Pilkillä (ja vähän eväsretkelläkin)

Kävimme kumpainenkin jauhaja viime viikonloppuna ensimmäistä kertaa eläissämme pilkillä. Tapahtuma sovittiin kokeneemman tuttavapariskunnan kanssa juhlallisesti ja hyvissä ajoin jo yli kvartaali sitten, uudenvuodenaaton kemuissa - joissa näköjään uskallettiin katsoa rohkeasti edessä avautuvaan vuoteen.

Jauhajia kun ollaan, ja laiskoja ulkoilemaan, niin aloitettiin tietenkin eväiden teolla. Osviittaa otettiin tällä kertaa pikkuruisesta lehdestä. Minä olen nimittäin ikäni ollut suuri aikakauslehtifani - jo pienenä istuin kaiket päivät kirjaston nurkassa nenä kiinni lehdissä, jos en ollut kuikuilemassa viestejä esi-internetiaalisen ajan modeemiboxeissa.

Nyt, kun lehtitalot kilvan kaulivat aviisejaan bittimuotoon hupenevien mainosvirtojen edessä, pitää niihinkin tietenkin ahnaasti tutustua. Ja eikös eräässä ehkä ansioituneimmin miniatyyriseen mobiilimuotoon tiristetyistä heti ollut ruokajuttua. Valmistimme siis talvipäivään sandwicheja ja ruokatermokseen lämmikkeeksi purjo-perunasosekeittoa.

Kinkku-cheddar-sinappi-rucola -sandwichit

leipää: kaikki paitsi ehkä ihan tiukimmat ruisleivät käyvät
kinkkusiivuja
cheddaria, mielellään ei sulateversiota vaan palana
dijon-sinappia
rucolaa

Sandwichit tehtiin kahdenlaiseen leipään: vaaleaan perusvehnäiseen ja kaupan "hedelmäiseen aamiaisleipään", johon oli leivottu sekaan rusinoita ym. sattumia.

Sandwicheissa noudatimme kuuliaisesti GQ:n välittämää Top Chef -tuomari Tom Colicchion ohjetta pitää kosteat ainekset erillään kuivista. Niinpä sinappi siveltiin ovelasti juuston päälle ja peitettiin sen jälkeen rucolan ja kinkun alle. Näin se ei päässyt vetyttämään kuohkeaa leipää ja suutuntuma säilyi jäällä evästä haukottaessa ilmavana.

Purjo-perunasosekeittoa on tehty meillä ennenkin. Tällä kertaa mukailtiin GQ:n ohjetta sen verran, että myös kuutioituja perunoita ruskistettiin hetken aikaa öljyssä sipulien kumppanina. Liemenä käytettiin valmiseineksiksi kohtuullisen hyvin toimivia keittelevän Puljongin kanalientä. Keitin ja soseutin keiton valmiiksi jääkaappiin jo edeltävänä iltana, jolloin aamulla riitti, että sen kiehautti kuumaksi ja kaatoi termokseen.