keskiviikkona, toukokuuta 25, 2011

Ratatouille sekä lammaskebakot

Taas se on tehnyt omaa lempiruokaansa... Tai yhtä niistä. Olen talven mittaan tehnyt muutamaan otteeseen ratatouillea Marja Lindforsin Taivaallinen munakoiso -kirjasta löytyvällä ohjeella.

Nyt ratatouille onnistui ihan erityisen hyvin. Tomaatit alkavat olla ilmeisesti jo tarpeeksi mehukkaita.
Ratatouille (neljälle)

1/2 kg munakoisoja
suolaa
1/2 kg kesäkurpitsaa
1/2 kg paprikoita
1/4 kg sipuleita
3/4 kg tomaatteja
3 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
1/2 tl sokeria
1 dl silputtua lehtipersiljaa
muutaman timjaminverson lehdet
rouhittua mustapippuria
10 basilikanlehteä silputtuna

Leikkaa munakoisot noin sentin paksuisiksi viipaleiksi. Ripottele niiden päälle suolaa ja jätä ne vetäytymään noin puoleksi tunnuksi. Viipaloi kesäkurpitsat. Suikaloi paprikat. Leikkaa sipulit ohuiksi renkaiksi. Kalttaa tomaatit ja kuutioi ne. Hienonna valkosipulinkynnet. Pyyhi munakoisoviipaleista neste talouspaperilla.
Kuumenna noin 1/2 dl öljyä pannussa ja ruskista munakoisoviipaleet. Nosta ne talouspaperille valumaan. Lisää pataan öljyä ja kypsennä siinä kesäkurpitsat. Valuta nekin ja lisää pataan paprikat. Kun ne ovat pehmeitä, nosta ne pois padasta ja lisää sinne sipulit. Kypsennä sipulit pehmeiksi, mutta älä ruskista.
Sekoita sipulin joukkoon tomaatit, valkosipuli, sokeri, persilja ja timjami ja anna ainesten muhia puolisen tuntia. Siirrä sitten pataan kaikki erikseen kypsennetyt vihannekset ja anna hautua vielä viisi minuuttia. Siirrä pata liedeltä ja mausta suolalla, pippurilla sekä silputulla basilikalla.

Oikeaoppisessa ratatouillessa eri vihannekset kypsennetään kuulemma tuolla tavoin erillään, jolloin niiden ominaismaut tulevat paremmin esiin. Yllä olevassa kuvassa olemme juuri lisäämässä munakoisot ja basilikat muiden ainesten joukkoon.

Tein ratatouillen kaveriksi tällä kertaa feta-lammaskebakoita, joihin ohjetta etsiskellessäni löysin taas Chez Jasun riemastuttavan kirjoituksen 1980-luvun eineskebakoista ja grillitassuista: "Kebakoista muistuu ensimmäisenä mieleen niiden kuminen koostumus ja sitkeät vaaleat sattumat, jotka jäivät aina ikävästi hampaankoloon."

Että piti sekin vuosikymmen nähdä. Paitsi että äidit näyttävät tekevän grillitassuja edelleenkin.

14 Comments:

At 25/5/11 18:57, Blogger Campasimpukka said...

Ratatouille, siinäpä sana, jota pitää pyörittää suussa, että tulisi oikein:) Tätä kokeilen sitten heinäkuussa. Muuten, onko leffa Rottatuille tuttu? Siinä lapsille suunnattu, mutta myös aikuiskatsojia kiehtova elokuva. Voi miten pidin niistä kuparipannuista! Mutta sittenkin, ajatus rotasta keittiössä, siinä oli jotain perustavaa laatua olevan vastenmielistä, että ällötyksen sekaisin tuntein elokuvaa katsoin lasten ollessa pieniä.

 
At 25/5/11 19:03, Blogger Rosmariini said...

Joo, katsottu on! Ihan ensiksi katsoin sen kerran lentokoneessa ilman ääniä (en ikinä jaksa säätää niiden kuulokkeiden kanssa!), ja pitihän se sitten sen jälkeen katsoa kotonakin. Loistoleffa.

Oujee, kuinkahan meheviä tomaatit ovatkaan muuten heinäkuussa, jos ne ovat nyt jo melkoisen hyviä!

 
At 25/5/11 19:04, Blogger Rosmariini said...

Pssst. Laitan ratatouilleen toisinaan tomaattimurskaa, jos se ei muuten ole tarpeeksi mehevää. En tiedä, kuinka oikeaoppinen lopputuloksesta tulee, mutta pääasia, että itselle maistuu.

 
At 25/5/11 19:14, Blogger Campasimpukka said...

Minulle jäi mieleen se elokuvan ruoka-annos, ne upeat kerrokset, joten siihen pitää tietysti pyrkiä:))

 
At 25/5/11 21:53, Blogger Pekka said...

Leffan ratatouillella on muuten ihan oman nimikin, Confit Byaldi. Reseptikin sille löytyy esim. French Laundrystä (ja varmaan googlellakin), Kellerhän oli konsulttina leffalle. Melkoista tuusausta vaatii.

 
At 25/5/11 22:11, Blogger Campasimpukka said...

Pekka: kiitos tuo pitää etsiä käsiinsä:) ja postata heinäkuussa

Anteeksi, saako toisten blogeissa toisten kommentteja kommentoida?(bloggaajauntuvikko)

 
At 26/5/11 00:14, Blogger Rauna said...

Campasimpukka: Kommentointi, minkä vain, on bloggauksen suola. Ehdottoman tervetullutta eikä siinä ole mitään nokkimisjärjestystä. Niin syntyy kiinnostavia keskusteluja ja kontakteja.

 
At 26/5/11 01:04, Blogger Rosmariini said...

Sehän se olisi just parasta, jos ihmiset kommentoisivat toisilleenkin. En minä halua olla täällä mikään mehiläiskuningatar, joka hallinnoi kaikkea keskustelua. :D

 
At 26/5/11 02:00, Anonymous Anonyymi said...

Anteeksi, mutta mua on mulkoiltu kun olen kysynyt ravintolassa ratatouillesta että sisältääkö se tomaattia (kun ystäväni on allerginen tuoreelle), ja naurettu päin naamaa että eihän nyt ratatouillessa tomaattia ole.

 
At 26/5/11 11:00, Blogger Rosmariini said...

Hääh? Ei taida olla ihan tomaattitietämys hanskassa sen paikan henkilökunnalla.

Kurkkasin huvikseni, mitä aiheesta sanotaan Raholan syötävissä sanoissa, ja siellä on ohjeistustakin oikeisiin mittasuhteisiin ym. Siellä kerrotaan, että ratatouille pitäisi tarjoilla mielellään vasta vuorokauden kuluttua, joko kylmänä tai lämmitettynä.

Oli tämä nytkin kyllä niin hyvää seuraavan päivän lämmityksessä, että olin ihan vaan sen takia mainiolla tuulella koko loppupäivän.

 
At 26/5/11 11:37, Blogger Virpi said...

Seuraa nolo tunnustus; en oo koskaan tehnyt ratatouillea :( ehkä pitäisi, kun näyttää niin herkullisen värikkäältä.

Kebakot ainakin pitää laittaa testiin!

 
At 26/5/11 11:53, Anonymous Espanjalainenruoka.com said...

Nayttaa hyvalta, pitaa kokeilla itsekkin syoda enemman lammasta.

Tataouille tunnetaan espanjanjassa nimella "pisto" ja sita syodaan taalla erittain paljon.

 
At 26/5/11 12:24, Anonymous Anonyymi said...

Näyttääpä hyvältä. 'tuille on vielä meidän perheessäkin kokeilematta. Pitää vain tuunata sellainen versio, että perheen nirsoin, viisivuotias, sitä syö. Ei siis isoja munakoisopaloja hänelle. Toivonkin että alle kaksivuotiaastamme tuleekin sitten enemmän kaikkiruokainen...

Mikä muuten on sellainen ateria, joka on jäänyt jostakin elokuvasta mieleen, jonka olisitte ehdottomasti halunneet syödä?
Äkkiseltään mulle tulee mieleen "Syö, juo, mies, nainen" -elokuvan ruoat. Nam nam!

-Kapusta

 
At 26/5/11 13:14, Blogger Rosmariini said...

Virpi: Eihän tuossa nyt ole mitään noloa. Itse vierastan usein tämmöisiä ruokia ihan vaan sen takia, etten osaa lausua niiden nimeä oikein. :) :)

Toinen hankalanniminen on (toinen lempiruokani!) bouillabaisse.

Espanjalainenruoka: Minä söisin lammasta loputtomiin, mutta sitä on ollut viime aikoina aika huonosti saatavilla. Onneksi nyt löytyi.

Kapusta: Noista paloista tuli tällä kertaa tavallista isompia. Yleensä tykkään paremmin haarukkaan sopivista paloista.

Hyvä kysymys tuo elokuvakysymys. Tosin vaikea siinä mielessä, että minulla tekee mieli melkein kaikkea ruokaa, mitä satun elokuvissa näkemään. :)

Mutta kyllä kaikkein mieleenpainunein on just tuon Syö, juo, mies, nainen -elokuvan alkukohtaus, jossa iskä laittaa perheelleen pientä iltapalaa.

 

Lähetä kommentti

<< Home




Instagram

pastanjauhantaa(at)gmail.com


Powered by Blogger

Related Posts with Thumbnails