torstaina, tammikuuta 21, 2010

Klassikko testissä: kikherne-purjokeitto

Olen nyt viimeisen parin kuukauden aikana törmännyt niin monta kertaa Jamie Oliverin kuuluisaan kikherne-purjokeittoon, että oli pakko ostaa viimein muutama purjo ja kaivella kattila esille. Ohje on ilmeisesti alkujaan otettu jostain vanhasta australialaisesta keittokirjasta:
Kikherne-purjokeitto

350 g kikherneitä yön yli liotettuna
1 keskikokoinen peruna kuorittuna
5 keskikokoista purjosipulia
1 rkl oliiviöljyä
nokare voita
2 valkosipulinkynttä ohuina viipaleina
suolaa ja vastajauhettua mustapippuria
8 1/2 dl kana- tai kasvislientä
parmesaania raastettuna
neitsytoliiviöljyä

Huuhtele liotetut kikherneet, pane ne kattilaan ja kaada päälle sen verran vettä, että herneet peittyvät. Hauduta niitä kuoritun perunan kanssa, kunnes ne ovat pehmeitä. Valuta.
Poista purjoista uloimmat lehdet, halkaise purjot, huuhtele ne huolella ja leikkaa sitten ohuiksi viipaleiksi.
Kuumenna paksupohjainen kasari ja lorauta siihen oliiviöljyä. Lisää kasariin voinokare sekä purjot, valkosipuli ja runsas ripaus suolaa ja freesaa sipulit pehmeiksi ja makeiksi. Kumoa kasariin valutetut kikherneet ja peruna ja pehmitä niitä vielä minuutin ajan. Kaada joukkoon kaksi kolmasosaa liemestä ja hauduta aineksia 15 minuuttia.
Soseuta puolet keitosta monitoimikoneessa tai tehosekoittimessa. Kippaa soseutettu osa takaisin ja lisää sen verran lientä, että saat koostumuksen mieleiseksesi. Mausta keitto suolalla ja pippurilla ja lisää maun mukaan parmesaania. Kauho keittoa kulhoon, valuta pinnalle muutama tippa oliiviöljyä, pyöräytä muutama kierros mustapippuria myllystä ja ripottele lopuksi pinnalle hieman parmesaaniraastetta.

Minulla on pitkäaikainen rakkaussuhde purjo-perunasosekeittoon, joten tiesin ilman muuta pitäväni tästäkin. Suureksi riemastuksekseni keittoon tykästyi myös perheen mieseläjä. Ensimmäinen toteamus maistamisen jälkeen kuului, että "ai, onko tässä pekonia?". Toki sitäkin olisi voinut halutessaan paahtaa pienen määrän vaikka pinnalle ripoteltavaksi.

(Vähänkö oli muuten nostalgista etsiä reseptiä kaikkein vanhimmasta Alastomasta kokista, joka on alkujaan painettu Brittilässä jo vuonna 1999. Snif. Taidankin tunnelmoida sen kanssa vielä hetkisen ennen nukkumaan menoa.)

25 Comments:

At 22/1/10 09:04, Blogger Yaelian said...

Kuulostaa tosi hyvältä keitolta!

 
At 22/1/10 09:51, Blogger Virpi said...

Mulla jää aina nää kivat kasviskeitot ihan toteuttamatta, kun yksin pitäis kahmaloida koko kattilallinen. Höh. Tuokin näyttää niin herkulta. Paitsi tietysti jos osais tehdä vaan pienen kattilallisen :)

Talvella lähes kaikki keitot vaan on hyviä!

 
At 22/1/10 10:18, Blogger Rosmariini said...

Yaelian: Hassua, kun purjo on sinällään vähän tylsä kasvis (esim. sähäkämpään sipuliin verrattuna), mutta keitoissa se on aina ihan killeri.

Virpi: Tee keitto kanaliemeen ja viritä niitä pekonikuutioita pinnalle. :)

Tähän aikaan vuodesta tekisi tosiaan mieli syödä keittoja koko ajan (lämmikettä!).

 
At 22/1/10 12:28, Anonymous TiV said...

No justiinsa! Mulla pyöri tuo aivan sama ohje koko viime viikon mukana. Ja sitten tein kuitenkin enempi marokkolaisen version. Mutta tätä täytyy myös kokeillla. Kikherneet ovat niiiiiiiiiin hyviä!

 
At 22/1/10 13:10, Blogger Rosmariini said...

Marokkolaisittain tuunattu kikhernekeitto, ei hullumpaa!

Mitähän kivaa keitto-ohjetta sitä nyt viikonloppuna kokeilisi (pitäisi kekata jotain ennen kuin ehtii sortua tuttuun ja turvalliseen tom-tom-tomaattikeittoon).

 
At 22/1/10 13:27, Anonymous TiV said...

Palsternakka-päärynäkeitto, lipstikkakeitto, sittenhän on se aina takuuvarma Mulligtw.keitto, italialainen leipäkeitto, appelsiinivivahteinen porkkanakeitto... Nää on mulle maistuneet hyvinkin. Sitten tekis mieli kokeilla:
http://www.food52.com/recipes/1861_buttermilk_corn_soup_with_curry_mint
Kastanjakeitto on aivan superia myös!

 
At 22/1/10 13:34, Blogger Virpi said...

Luulen, että pekonia sais olla aika paljon että sosekeittojen vastustajalle sais syötettyä :)

Noh, joku päivä teen silti itselleni sitä tomaattista linssikeittoa josta olen jo viikkotolkulla haaveillut ja linssitkin jo kaappiin ostanut tekohetkeä odottamaan!

Tänään saa onneksi ravintolaruokaa, mennään kattomaan onko Olimpos millainen nyt muutettuaan uusiin tiloihin (tien toiselle puolellehan se tosin vaan, siihen entisiin Futon Shopin tiloihin).

 
At 22/1/10 13:44, Blogger Rosmariini said...

TiV: Piimää ja maissia! Hillitön idea. Tuon listauksen pohjalta on hyvä lähteä ideoimaan, kiitoksia!

Virpi: Hehee, no kieltämättä tuossa tilanteessa on vaikea hämätä pekonillakaan.

En tiennytkään, että Olimpos on muuttanut (hyvin on tullut taas seurailtua ja katseltua ympärilleen).

Me oltais eilen menty pannukakkuilemaan, mutta olivat ainakin nettisivujensa perusteella lyhentäneet aukioloaikojaan heti alkuunsa. Harmin paikka, harvoin sitä iltaisin ehtii syömään ennen kuutta (ja viikonloppuna ennen neljää...).

 
At 22/1/10 14:11, Blogger Virpi said...

Joo määkin huomasin sen aukioloaikojen supistumisen heti alkuunsa nettisivuilta heti sen jälkeen kun olin mainostanut pitkiä aukioloaikoja about kaikille tuntemilleni ihmisille. Harmi :( onneksi siellä luki että ne ovat kevättalven aukiolot, eli ehkä kesemmällä pitävät pidempään auki, kun torin huudeilla liikkuu enemmän ihmisiäkin.

Enkä määkään tiennyt ravintolan muutosta, mutta valveutunut ravintolaruokailija T (johon tekin pääsitte miitissä tutustumaan) tiesi ja ehdotti uusien tilojen testaamista. Minähän lähden ulos syömään aina kun pyydetään, jos vaan aikataulullisesti on mahdollista, joten sinnepä tänään käy illemmalla tieni kupuani täyttämään :)

 
At 22/1/10 14:25, Blogger Rosmariini said...

Onneksi hoksattiin tuo juttu etukäteen, niin ei turhaan lähdetty hiipparoimaan pakkasessa torinrantaan. Vaikka ainahan sieltä olisi voinut pelastautua kirjastoon tai johonkin muuhun mukavaan paikkaan.

Pitää turvautua joku ilta vaikka siihen kotipakettiin (ruokalista on toki tutkailtu ja valintoja tehty;).

Nyt jäi askarruttamaan tuo Olimpos. Saas nähdä, ovatko ne kenties muuttaneet siellä sisustusta vähemmän spartalaiseksi (ruokapuolihan siellä on ollut aina erittäin hyvin kohdallaan). Pitäkäähän hauskaa!

 
At 22/1/10 14:59, Blogger Virpi said...

Joo sinänsä hassu se aukioloaika pannaripaikassa, kun sieltä kuitenkin saa myös alkoholia. Harva sitä arkisin ennen kuutta tai viikonloppunakaan keskellä päivää holillisia juomia naukkailee :o

Voin raporteerata uudistuneesta Olimpoksesta teille illemmalla, että oliko sisustus tahi ruokapuoli muuttunut ja jos niin mihin suuntaan.

 
At 22/1/10 15:15, Blogger Rosmariini said...

Näinpä. Tietenkin sitä voisi koittaa joustaa omista aikatauluistaan ja sopia treffejä esim. viideksi, mutta sitten se sulkemisaika painaisi joka tapauksessa päälle ja minusta on kamalaa odotella ruokaa & syödä kelloa vilkuillen. Pitää toivoa, että siellä kesällä pystyisi istumaan iltaa vähän kiireettömämminkin. Sijainti olisi kyllä siinä vaiheessa vuotta aivan mahtava.

Sekin saattaa osaltaan olla ketjupaikkojen salaisuus, että niistä saa pomminvarmasti ruokaa vaikka kuinka myöhäänkin.

Jee, meidän salainen raporttiagentti! <3 Palataan asiaan.

 
At 22/1/10 15:44, Anonymous Anonyymi said...

Huvittavaa, olen tässä männä viikkoina kokannut juuri tuota samaa keittoa - ja terästänyt sen pekonilla. Sekoitin myös pari ronskia lusikallista dijoninsinappia soppaan. Passaa hyvin.

Kiitosta bloggaajille, täältä saa kovasti inspiraatiota.

 
At 22/1/10 15:52, Blogger Rosmariini said...

Tämäpä on nyt pop! :) Ja kätevä keitto siinä mielessä, että muuntelumahdollisuudet ovat rajattomat (voi laatia huvituksen mukaan joko lihaisempaa tai kasviksisempaa versiota).

 
At 22/1/10 23:03, Blogger Virpi said...

Kalusteet on viritetty uusiksi ja paikassa on nykyään myös baarin puoli. Meidän pöytävarauksessa oli joku ongelma ja jouduttiin oottaan hetki että päästiin pöytään. Palvelu tosiaan oli tänään aika hidasta, mutta saimme lopuksi anteeksi pyynnöt ja selityksen siitä, että käytössä on toistaiseksi vain yksi kassa; ruuhkaa oli. Ja kuulemma kun DNA:n toimihenkilöt on lakossa, eivät ole saaneet auki uusia puhelinlinjoja, joten meidänkin pöytävarauksen oli aamupäivällä vastaanottanut toimitusjohtaja, joka oli herännyt unilta :D

Mutta siis; ruoka oli edelleen hyvää ja annokset suuria. Kannattaa kuitenkin ehkä ootta tovi ennen käyntiä että saavat kassoja lisää ja muutenkin homman toimiin uusissa tiloissa paremmin :)

Ainiin ja melutaso oli ravintolan täynnä ollessa tosi suuri! Ei kuullut mitä toisella puolella pöytää puhuttiin kun iso tila oli yhtä isoo tilaa eikä ollut mitään "katkoja" joilla melu ois vähän taittunut.

 
At 23/1/10 15:38, Blogger Rosmariini said...

Ihan hyvältä kuulostaa, paitsi tietenkin se, ettei kuullut pöytäseuralaisten puhetta. Niissä aiemmissa looseissa oli selvästi omat etupuolensakin. Pitääpä käydä itsekin joskus kevään mittaan katsastamassa.

Kiitokset kattavasta raportoinnista!

 
At 23/1/10 19:41, Blogger Tanja said...

Kikherne on yksi lemppareistani, en vain ole valmistanut/osannut valmistaa sitä kovin monella eri tavalla. Tämä keitto vaikuttaa hyvältä, tulee varmasti kokeiltua. Kikherne sopii keittoihin niiiin hyvin. :)

 
At 24/1/10 15:42, Blogger Rosmariini said...

Kikherneestä voisi kieltämättä kokkailla vähän monipuolisemminkin, aika vähän on siihen liittyviä luottoreseptejä jemmassa.

Oma lähipiirini on kovasti tykästynyt kikhernesalaattiin (tuota ajattelemalla tulee vaan kamala ikävä kesää).

 
At 26/1/10 13:37, Anonymous Salla said...

Siis keittohan on yksinään syövän paras ystävä! Sitä voi tehdä jättikattilallisen, pakastaa annosrasioihin ja syödä eväänä töissä tai sitten kiireessä kotona itsetehtynä pikaruokana.

 
At 26/1/10 15:40, Blogger Rosmariini said...

Tämä keitto oli lämmitettäessä siinä mielessä hupaisa, että se muistutti siinä vaiheessa maultaan(kin) jo ihan tavallista hernekeittoa. :)

Mutta ihana näitä tämmöisiä on kyllä lämmitellä.

 
At 31/1/10 18:29, Anonymous aharju said...

Kiitos ohjeesta (tai Jamie Oliverin ohjeen välittämisestä ;), täydellinen resepti purjofanille ja mitä ihanin keittoelämys sunnuntain ulkoilun jälkeen.

 
At 31/1/10 21:12, Blogger Rosmariini said...

Hehei, hauska tutustua purjofaniin! Minulla olisi täällä nytkin jemmassa sopivasti purjoa, jolle pitäisi keksiä jotain järkevää käyttöä. ;)

 
At 7/10/10 19:17, Anonymous Hepsan said...

En ole kovin kokenut kokki, ja ihmettelen 5 purjoa? Eikö siitä tule ihan älyttömästi sehän on sellainen puolimetrinen heitukka? Entäs tuo peruna, onko se kokonaisena?

 
At 3/11/10 12:35, Blogger Rosmariini said...

Purjosta on kai tarkoitus käyttää tähän ainoastaan ne valkeat osat, mutta kyllä niitä saa tähän useamman ostaa (tietenkin vähän koosta riippuen).

Peruna tulee tosiaan kokonaisena (kunnes tulee loppuvaiheessa muussatuksi).

 
At 6/7/11 13:59, Anonymous Anonyymi said...

Tohon kannattaa heittää vielä pari tuoretta chiliä...saa vähän lisää potkua.

 

Lähetä kommentti

<< Home




Instagram

pastanjauhantaa(at)gmail.com


Powered by Blogger

Related Posts with Thumbnails