tiistaina, maaliskuuta 04, 2008

Juustofondue, jatkokurssi

Juustofondueta teimme (minäkin raahauduin jopa työpöytäni äärestä keittiöön!) eräänä iltana, kun saimme suurena juustonystävänä tunnetun siskoni muutamaksi päiväksi vieraaksemme. Ohjeistusta oikeaoppiseen juuston sulatteluun on saatu pariltakin Sveitsissä asuneelta taholta, joten kiitokset vaan kumpaisellekin.

Juustoksi valikoitiin kohtuuklassinen yhdistelmä, puolet mustaleimaista emmentalia ja puolet gruyèrea, ja lisäksi tarvittiin muun muassa puolikkaan kynnen verran valkosipulia (jolla sivellään padan pohja ja seinämät), puolisen pulloa valkoviiniä sekä suurustustarkoitukseen muutama lusikallinen maizenaa.

Sitruunamehua voi lirauttaa halutessaan myös sekaan (ei vaikuta makuun, mutta tekee seoksen rakenteesta kuulemma parempaa) samaten kuin kirschiä, jos siitä sattuu tykkäämään ja sitä on sopivasti saapuvilla (meillä ei ollut). Dippailtavan patongin on syytä olla sopivasti kuivunutta (meillä oli tosin tuoretta), ja seoksen voi maustaa makunsa mukaan joko musta- tai valkopippurilla.

Kukkakaali olisi kuulemma ollut myös varsin mieluisa ja raikas dipattava, ja kieltämättä kukkakaalin ja juuston liitto toimii ainakin kukkakaaligratiinissa ihan erinomaisen hyvin. Kirsikkatomaatit ovat tietenkin myös makoisia juustoon kasteltavia naposteltavia. Aiemman fonduepostauksemme kommenttiloorassa esille tullut tomaattifonduekin on meikäläiseltä edelleen toteuttamatta!

8 Comments:

At 4/3/08 09:37, Blogger Kajsa said...

Fonduesta ei sinänsä kysyttävää, mutta onkos teillä lämmön lähteenä ihan tavan tuikku? Meidän talouden fondue-pannulla tuntuu olevan henkinen ongelma; juustokeitokset joko kärähtävät taikka hyytyvät aivan lopullisesti. Ensimmäisellä kerralla oli tuikku ja toisella pannun oma lämmönlähde. Tuo oma lämmönlähde on kyllä selkeästi lihafonduesiin. Meidän kapistus: http://viewer.zmags.com/showmag.php?mid=psddd#/page22/

 
At 4/3/08 14:21, Anonymous Kaisa said...

Teidät on haastettu ;)

 
At 4/3/08 18:06, Blogger Pippurimylly said...

Kajsa, meillä on tuollainen samannäköinen poltin kuin Sagaformissasi. Olemme polttaneet siinä normaalia tenttua eli Marinolia kohtalaisella menestyksellä. Meidän polttimessamme on kääntyvä säätölevy, jonka avulla voi sulkea ja avata ilma-aukkoja varsinaisen liekkiaukon ympärillä. Kun aukot ovat kokonaan kiinni, liekki on pienimmillään ja kokonaan avattuna poltin tuhuuttaa jo tosi isolla tulella.

Pienimmällä asetuksella lämpöä on tuossa meidän polttimessamme sopivasti tai vähän liikaa pieneen juustoerään. Tällä kertaa meillä oli n. 400 g emmentalia ja toiset 400 g gruyereä. Silloin ilma-aukkoja sai jopa hieman avata, jotta juusto pulputti riittävästi.

 
At 5/3/08 09:58, Blogger Kajsa said...

Haa :) Pitääpä lisäillä juustojen määrää. Vuoden vaihteessa kokeilimme sekä kynttilällä että tenulla, lopussa se vaan halusi kärähtää. Ehkä pitää koeponnistaa vielä kerran, kolmas kerta toden sanoo. Vieraat ainakin viihtyivät isännän touhuja seuraillessa. Lopuksi leipiä taidettiin dippailla vaan valkoviiniin, kun isäntä innostui ohentamaan soosia hiukan liikaa. Väärä osoite viinillä ;)

 
At 6/3/08 12:28, Blogger Rosmariini said...

Kajsa: Meilläkin fonduesta tuli ainakin aavistuksen verran turhan ohutta. Maizenaa oli liian vähän ja viiniä liian paljon. Onneksi juustot olivat sen verran voimakkaanmakuisia, että fonduen maku säilyi siitä huolimatta tukevana.

Kaisa: Excellent! :)

 
At 16/3/08 21:36, Blogger tanniini said...

Moro,
Pitänee nyt täältä yhdestä fondue- ja juustomaasta (ranskalaiset väittävät maataan myös fondue-maaksi) tuota fonduen tekoa kommentoida. Täällä yleensä käytetään noita polttimoita ja polttoaineena niissä kuulemma nykyään on suosittua geelimäinen tenttu (tms.). Se geelimäinen on kuulemma aika paljon turvallisempaa kuin ihan liru tenttu. Tosiaan noita ilma- taikka paloaukkoja säätämällä juuston saa sopivasti plupsuttamaan.. Niin ja juuston tuleekin sitten palaa jonkin verran pannun pohjaan kiinni. Pohjaan tulee semmoinen kullankeltainen tai ruskehtava kerros. Sitten ko on juustot siitä päältä syöty, voipi tulen sammuttaa ja fondue-haarukoilla raaputtaa crustin pohjasta irti ja syödä menemään.

Asia mikä pisti ohjeessa mieleen oli valkosipulin määrä. Täällä sitä kyllä käytetään *huomattavasti* enemmän kuin puolikas kynsi.. Ihan saa huoletta pistää vaikka koko sipulin paloiksi ja pataan.

Tänään juurikin kävimme paikallisessa ravitsemusliikkeessä fonduella ja kyseessä oli tälle alueelle tyypillinen moitie-moitie eli puolet ja puolet fondue ja juustot olivat Gruyère ja Vacherin. Joka kylällä ja varmaan tekijälläkin on oma suosikki reseptinsä.

Juusto-fonduen kanssa nautitaan yleensä valkoviiniä, mutta jos jostain syystä ei voi viiniä juoda on suositeltavaa juuoda mustaa teetä. Tämä siksi että musta tee kuulemma auttaa ruoansulatusta. Pelkkää vettä ei tule juusto-fonduen kanssa juoman.

Hauskoja kokkailuja ja terkkuja!

 
At 17/3/08 13:45, Blogger Rosmariini said...

Terkkuja vaan sinnekin! Pitäisi postata sveitsiläisestä sapuskasta enemmänkin, niin saisi teikäläiset kömpimään useamminkin tänne kommenttilaatikon puolelle. :)

 
At 29/11/08 09:43, Anonymous Jukka said...

Oikea dippaamistekniikka myös vähentää kärähtämistä: leivänpaloilla on syytä kaapia sitä pannun pohjaa, ei ainoastaan käytetä juustossa.

Mutta kyllähän se lopulta silti jämähtää.

 

Lähetä kommentti

<< Home




Instagram

pastanjauhantaa(at)gmail.com


Powered by Blogger

Related Posts with Thumbnails