torstaina, helmikuuta 03, 2011

Tandooriruokaa (ilman tandooria)

Minä vihaan yli kaiken semmoisia sanontoja kuin "joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa". Siis sitä asennetta, ettei ikinä kannata edes yrittää mitään, kun lopulta epäonnistuu kuitenkin.

No, nyt minulle kävi kuitenkin täsmälleen niin, että kurkottamisen jälkeen seurasi kapsahtamista. Uskoin hienon haukimenestyksen jälkeen hetken aikaa, että minussa on ehkä sittenkin ainesta kelvolliseksi kotikokiksi. Kunnes heti seuraavalla kokkauskerralla koin ihan kunnon mahalaskun. Unohdin järjen käyttämisen ihan kokonaan ja onnistuin melkein pilaamaan annoksen kaikenkaikkisella tumpuloinnillani.

Arvoisa aviomieheni toi vähän aikaa sitten kirjakaupasta mukanaan Gordon Ramsayn intialaisia reseptejä esittelevän Great Escape -kirjan. Briteillä on tietenkin hyvin tiivis suhde intialaiseen ruokaan, ja curryn syöminen on siellä luullakseni yhtä yleistä kuin Fish and Chips -annoksen noutaminen. Siksi Gordonkin on päättänyt listata omat intialaiset suosikkireseptinsä yksien kansien väliin.

Olen hulluna intialaiseen kasvisruokaan ja siispä päätin kokeilla kirjasta intialaisittain maustettua ja paistettua kaalta (huomatkaa kaali-sanan oululainen taivutus), kukkakaalitandooria sekä samassa kirjassa ohjeistettua naanleipää.

Ongelmakohdat kukkakaalikokkauksessa olivat seuraavat:
-Suomessa talvella myytävä kukkakaali ei ole välttämättä yhtä nopeasti kypsyvää kuin kirjan vauvakukkakaali (baby cauliflower).
-Hot chili powder ei välttämättä tarkoita sitä kaikkein tulisinta lajiketta, jota hyllystä sattuu löytymään.

Alkuperäinen ohje kuuluu suomennettuna näin:
Kukkakaalitandooria kotiuunissa

4 pienen kukkakaalin kukinnot
marinadi:
300 ml paksua kreikkalaistyylistä jogurttia
3 cm pala inkivääriä, kuorittuna ja hienoksi raastettuna
3 valkosipulinkynttä, kuorittuna ja murskattuna
0,5 tl merisuolaa (tai maun mukaan)
0,5 tl jauhettua kurkumaa
1 tl tulista chilijauhetta (tai maun mukaan!)
1,5 tl garam masalaa
0,5 tl jauhettua korianteria
1 tl chaat masalaa (tätä meiltä ei löydy)

paistetut sipulirenkaat:
2-3 rkl kasvisöljyä
2 sipulia (saavat olla suuria), kuorittuna ja renkaiksi leikattuna
3 rkl tomaattipyrettä
merisuolaa ja vasta jauhettua mustapippuria
1 tl garam masalaa
0,5 tl chaat masalaa
kourallinen korianterinlehtiä koristeluun

Keitä kukkakaalin kukintoja suolalla maustetussa vedessä 2-3 minuutin ajan niin, että kaali pehmenee hiukan (seuraavalla kerralla keitän ohjeistettua aikaa pitempään). Valuta vesi pois ja kippaa kukkakaalit hetkeksi kylmään veteen. Valuta uudestaan.
Sekoita isossa kulhossa marinadin ainekset. Lisää kukkakaali ja sekoita niin, että kukinnot ovat yltympäriinsä jogurttimarinadin peitossa. Kippaa kaalit marinadeineen uunipellille (tai laakeaan uunivuokaan), peitä kelmulla ja pistä viileään paikkaan muutamaksi tunniksi. Tässä ajassa makujen pitäisi upota kaaliin.
Kun ryhdyt jatkamaan kokkailua, lämmitä uuni 200 asteeseen. Ota kelmu pois pellin päältä ja laita vuoka uuniin 8-10 minuutiksi (jouduin itse paistamaan aika paljon kauemmin, kun ruoka ei vaan suostunut kypsymään... siinä ajassa jogurttimarinadikin tietenkin ehti menettää mehevyyttään). Kokeile kukkakaalien kypsyyttä esim. veitsen kärjellä ja siirrä ne sitten pois uunista.
Kukkakaalien paistuessa voit valmistaa sipulirenkaat: Kuumenna öljy pannulla ja lisää sitten sipulirenkaat, tomaattipyre ja ripaus sekä suolaa että pippuria. Tarkkaile, etteivät sipulit pääse kärähtämään, eli sekoittele ja alenna tarvittaessa lämpöä. Kun sipulit ovat pehmenneet ja saaneet sopivasti väriä (tässä kestää noin 6-8 minuuttia), lisää masalat. Sekoita hyvin ja paista vielä hetken aikaa. Ota pannu liedeltä. Ripottele tomaattiset sipulirenkaat kukkakaalien päälle, koristele halutessasi korianterilla ja tarjoile.

Tarjolle kannattaa asettaa myös maustamatonta kreikkalaista jogurttia (tai siitä tehtyä miedosti maustettua raitaa), jolla voi tainnuttaa enintä tulisuutta. Mikäli chiliä siis sattui hurahtamaan joukkoon hieman liikaa.

Mutta kerrassaan loistokas idea tuo jogurttimarinoitu kaali, samaten kuin tietenkin tomaattisuuden yhdistäminen sipulirenkaisiin. Tätä on pakko päästä kokeilemaan vielä uudestaankin hieman maltillisemmalla maustamisella. Yrittänyttä ei nimittäin laiteta.

7 Comments:

At 3/2/11 11:43, Blogger Liina said...

sä oot Rosmu ihana <3

 
At 3/2/11 11:50, Blogger Rosmariini said...

Saako siitä ihanuuspisteitä, jos tekee vahingossa liian tulista ruokaa. :) :)

 
At 3/2/11 13:21, Blogger Liina said...

no siitäkin, ja siitä, että kertoo noin ihanasti siitä kun kaikki ei aina mene putkeen :) ihana!

 
At 3/2/11 13:23, Blogger Virpi said...

Multakin meinas päästä ihan ääneen sellanen awwwww <3. Ei vaan voi aina mennä kaikki ihan putkeen ja voin niin kuvitella itseni tuossa samassa tilanteessa.

 
At 3/2/11 16:05, Blogger Antti said...

Väkisinkin alkoi kiinnostaa että mitähän pulveria siihen sitten tuli laitettua. :) Meniko ohjeen mukainen määrä mutta laji vaihtui perus Pot Chillistä Nagaksi?

 
At 3/2/11 16:17, Blogger Rosmariini said...

Liina & Virpi: Heh, veikkaanpa, ettei nälkäinen kanssaruokailija pitänyt minua maistamisen hetkellä välttämättä kovinkaan ihanana.

Antti: Täytyy myöntää, että olet erittäinkin oikeilla jäljillä. :)

 
At 17/2/11 15:02, Anonymous Suvi said...

Olen seurannut parin kuukauden ajan pastanjauhantaa taalta Afrikasta; onneksi reseptit ovat kansainvalisia niin olemme paasset niita taalla testaamaan. Yleiskommenttina haluaisin sanoa, etta mainio blogi ja upeita kuvia!

Sovelsimme myos raaka-aineiden ja mausteiden saatavuuden perusteella taman ruoan, oli kerrassaan herkullista! Testijengiin kuuluivat myos noin yleisesti ottaen vaativia ranskalaisia jotka myos kiittelivat annosta. Tata tehdaan uudelleen!

 

Lähetä kommentti

<< Home




Instagram

pastanjauhantaa(at)gmail.com


Powered by Blogger

Related Posts with Thumbnails