torstaina, helmikuuta 10, 2011

Mikro tuli taloon

Meillä ei ole ollut mikroaaltouunia moneen vuoteen. Keittiömme on ihan kamalan ahdas eikä uunille ollut kovinkaan paljon käyttöä, joten lahjoitimme silloisen mikromme pois ja päätimme pärjätä ilman. Etenkin näin talviaikaan leivinuunia voi käyttää monesti mikron korvikkeena: aiemmin lämmitettyyn leivinuuniin voi kätevästi lykätä ruokia kuumenemaan.

Olin ennen mikrosta luopumista elänyt kyseisten uunien kanssa liki kaksikymmentä vuotta, mutta en ikinä oppinut käyttämään laitetta kovinkaan monipuolisesti. Ruokien lämmittämisessä se oli tietenkin kätevä (silloin söin vielä mikropitsojakin), mutta mitään varsinaista ruokaa siinä ei tullut kyllä koskaan laitettua (paitsi tietenkin mikropopcorneja).

Pakastettujen ruokien sulatuksessakaan en ollut kovin taitava: monesti sulatettavat eväät alkoivat paistua reunoilta, vaikka olivat keskeltä vielä ihan umpijäässä.

Kylään tulevat kaverit ja etenkin yövieraat kummastelevat kyllä aina mikron puutetta. Ihmisillä on näköjään kamalan iso kynnys ryhtyä hämmentämään kattilassa jotain semmoista, jonka on tottunut tekemään vähäisellä vaivannäöllä mikrossa. Minunkin olisi kyllä aika vaikea luopua vedenkeittimestä ja ryhtyä valmistamaan teevettä taas liedellä.

Mutta nyt päätimme osallistua ruokabloggaajille tarkoitettuun MAX-mikroaaltouunikilpailuun, minkä seurauksena keittiöömme saapui mikro. Ja siinä mikrossa olisi tarkoitus tehdä ihan oikeastikin ruokaa.

Saa nähdä, miten käy. Ja miltä maistuu.

Olen siinä mielessä hivenen toiveikas, että teknologia on edellisen mikromme ajoista tietenkin kehittynyt ja uusi Whirlpool-masiinamme yhdistää (mainoslauseiden mukaan) jollain tavalla uunin ja mikron hyviä ominaisuuksia. Lisäksi siinä on höyrytys-, grilli- ja crisp-toiminto, joista viimeksi mainittua testasimme saman tien mukana tulleesta ohjevihkosesta löytyneeseen jogurttikakkuun:
Jogurttikakku max-mikrossa

3 kananmunaa
125 ml luonnonjogurttia
2 dl sokeri
4 dl vehnäjauhoja
1 dl auringonkukkaöljyä
2 tl leivinjauhetta

vuoan voiteluun: voita ja korppujauhoja

Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja lisää jauhot taikinavaahtoon. Lisää joukkoon jogurtti ja öljy ja sekoita tasaiseksi. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan (tavallista metallista kakkuvuokaa ei tietenkään saa laittaa tavalliseen mikroon). Paista kakkua 9-10 minuuttia crisp-toiminnolla.

En yleensä ikinä tee tuommoisia kakkuja minkäänlaisissa uuneissa, joten en ole ihan varma, miten tuota voisi vertailla muissa uuneissa valmistettuihin. Kyllä siitä tuli ihan mukavan kuohkea (ja pinnaltaan hiukkasen rapea), mutta jotenkin tuntuu omituiselta, että leipomus valmistuu noin lyhyessä ajassa (aikaa meni kaikkinensa ehkä vartin verran).

Jonain päivänä voisi testata, kuinka rapeapohjaista pizzaa tuolla saa aikaiseksi. Luvassa on siis ottelu leivinuunin ja mikroaaltouunin välillä.

Kilpailuaika loppuu tasan kuukauden kuluttua. Mielenkiintoista nähdä, jääkö mikro luoksemme vielä senkin jälkeen vai lahjoitammeko sen hyvään kotiin.

Muut max-kisaajat ovat:
Essu ja Lusikka
Hyvän maun rajalla
Pinjan Herkkula
Terhin keittiössä

31 Comments:

At 10/2/11 10:00, Blogger Virpi said...

Näyttääpä kyllä modernilta vehkeeltä kerrassaan! Ihan mielenkiintoista lukea mitä kaikkea saatte mikrolla aikaan :)

 
At 10/2/11 10:05, Blogger Rosmariini said...

Hieman tuo näin äkiksestä vaatii totuttelua. Tänäkin aamuna sain keittiöön mennessäni sätkyn, että mikäs pömpeli se tuonne nurkkaan on ilmestynyt. :)

Mutta onhan tuo mikrojen muotoilu toki parissakymmenessä vuodessa onneksi pikkuisen kehittynyt.

(Ruokaideoita otetaan vastaan.)

 
At 10/2/11 10:21, Anonymous Anonyymi said...

Tuo höyrystys on näppärä toiminto.
Saman saa perusmikrollakin aikaan käyttämällä höyrykäärettä.

Linkin takana höyrykääre reseptejä ja ohje kakkujen valmistuksesta mikroaaltouunissa!
http://www.nexet.fi/index.php?page=408e861c1d98a23a3aa0e6b4c533d5f

Uskoisin että nuo toimii teidän teknologia hirmussakin :D

 
At 10/2/11 10:38, Blogger Rosmariini said...

Meillä on selvästi paljon opittavaa mikrouunikokkauksesta, kun höyrykäärekin on entuudestaan tuntematon juttu.

Kalevan sivuilta löysin käärearvioita, ja siellä on näköjään muistakin tuoteuutuuksista juttua.

Luottokortin näköisiä valkosipulinraastimia oli yhteen aikaan tyrkyllä kaikissa keittiötarvikekaupoissa, mutta ei tullut kyllä hankittua itselle semmoista. Eikä kyllä kananmunanrei´ittäjääkään, joka tekee kuulemma tarkempaa jälkeä kuin nuppineula. Kääk!

Pitäisi tehdä jolloinkin pitkään suunnitteilla ollut juttu turhista ja tarpeellisista keittiövempaimista (siis niistä, mitä omasta keittiöstä löytyy).

 
At 10/2/11 11:21, Blogger mizyéna said...

Heippa, taidan ekaa kertaa olla blogissanne. Näyttää herkulliselta :) Itse kokkailen välimeren rannalla enkä aina pysty kaikki haluamiani reseptejä kokeilemaan puuttuvien aineosien takia. Jään mielenkiinnolla seuraamaan millaisia ohjeita teiltä irtoo :))

Onkos nämä mikro-ohjeet sellaisia mitkä onnistuu missä vain mikrossa vai ainoastaan tuossa uudenlaisessa mikrossa?

 
At 10/2/11 11:32, Blogger Rosmariini said...

Tervetuloa!

En osaa vielä sanoa, kun ruokasuunnitelmat ovat ihan alkutekijöissään. Luulisin, että luvassa on molempia (esim. pizzassa tekee mieli testata entuudestaan tuntematonta crisp-toimintoa ja katsoa, kuinka rapea on lopputulos... niin oudolta kuin pizzan tekeminen mikroaaltouunissa tuntuukin).

1980-luvun lopun kodeissahan oli laitteiden mukana tulleita mikrokeittokirjojakin. :) Pitäisiköhän kaivaa semmoinen esille jostakin.

 
At 10/2/11 11:47, Blogger Kermaperse said...

Tuli tästä postauksesta mieleen, että löysin äitini luota kokonaisen MIKROKEITTOKIRJAN! Melko uskomaton opus. Se taisi olla ehkä 80-luvulta..

Sillon kun söin vielä valmisruokia, oli mikro ihan itsestäänselvyys, että sellainen pitää keittiöstä löytyä, mutta nykyään käytän sitä todella harvoin (lähinnä eilispäivän kokkauksia uudelleen lämmittäessäni). Olen juuri muuttamassa poikaystäväni kanssa yhteen ja hän on pärjännyt tähän asti ilman mikroa, niin päätettiin, ettei ote munkaan mikroa käyttöön. Tulee keittiöönkin enemmän työskentelytilaa :) Eikä mikrot ole mun mielestä koskaan kauheen esteettisiä..

 
At 10/2/11 11:59, Blogger Rosmariini said...

Paljon onnea teille yhteiseen kotiin! Tuo elämänvaihe on niin ihana.

Opiskelija-einesruokailijalle mikro oli kyllä aikanaan ihan ehdoton. Se oli suurin piirtein ensimmäinen hankinta omaan kerrostaloasuntoon muutettaessa. :)

Nyttemmin olen kaivannut mikroaaltouunia lähinnä silloin, kun olen tehnyt lasagneen tarvittavaa valkoista kastiketta. Siihen oli kätevä aina vähän esilämmittää maitoa, mutta nykyään jaksan vispata kastikkeen vähän viileämmästäkin maidosta.

Eli tarvetta ei mikrolle kamalasti olisi, mutta siitä huolimatta mukava ottaa vastaan tämmöinen vähän epätavallisempikin kokkaushaaste.

 
At 10/2/11 12:48, Anonymous Perheenäiti said...

Nyt oli ihan pakko jättää kommentti :-)
Tuo on mainio laite! Ihan pelkällä mikrouunilla ei tee oikeastaan mitään, mutta monitoimimikro on todella näppärä. Meillä sellainen on ollut käytössä lähes 10 vuotta ja kun edellinen kannettiin kakkoskotiin, piti saada samanlainen tilalle.
Kiertoilmalla leipaisee nopsasti piirakat tai paitaa vaikka pienen makaronilaatikon. Crispillä tulee oikeasti rapsakkaa pizzanpohjaa, grilli paistaa lämpöiset leivät jne. Ei tarvitse lämmittää "isoa" sähköuunia pieneen tarpeeseen.
Onnittelut! Uskon, että vehkeelle löytyy käyttöä teillä. :-)

 
At 10/2/11 13:11, Anonymous Anonyymi said...

"Jonain päivänä voisi testata, kuinka rapeapohjaista pizzaa tuolla saa aikaiseksi. Luvassa on siis ottelu leivinuunin ja mikroaaltouunin välillä."

Taitaa tulla täystyrmäys: Leivinuuni 100 - mikro 0.

 
At 10/2/11 13:19, Blogger Rosmariini said...

Perheenäiti: Tuntuu tosiaan, että tuo maxi on meidänkin tarpeisiimme huomattavasti perinteistä mikroaaltouunia sopivampi. Jos siellä on tosiaan grillivastusta sun muuta mukana.

Anonyymi: Asetelma on kieltämättä hiukan epäreilu. Mutta mukava päästä järjestämään makutesti + vertailemaan paistopintaa sun muita juttuja.

Valmistumisaika lienee aika lailla sama, kun litteäpohjainen pizza paistuu arinalla suurin piirtein neljässä minuutissa.

 
At 10/2/11 14:00, Anonymous Anonyymi said...

Tuota kapinetta (sekä edeltäjäänsä MAX 38) oon hakenut kissojen ja koirien kanssa Oulusta ja nettikaupoista mutta en oo löytänyt mistään. Meillä on ollut pitkään suunnitelmissa nostaa mikro kaappiin ja tuo ois kokonsa puolesta just hyvä siihen tarkoitukseen. Ja muutenkin vaikuttaa ominaisuuksiltaan tosi monipuoliselta kapistukselta. Mutta kun ei sitä mistään saa ostettua :(

 
At 10/2/11 14:29, Blogger Yaelian said...

Onnea uuuden mikron voiton johdosta! Ennen ajattelin ,etten pärjäisi ilman mikrouunia,mutta kun pari vuotta sitten uuden tilattuani sain vioittuneen laitteen,päätin,etten sellaista tarvitsekaan.Enkä olekaan tarvinnut...Kivan näköinen muuten tuo Max,vähän erilainen kuin ne perinteiset mikrot

 
At 10/2/11 14:45, Blogger Rosmariini said...

Anonyymi: No onpahan omituista, jos ei nettikaupoistakaan löydy.

Yaelian: Ällistyttävän helposti sitä kyllä aikanaan mikrottomuuteen tottui, kun einesten syöntikin oli loppunut jo vuosia aiemmin. Mutta onneksi tuo uusi härveli kelpaa tosiaan muuhunkin kuin pelkkien valmiiden ruokien lämmittämiseen.

 
At 10/2/11 15:51, Blogger Virpi said...

Meilläkin käytetään mikroa lähinnä sulatus- ja lämmitystoimiin. Koska meidän leivät on usein pakkasessa, auttaa mikro aamupalaleivän sulatuksessa. Samoin voin tai suklaan sulattamisessa käytän usein mikroa. Mutta varsinaista kokkausta sillä ei kyllä tule harrastettua. Meillä tosin onkin ihan perusmikro.

 
At 10/2/11 16:42, Blogger Ketturouva said...

Pahus, kun olisi tiennyt aikaisemmin kisasta olisi voinut osallistua... :D Meillä on rapiat 10 vuotta vanha KOOKAS mikroaaltouuni ja juuri tässä päivänä muutamana tuumin että jahka siitä aika jättää hankin kyllä puolta pienemmän tilalle. Mikään mikroaaltokokki en ole itsekään, lähinnä siinä tulee aiemmin tehtyä ruokaa lämmiteltyä.

 
At 10/2/11 16:46, Blogger Rosmariini said...

Joo, eipä noita mikroreseptejä yleensä tunnuta ruokablogeissa juurikaan harrastettavan. Tuntuu jotenkin huijaukselta, jos ruoka valmistuu tavallista nopeammin! :D

 
At 10/2/11 16:51, Blogger Rosmariini said...

Pitäisikin muuten ryhtyä ruuanlaittopuuhiin.

Saa nähdä, pääsenkö yhteisymmärrykseen uuden maximme kanssa. Hipaisunäytön käyttö vaatii vielä hiukan harjoittelua.

 
At 10/2/11 22:05, Anonymous Anonyymi said...

Vanhassa vara parempi. En suosittele mikroa.

 
At 10/2/11 23:47, Blogger Rosmariini said...

No onneksi meillä on maksi. ;)

Minä olen kyllä myös aina kovasti vanhan kannalla. Muistan, kuinka aikoinani vastustin kamalasti esim. astianpesukoneen hankintaa.

 
At 10/2/11 23:48, Anonymous Agatha said...

Pisti silmään tuossa mikrokakkuohjeessa tuo kehotus laittaa taikina kakkuvuokaan. Useimmiten kakkuvuoat taitavat olla metallia ja ainakaan tavalliseen mikroon ei kannata metalliastioita laittaa :)

Jotenkin en ole koskaan osannut hyödyntää mikroa varsinaisessa ruuanlaitossa, lähinnä sillä tulee lämmitettyä ja sulatettua ruokaa.

 
At 10/2/11 23:56, Blogger Rosmariini said...

Erinomainen huomio! Pitääpä laittaa tuosta vielä tekstiin varmuuden vuoksi pieni huomautus.

Huomaa, etten ole vuosiin ollut mikroaaltouunien kanssa minkäänlaisissa tekemisissä...

 
At 11/2/11 08:44, Blogger Anna said...

Ah, vanha kunnon mikroaaltouunikeskustelu blogeissa <3

Mä allekirjoitan miinuspuolista lähinnä tilanviemisen, ja sen ettei mikro varmaan miellytä kaikkien esteetikkojen silmää, mutta muuten kapine on ainakin meillä ihan päivittäin käytössä :)

Just kaikenlaiset nesteen lämmittelyt leivontaa yms. varten, sulatukset pakastimesta, eilisen jääkaappikylmän ruoan uudelleenlämmitys... Ylipäänsä mikro herättää omituisen paljon negatiivisia tunteita, kun miettii, miten vähällä energiankulutuksella ja vaivalla se kaikki edellämainitut hoitaa :)

Mutta siinä oot kyllä ihan oikeassa, että varsinainen mikrolla kokkaaminen tai leipominen tuntuu jostain hassusta syystä ihan vieraalta, vaikka joskus jotain kalajuttua oon kokeillutkin! Odottelen siis teidän kilpapostauksia innolla :)

 
At 11/2/11 09:31, Blogger Rosmariini said...

Mietiskelin, että ihan samalla tavallahan voisi(n) suhtautua sähköhellaankin. Ei sekään ole maailman luonnollisin kapine (ainakaan, jos nuotioon vertaa), ja aika paljon se vie tilaakin keittiöstä. :)

Olin kokonaan unohtanut, että tuon leivontanesteiden lämmityksenkin voisi tehdä mikrossa. Saaristolaisleipään tarvittavan piimän lämmittäminen saattaakin olla tästä lähtien huomattavasti helpompaa.

 
At 11/2/11 18:10, Anonymous Anonyymi said...

Ja minä kun siirryin taannoin takaisin Teeveden keittämiseen kattilassa - digitaalimittari ja kello käsissäni (tämä siis teepannullisen valmistamiseksi). Veden yhtä Earl Gray -mukillista varten täräytän kyllä edelleen vedenkeittimellä, mutta mikron sijasta ottaisin kyllä edelleen tiskarin.

Pikkuenkeli

 
At 12/2/11 11:32, Blogger Rosmariini said...

Mahtavaa teehifistelyä! Minulla tuo homma on vähän summittaisempaa; vähän vihreämmälle teelle annan vedenkeittimen veden jäähtyä jonkin aikaa.

Tiskikone on kyllä ihan ehdoton etenkin silloin, kun on paljon porukkaa kylässä.

 
At 12/2/11 22:02, Anonymous Anonyymi said...

Se jäähdytysaika vedenkeittimestä 70 - 75 asteeseen (valkoista teetä varten) osoittautui niin tolkuttoman pitkäksi, että kattilaan paluu oli mukava paluu kohti opiskeluaikojen vedenkeittoa. :)

Pikkuenkeli

 
At 15/2/11 15:36, Anonymous Kirsi JKLstä said...

Meillä on kymmenen vuotta vanhassa keittiössä mikro upotettu niin näppärästi kalusteisiin, että noita "vie tilaa" ajatuksia ei osaa edes ajatella.

Vähällä käytöllähän koko kapistus tietysti on; vesi artisaanileipää varten tulee lämmitettyä mikrossa, sulatettua marjat pakkasesta, jos on kiire ja tietysti eilisiä ruokia välillä lämmitetään mikrolla (vaikka pannulla/kattilassa lämmitys on yleensä aina parempaa).

Joskus 90 -luvulla tein mikro- uutuus- innostuksessa banaanisuklaakakkua. Juu ei toiminut silloin, mutta noin hienoilla nykymikroilla voisi tietysti jotain hyvääkin saada aikaiseksi. Mutta aika hyvän postauksen se vaatii, että edes ajattelisin tekeväni jotain oikeaa ruokaa mikrolla...

 
At 15/2/11 15:41, Blogger Rosmariini said...

Ensimmäiset ruokakokemukset ovat olleet aika lupaavia, mutta niitä on kiittäminen grillivastuksista, joita ei tavallisista mikroista löydy. :( Harmillista, ettei tämän viikon aikana ehdi enää pahemmin kokkailla eikä postaillakaan, mutta ehkä ensi viikolla pääsemme raportoimaan aiheesta.

 
At 16/2/11 17:46, Anonymous Anonyymi said...

Onpas hämmentävää, että tuollainen kilpailu on mainostarkoituksessa laitettu käyntiin ja bloggarit linkittää MAX blog award -sivustolle. Mutta, ko sivulla ei ole mitään tarkempia tietoja tuotteesta tai mistä sitä voisi ostaa...

Hyvä teille bloggaajille, että saitte mikrot, mutta ei nyt ole mainoshenkilöt ihan loppuun asti miettineet tuota. Odotin, että ko sivuilla olisi ollut lisätietoa ja vaikkapa 'Lisää ostoskoriin' painike. Oisin jopa lisännyt. :)

 
At 17/2/11 00:43, Blogger Rosmariini said...

Jännä kyllä, kun joku toinenkin tuossa jo aiemmin kommentoi, ettei k.o. mikroja tunnuta myyvän missään muuallakaan. :)

 

Lähetä kommentti

<< Home




Instagram

pastanjauhantaa(at)gmail.com


Powered by Blogger

Related Posts with Thumbnails