sunnuntaina, heinäkuuta 12, 2009

Täytetty jazzleipä

Kesä-heinäkuun ruokahaasteen aiheena on jazz. Minä olen blogannut parhaan jazz-ruokamuistoni jo vuosia sitten, joten nyt piti kehitellä jotain uutta. Muiden ideoiden puutteessa panin lopulta jazzia soimaan ja päätin tehdä sitä ruokalajia, joka ensimmäisenä tulee mieleen. Pienperheemme mieseläjä sai saman tien mielleyhtymän omatekoisiin tikkareihin, jotka pääsevät mahdollisesti joskus jopa toteutukseen asti, ei voi tietää. Omaan mieleeni putkahti ajatus koverretusta ja täytetystä vuokaleivästä, josta parhaimmillaan saisi joko makoisan aterian tai aika ovelaa retkievästä.

Sitten vaan sopivan reseptin etsintään. Käytän nykyään ruokaohjeita haeskellessani googlen kuvahakua, josta löytyikin monennäköistä täytettyä leipää. Koverrettuun vuokaleipään en kuitenkaan löytänyt kovinkaan kesäistä ohjetta, joten ohjelmaan otettiin rullattu leipä, joka ei tosin sekään ollut lopulta ollenkaan kesäinen vaan ennemminkin aivan liian täyttävä ja tunkkainen. Herkullinen kuva vaan houkutti kokeilemaan seuraavanlaista täytettyä pepperonileipää, josta sai kyllä hyvää kokemusta ohjeen jatkokehittelylle:
vaaleaa leipätaikinaa
1/4 tl oreganoa
1/4 tl yrttisuolaa
1/2 tl kuivattua persiljaa
1/4 tl valkosipulijauhetta (meillä puristettua tuoretta valkosipulia)
1 kupillinen raastettua Provolone-juustoa
1 kupillinen raastettua mozzarellaa
3 rkl sulatettua voita
vajaa sata grammaa viipaloitua pepperonia, pilkottuna

Kaaviloi taikina kaulimella suurin piirtein leipävuoan levyiseksi laakioksi. Voitele kevyesti voilla. Yhdistä oregano, yrttisuola, persilja ja valkosipuli(jauhe) ja ripottele taikinalevyn päälle. Asettele pinnalle pepperonipalat ja ripottele päälle juustoa. Rullaa tiukaksi kääröksi, sulje päät ja nosta rulla vuokaan. Voitele pinta voilla ja laita 175-asteiseen uuniin puoleksi tunniksi. Anna jäähtyä ennen leikkaamista.

Meillä ei ollut pahemmin aikaa odotella leivän jäähtymistä, ja kaiken huipuksi lähdimme liikkeelle ilman leipäveistä, mistä syystä leipä saattaa näyttää ylimmässä kuvassa hieman nyrhityltä.

Lähipäivien aikana pitäisi kokeilla vastaavaa vähän raikkaammilla ja kalaisemmilla täytteillä. Josko jotain saisi aikaiseksi savustetusta lohesta, tillistä, suolakurkusta tai sitruunasta taikka vaikka kananmunasta.

25 Comments:

At 12/7/09 18:57, Blogger Yaelian said...

Näyttääpä hyvältä!Tuollaisesta rullaleivästä tulee mieleen Pan de Jamon,http://www.youtube.com/watch?v=ZrlXTZmhU98 jota löytyi Venezuelan aikanani jokaisesta leipomosta ja kahvilasta.Tosin tuo teidän juustotäytteinen kuulostaa paljon herkullisemmalta!

 
At 12/7/09 19:13, Blogger Rosmariini said...

Vau, kuinka makoisalta näyttävät nuo Pan de Jamonit! Sisälle rullataan näköjään kinkun lisäksi oliiveja ja rusinoita (jos oikein ymmärsin), siinähän saa kätevästi erilaisia makuja (ja vastamakuja) samaan pakettiin. Tuota täytyykin päästä kokeilemaan!

 
At 12/7/09 21:03, Blogger Yaelian said...

Juu rusinoita laitetaan siihen mukaan...

 
At 12/7/09 21:10, Blogger Yaelian said...

Se on venezuelalainen joululeipä, mutta sitä löytyi muutenkin aika yleisesti.Sisälle tulee tosiaankin kinkkua, pekonia, oliiveja ja rusinoita.

 
At 12/7/09 22:30, Blogger Rosmariini said...

Hyvältä kuulostaa. Ja kinkkuleipähän on näin suomalaisestakin näkökulmasta joululeiväksi ihan omiaan!

Piti ryhtyä saman tien googlettelemaan muitakin venezuelalaisia ruokalajeja (huomasin, että tietämykseni aiheesta on ihan olematon). Vastaan tuli mm. Arepas ja Pabellón criollo. Ja papuja näköjään käytetään paljon.

 
At 12/7/09 23:03, Blogger Aurinkotuuli said...

Onpa ihana idea! Kaikki tuoreen leivän sisään laitetut ja varsinkin leivotut ainekset maistuvat aina jotenkin paljon paremmilta. Kätevä matka- ja piknikeväs muuten, kun koko ateria on jo kätevästi "pakattuna". Tuskinpa löytyy maailmasta ihmistä, joka voisi tuoretta leipää vastustaa!

 
At 13/7/09 06:25, Blogger ylimuuli said...

Selviö pyy, meikä kokeilee kans jatsatsaaleipää kinkulla, olliveilla, rusinoilla ja makkaralla (mieluummin kuin pekonia)! Meilläkin leipä on tätä nykyä hivenen vapautettu pannastaan... :-) Harvoin sitä silti kuluu ja vähän, mutta esim. viikonloppuna leivoin loistavan irlantilaisen soodaleivän ja kyllä teki kauppansa! Teillähän on myös käsittääkseni hyvä soodaleipähistoria :-)

 
At 13/7/09 07:24, Blogger Yaelian said...

Arepas löytyy mun ihan ekasta ruokablogipostauksesta tagilla Venezuela...Niitä jauhoja vaan on vähän vaikeaa löytää;Helsingissä ainakin Vii Voanissa löytyy niitä.

 
At 13/7/09 14:52, Blogger Rosmariini said...

Aurinkotuuli: Sepä se. Voi kun vaan pääsisikin jonnekin jazz-piknikille, niin voisi kääräistä eväsoliivit kätevästi leivän mutkaan. Raahen rantajatseissa on houkuttelevalta kuulostava esiintyjälista, mutta sinne ei kai ole tapana ottaa omia eväitä.

Mukkelis: Ainahan voisi yrittää rullata mahdollisimman ohuen taikinan sisälle mahdollisimman paksun täytteen. Apinakeittiössä ei ilmeisesti ujostella rusinoitakaan?

Meillä tosiaan on syvällinen suhde soodaleipään. Toisinaan sitä vaan tarvitsee vähän vastapainoa leipäjuurille ja tuntikausia kohoteltaville hiivataikinoille. Seuraavaksi uuniin hiipii saaristolaisleipä, siihen ei vaan kyllästy koskaan.

Yaelian: No hitsi vieköön, niinpäs onkin. Pitääpä ottaa kesäpäivien ohjelmaan lukaista Appelsiinien ja hunajan arkisto alusta asti lävitse.

Ensi kuussa pääsen taas itsekin pitkästä aikaa Hakaniemeen ostoksille, (pitänee alkaa laatia ostoslistaa).

 
At 13/7/09 17:35, Blogger ylimuuli said...

Hakaniemeen!!!!! Koska tuutte <3

Rusinoita ei arastella, paremminkin olen villinä suolaisen ja makean yhdistelmään, rusinoineen karvoineen päivineen. Tosin saatan kokeilla gojimarjoilla rusinoiden sijaan; eivät aivan niin makeita, mutta samaa henkeä ja nätti väri! JA totisesti ohuella pohjalla, runsaalla täytteellä :-P

Täytyy selata teidän soodat läpi, jos soodapohjaan peräti tekis tollasen rusina/gojikinkkumakkaraoliivipoliivikokeilun. Sitä ei tiedä tuleeko siitä vaan sanomista mutta kaikkea saap säveltää kun hullu on, kerta O_O

Ja saaristoa te jaksatte ihailtavasti aina paistella, itse annoin omat saaristoeinekseni jokin aika sitten hoitoon, jossa ne kuluvat nopeammin, etteivät huonoksi mene. On ollut niin heikkoa tämän meikäläisen leivontaan osallistuminen kevään ja kesänkin mittaan. Nyt viikonloppuna tosiaan saiki sitten pistää leipurihiivalla komeasti soodalla ja muulla! Vanha kunnon Cake Courgettekin pääsi JÄLLEEN kehujen kohteeksi :-)

 
At 13/7/09 19:05, Blogger Rosmariini said...

Mahtoikohan kyseessä olla viikko numero 35 (elokuun viimeinen kokonainen viikko eniveis). Teikällä oli tietenkin lopullisiin tulosuunnitelmiin sormensa pelissä. En nimittäin voinut vastustaa monkeyn tuoreinta postausta: pakko saada patonkia, villisikamakkaraa ja lentävää lammasta! (Voit nyt anoa kaupungilta jotain matkailunedistämispalkintoa.)

Kesäkurpparikakkua! Semmoisen laatiminen pitää ottaa kesäohjelmaan.

 
At 13/7/09 20:16, Anonymous Kirsi said...

Ihan mahtava idea! Tätä piti heti kokeilla, mutta laitoin täytteeksi punasipulia, fetaa, paprikaa, oliiveja, aurinkokuivattuja ja kirsikkatomaatteja. Piti laittaa myös rucolaa, mutta se sitten unohtui. Hyvää tuli, vaikka ei maltettu odottaa jäähtymistä. Jäähtyneenä varmasti vieläkin maukkaampaa.

 
At 14/7/09 13:09, Blogger Rosmariini said...

Lääh, kuinka herkullisen kuuloinen täyte! Ja ajatus tuosta rucolastakin on leivän välissä aika kutkuttava.

 
At 14/7/09 15:22, Blogger Aurinkotuuli said...

Kuulkaas soodaleipäosaajat! Voiko soodaleivän tehdä leipävuokaa? Onko kokemuksia?

 
At 14/7/09 21:35, Blogger FunkyAiski said...

Bongasin sattumalta juuri äskettäin amerikkalaisesta ruokablogista melkein samanlaisen ohjeen! Itse ajattelin koittaa leipää jenkkityyliin pepperonilla ja cheddarilla :)

 
At 15/7/09 06:47, Blogger ylimuuli said...

Aurinkotuuli, ainakin Anna-Leena Härkösen taikinaterapiassa valmistettava soodaleipä ohjeistetaan leipomaan voideltuun vuokaan. Juuri sen ohjeen mukaan tein viikonloppuna erinomaisen ihanan leivän, tosin pellillä. Että siittä vaan!

Rosmu, mutta mä taidan olla just silloin Ranskassa! :'( Mikä on ihanaa mutta TE!

 
At 15/7/09 10:18, Anonymous Anonyymi said...

Täytetty jazzleipä on tainnut saada tietoisella tai tiedottomalla tasolla vaikutteita Annan mehukas keittiö -ohjelmasta, jossa tehtiin jazzfestareille vastaavalla idealla vuokaleipää. Tosin täytteet ovat erilaiset.

Tässä linkki Annan jazzfestarileipään:
http://www.foodtv.ca/recipes/recipedetails.aspx?dishid=8935

 
At 15/7/09 13:11, Blogger Rosmariini said...

Aurinkotuuli: En ole itse ihan perinteistä soodaleipää tehnyt koskaan vuokaan, mutta mikäpä sen toisaalta estääkään. Jaahas, ja Muulilla onkin tuossa alla tarkempaa tietoa.

FunkyAiski: Tässä meikäläisen yritelmässä oli taidettu hakea juustoilla italialaishenkisyyttä. Samassa hengessä sekaan olisi voinut kyllä suikaloida muutaman tomaatinkin...

Ylimuuli: No jopas mennään ristiin. Harmin paikka, kun eihän tässä ole taas nähty ikuisuuksiin. Jospa sinne pääsisi vaikka syksymmällä uudestaan.

Ano: Meitsillä täytyy olla Mehukkaaseen keittiöön jonkinlainen tiedostamaton yhteys. :D Club Sandwich Roll kuulostaa kyllä heti nimenäkin hyvältä, ja tuolla nyt on sitä tomaattiakin joukossa.

Vegemisissä oli päädytty muuten myös täytettyyn leipään, eli tämmöinen muona taitaa olla maailmalla varsin yleistä jazzsyötävää: käykäähän tsekkaamassa mahtava muffuletta.

 
At 15/7/09 22:10, Blogger Aurinkotuuli said...

Höh, olin sen perhanan ehtinyt lainata juuri ystävälle, vaikka pari päivää sitten blogissani kehuin hyvää lehteä! Enpä ollut vielä reseptejä aivan niin tarkkaan kalunnut, kun olin niin innoissani niiden rinnalla kulkevista tarinoista.

Kokeilin nyt tuolla Muulin eli Pakkopullan Anjan eli Kati Napan ohjeella. Muuten oikein hyvä, mutta ei ihan riittävän paksuksi kohonnut. Mutta siis, ensikerralla vaikka 1,5 kertainen taikina niin eiköhän onnistu! Ja kiitos vinkeistä joka tapauksessa!

 
At 16/7/09 18:19, Anonymous Anonyymi said...

Mitä toi vaalealeipätaikina on? Saako valmiina kaupasta vai pitääkö tehä ite vai mitenkä?

Kiitos vastauksesta!

 
At 17/7/09 23:47, Anonymous Mika + Kirsi said...

Jazzleivästä tuli mieleen kylmä leipäherkku, jonka reseptin alunperin löysimme Johannes Mario Simmelin kirjasta Ei aina kaviaaria. Jos kokkaavan vakoilijan aikaansaannos ei ole entuudestaan tuttu (kirja kannattaa lukea!), käykää kurkkaamassa:
http://www.saunalahti.fi/kirshin/ruoka_viini/reseptit.htm#Mosaiikki.

 
At 18/7/09 18:24, Blogger Välispiikki said...

Mä meinasin kanssa tehdä haasteruoaksi yhden sortin jatsileipää, savolaisittain Köyhee Poekoo, mutta törkyriisillä nyt kuitenkin mennään :-)

Pikkulinnut livertelivät, että olisitte tulossa Tsadiin elokuussa. Ehdittäisköhän näkemään?

 
At 20/7/09 18:54, Blogger Rosmariini said...

Aurinkotuuli: Kääk, hyvistä ruokaohjeista kannattaa näköjään pitää kynsin hampain kiinni. :)

Anonyymi: Vastausta tulossa perheen taikina-asiantuntijalta.

Mika + Kirsi: Ihanat sivut teillä, pitääpä tutkailla niitä ihan ajan kanssa (ja ottaa parhaat ohjeet talteen;). Ja tuo kirjakin on kokonaan uusi tuttavuus!

Välispiikki: Po' boy! En ole hoksannut, että niitäkin voisi tehdä itse.

Ja juu, kyllä ehtii näkemään, ilman muuta. Mentäiskö vaikka jonnekin jonkinlaisella kokoonpanolla syömään tms.?

 
At 20/7/09 19:14, Blogger Pippurimylly said...

Anonyymi, vaaleaksi leipätaikinaksi sopii mainiosti jokin aivan tavallinen perusvehnäjauhotaikina. Esimerkiksi tämä pizzapohjaohje on meillä ollut erittäin varmatoiminen ja sillä on leivottu pizzojen ohella myös monet leivät.

 
At 21/7/09 14:11, Anonymous Anonyymi said...

Kiitos ohjeesta. Nyt ei muuta kuin joku päivä testaamaan.

 

Lähetä kommentti

<< Home




pastanjauhantaa(at)gmail.com


Powered by Blogger

Related Posts with Thumbnails