tiistaina, maaliskuuta 23, 2010

Pilkillä (ja vähän eväsretkelläkin)

Kävimme kumpainenkin jauhaja viime viikonloppuna ensimmäistä kertaa eläissämme pilkillä. Tapahtuma sovittiin kokeneemman tuttavapariskunnan kanssa juhlallisesti ja hyvissä ajoin jo yli kvartaali sitten, uudenvuodenaaton kemuissa - joissa näköjään uskallettiin katsoa rohkeasti edessä avautuvaan vuoteen.

Jauhajia kun ollaan, ja laiskoja ulkoilemaan, niin aloitettiin tietenkin eväiden teolla. Osviittaa otettiin tällä kertaa pikkuruisesta lehdestä. Minä olen nimittäin ikäni ollut suuri aikakauslehtifani - jo pienenä istuin kaiket päivät kirjaston nurkassa nenä kiinni lehdissä, jos en ollut kuikuilemassa viestejä esi-internetiaalisen ajan modeemiboxeissa.

Nyt, kun lehtitalot kilvan kaulivat aviisejaan bittimuotoon hupenevien mainosvirtojen edessä, pitää niihinkin tietenkin ahnaasti tutustua. Ja eikös eräässä ehkä ansioituneimmin miniatyyriseen mobiilimuotoon tiristetyistä heti ollut ruokajuttua. Valmistimme siis talvipäivään sandwicheja ja ruokatermokseen lämmikkeeksi purjo-perunasosekeittoa.

Kinkku-cheddar-sinappi-rucola -sandwichit

leipää: kaikki paitsi ehkä ihan tiukimmat ruisleivät käyvät
kinkkusiivuja
cheddaria, mielellään ei sulateversiota vaan palana
dijon-sinappia
rucolaa

Sandwichit tehtiin kahdenlaiseen leipään: vaaleaan perusvehnäiseen ja kaupan "hedelmäiseen aamiaisleipään", johon oli leivottu sekaan rusinoita ym. sattumia.

Sandwicheissa noudatimme kuuliaisesti GQ:n välittämää Top Chef -tuomari Tom Colicchion ohjetta pitää kosteat ainekset erillään kuivista. Niinpä sinappi siveltiin ovelasti juuston päälle ja peitettiin sen jälkeen rucolan ja kinkun alle. Näin se ei päässyt vetyttämään kuohkeaa leipää ja suutuntuma säilyi jäällä evästä haukottaessa ilmavana.

Purjo-perunasosekeittoa on tehty meillä ennenkin. Tällä kertaa mukailtiin GQ:n ohjetta sen verran, että myös kuutioituja perunoita ruskistettiin hetken aikaa öljyssä sipulien kumppanina. Liemenä käytettiin valmiseineksiksi kohtuullisen hyvin toimivia keittelevän Puljongin kanalientä. Keitin ja soseutin keiton valmiiksi jääkaappiin jo edeltävänä iltana, jolloin aamulla riitti, että sen kiehautti kuumaksi ja kaatoi termokseen.

4 Comments:

At 25/3/10 08:09, Anonymous sohvi said...

Tuliko saalista? :) Pilkkiminen on mukavaa puuhaa, jos sää suosii (muuten se on hullujen hommaa) x)

 
At 25/3/10 09:30, Blogger Rosmariini said...

Me oltiin tietenkin liikkeellä just sinä päivänä, kun tuiskutti ja taivas oli ihan harmaa. Kaikkina ympäröivinä päivinä on ollut sitten sitäkin kauniimpi auringonpaiste. :)

Savustukseen päätyi kaksi ahventa.

 
At 29/3/10 10:53, Blogger millimolli said...

Herranjestas! Ekaa kertaa pilkillä! Minä kun luulin ettei Suomesta löydy yhtään aikuis-ikäisiä ei-helsinkiläisiä jotka ei olis pilkillä käyny.Itse aina pienenä mummon ja vaarin kanssa käytiin pilkillä talvella ja kesällä mato-ongella ja verkkoja katsomassa (eikä oltu maalla-asuvia vaan ihan kaupungista).

 
At 6/4/10 22:33, Blogger Rosmariini said...

Ollaan me sentään lapsena mato-ongittu ahkerasti. ;)

 

Lähetä kommentti

<< Home




Instagram

pastanjauhantaa(at)gmail.com


Powered by Blogger

Related Posts with Thumbnails