maanantaina, tammikuuta 18, 2010

Murekemaanantai

Tänään oli kuulemma vuoden masentavin maanantai, ja aika alavireiseltä se kieltämättä leppoisasti vietetyn viikonlopun jälkeen tuntuikin.

Onneksi mielialaa voi aina kohentaa lohduttavalla syömisellä, ja siksipä kaivoin esille suosikkiblogini pohjalta tehdyn keittokirjan The Pioneer Woman Cooks: Recipes from an Accidental Country Girl (kirjoittajana tietenkin Ree Drummond). Kiinnostukseni kohdistui saman tien kirjan lihamurekkeeseen: miten tämmöinen keskimääräinen pastanjauhaja muka pystyisi vastustamaan ruokaohjetta, jossa pekonin päälle kerrostetaan vielä ketsupista tehtyä tomaattikastiketta?

Minulla ei ole omaa ranchia eikä cowboyta, mutta kyllä täällä oululaisessa lähiössäkin kelpaa kokata ikiomalle nörttimiehelleen. Ja erinomaisen hyvin mureke näytti maistuvan myös suomalaiselle tietotyöläiselle. Tein ohjeistetusta annoksesta ainoastaan alle puolet, mutta tässä resepti joka tapauksessa alkuperäisessä asussaan:
Lihamureke

2,4 dl maitoa
6 vaaleaa leipäviipaletta
900 g jauhelihaa
2,4 dl raastettua parmesaania
1 tl suolaa
1/4 tl yrttisuolaa
mustapippuria myllystä
reilu desi hienonnettua sileälehtistä persiljaa
4 munaa, vatkattuna
8-12 ohutta pekoniviipaletta

Tomaattikastike:
3,6 dl ketsuppia
6 rkl ruskeaa sokeria
1 tl sinappijauhetta (onko se sama kuin dry mustard?)
tujaus (tai pari tujausta) jotain tulista kastiketta (maun mukaan)

Laita uuni lämpenemään reiluun 175 asteeseen. Kaada maito leipäviipaleiden päälle ja anna imeytyä muutaman minuutin ajan.
Kippaa isoon kulhoon jauheliha, maidossa uitettu leipä, raastettu parmesaani, suola, yrttisuola, mustapippuri, persilja sekä munat. Sekoita murekemassa puhtain käsin.
Muotoile mureke uunin kestävälle parilapannulle (pekonista irtoaa rasvaa, joten tasapohjainen pannu ei ole paras mahdollinen). Viritä murekkeen pinnalle vieri viereen pekoniviipaleita (pekonin molemmat reunat kannattaa tunkea aina murekkeen alle).
Tee tomaattikastike sekoittamalla ainekset yhteen. Levitä murekkeen päälle kolmannes tomaattisoosista ja pistä uunin 45 minuutiksi. Tämän jälkeen sivele päälle seuraava tomaattikastike-kolmannes ja paista vielä 15 minuuttia. Viimeinen kolmannes olisi tarkoitus tarjoilla murekkeen kanssa lisäkedippinä, mutta minä kippasin kaiken tomaattikastikkeen murekkeen pintaan jo uunivaiheessa.
Tarjoile yhdessä perunamuusin kanssa.

Ruokablogien pohjalta tehtyjä keittokirjoja lueskelisi kyllä mieluusti useamminkin. UnelmaUllan pari vuotta sitten ilmestynyt kakkukirjakin on jotain aivan ihanaa (kunhan nyt vaan uskaltautuisin joskus ryhtyä tekemään sen ihan ensimmäisen marsipaanikakkuni).

14 Comments:

At 19/1/10 07:18, Blogger Janna said...

Kiitos linkeistä - lohduttavaa saada todistus siitä, että eilen tosiaan oli vuoden masentavin päivä! Toinen kiitoksen arvoinen linkki oli tuo Thei pioneer woman -blogi, mulle ihan uusi juttu, vaikuttaa ihanalta! Ja huhhuh mitkä kuvat!

 
At 19/1/10 07:22, Blogger Janna said...

The, siis :)

 
At 19/1/10 09:14, Blogger Rosmariini said...

Pitää toivoa, että ensi maanantai olisi jo himppasen pirteämpi. :)

Pioneer Woman on kyllä loistoblogi. Ja kuvat ovat niin ikään mahtavia (netissä ne vielä esiintyvät tosissaan edukseen tuohon kirjaankin verrattuna... kirjassa tietenkin esim. noita vaihekuvia on ollut pakko pienentää).

 
At 19/1/10 09:40, Blogger Merituuli said...

niin nyt kun tiedät mitä se miehesi tekee...:D

hyvältä näyttää mureke, varsinkin kun tietää sen sisältävän pekonia!

 
At 19/1/10 09:49, Blogger Rosmariini said...

Pakkohan sitä nyt on korostaa täällä, kun pääsin työnkuvasta viimein selvyyteen. :D

 
At 19/1/10 13:30, Blogger Nelle said...

;)

 
At 19/1/10 17:40, Anonymous Anonyymi said...

Tässä melkoisen kattava vastaus dry mustard -kysymykseen: http://www.ehow.com/about_5369260_substitutes-dry-mustard.html

Mutta missä on kommenttinne tästä murekeohjeesta?! Teen itse murekkeeni melkoisella käsituntumalla (eikä missään nimessä sipulikeittoaineksiin nojaten), joten mielelläni voisin seuraavan tilaisuuden tullen kokeilla vaikka tätäkin. Mitenkäs maustaminen mielestänne onnistui?

Ja mistä on FB-postauksen kahvilaatunne peräisin (ostopaikka)?

T. Pikkuenkeli

 
At 19/1/10 17:56, Blogger Rosmariini said...

Vastauksia:

Oli ihan jees, ei niin kuivahtanut lopputulos kuin monesti. Vähän pelkäsin, että pekoni jää liian pehmeäksi, mutta ihan hyvin se meni siinä sivussa. Maustaminenkin onnistui tavallista paremmin. Paitsi että tomaattisoosiin voisi tuikata seuraavalla kerralla vähän enemmänkin tulisuutta.

Kahvi on vakkaritilaus Has Beanista. Se on maistunut viime päivinä (meidän molempien mielestä) jotenkin tavallista paremmalta.

 
At 19/1/10 18:48, Blogger FunkyAiski said...

mureke kuulostaa mahtavalta! itse en jostain syystä ikinä onnistu murekkeen kanssa, joten viritelmät on lähes poikkeuksetta lihapullien muodossa... täällä oli samantapainen vuoden masentavimman maanantain torjuntamenetelmä, eli lihapullia ja lisäksi myös amerikkalaiseen keittiöön tykästyneenä peanut butter-keksejä! ei masentanut yhtään :)

 
At 19/1/10 20:05, Blogger Rosmariini said...

Hmmm, pitäisikin viimeistellä ankeuden torjunta tosiaan kekseillä. :D

 
At 22/1/10 09:31, Anonymous Anonyymi said...

Selailin tarkemmalla silmällä pioneer womanin kirjaa, ja täytyy sanoa että teidän kuvanne murekkeesta herättää enemmän ruokahalua kuin Reen :)

Terv. Ingrid

 
At 22/1/10 10:32, Blogger Rosmariini said...

Pitääpä käydä kurkkaamassa itsekin sitä kuvaa. :)

Jotenkin ne ruokakuvat eivät päässeet kirjassa ihan joka kohdassa täyteen loistoonsa (etenkin kun on tosiaan Reen blogissa tottunut poikkeuksetta niin henkeäsalpaaviin otoksiin). Onkohan paperilla jotenkin kuvia latistava vaikutus, hmmm.

Onneksi se ihanan humoristinen meininki + kaikki maalla asumiseen liittyvä tunnelmallisuus oli onnistuttu säilyttämään erinomaisesti.

 
At 27/1/10 22:42, Blogger Jaana said...

Voi halvattu! En ole vielä ehtinyt, kehdannut, viitsinyt kokata yhtään mitään PW:n keittokirjasta, mutta tämähän olisi ihan mahtava aloitusruoka, vaikka hirven jauhelihasta. Toinen voisi olla vaikka Edna Maen pannukakut. Oletko muuten jo leipassut PW:n "rosmariini-rolleja"? Kuola valuu epäesteettisesti pitkin leukapieliä aina kun niiden kuva vilahtaa sivupalkissa ;)

PW:n keittokirja oli hienoinen pettymys vaikka olen siihen muuten oikein tyytyväinen. Kirja on niiiin täynnä kaikkea. Tavaraa on minun makuun ihan liikaa. Ja reseptien vaihekuvat ovat niin pieniä, ettei sitä samaa fiilistä saa kuin blogista rezeptejä lukiessa.

 
At 27/1/10 23:02, Blogger Rosmariini said...

En nyt edes muista rosmariinirolleja ollenkaan (kääk), pitääpä ryhtyä etsintäpuuhiin.

Sen sijaan huomasin just tänään suunnattomia mielitekoja herättävän tomaattisalsan.

Kirjasta houkuttaisi seuraavaksi testata Patsy's blackberry cobbleria, tosin vähän kotoisemmilla marjoilla.

 

Lähetä kommentti

<< Home


pastanjauhantaa(at)gmail.com


Powered by Blogger

Related Posts with Thumbnails