisin verrannut ohukaisohjeita. Olisko kirja lainassa, jossa mikään ei tunnetusti parane?

Unkarissa ei todellakaan tarvitse olla nälkäinen, annokset ovat valtavia! You're not hungry when in Hungary! Kuvan "ämpäri" on tyypillinen unkarilainen pata.

 
At 7/10/08 08:34, Blogger Rosmariini said...

Nälkä ei tosiaan jäänyt. :) Nuo patamuonat onkin ilmeisesti alkujaan tarkoitettu ruokkimaan paimentolaisia eikä tietokoneen ääressä aikaansa viettäviä sisätyöläisiä, joten ihmekös tuo.

Pitääpä toivoa, että se keittokirja tulisi jossakin vaiheessa vastaan.

 
At 8/10/08 15:55, Anonymous Anonyymi said...

Joensuussa on myös unkarilainen ravintola-ollut jo kauan :)

 
At 8/10/08 17:58, Blogger Rosmariini said...

Kiitos vinkistä. Sinne siis, jos (ja kun!) Joensuuhun joskus eksyy. Minulla ei olekaan sikäläisistä ruokapaikoista kamalasti kokemusta, mutta Joensuun kauppahallissa + torilla muistan kyllä joskus käyneeni.

 
At 15/9/16 18:58, Anonymous Anonyymi said...

Seppo kehitteli sen Kuopion Viinijuhlille kun vuorossa oli UNKARIn teemana. Gundelilta oli top-chefi viinien mukana huolehtimassa että unkarilaisuus oli kojdillaan - OLI SE!

 

Lähetä kommentti

<< Home




pastanjauhantaa(at)gmail.com


Powered by Blogger

Related Posts with Thumbnails