Tuliaiset (tuldet)
Jollei jauhaja mene Hämeentien luokse, täytyy Hämeentien antimet tuoda Ouluun Jauhantakujallemme. Viikonlopun blogitovereiden tuliaiskassista paljastui puoli pöydällistä mausteita, säilykkeitä, karkkeja, riisipaperia ja ties mitä kaikkea. Durian-karkkia uskaltauduin jo maistamaankin. Kiintoisa kokemus, jos kohta ensimmäinen ajatukseni oli, että mitä ihmettä olen mennyt taas suuhuni pistämään.Lisäksi quinoa (tai kvinoa) kulkeutui viimein keittiöömme. Tuostapa tuotteesta väännän tänä kesänä vielä monenlaista kaveria grillatulle kalalle ynnä lihalle.
Wontonit vapiskaa! Nyt meiltä löytyy viimein oma bambuhöyrytin. Kaupan päälle saimme myös sanallista käyttöohjeistusta, joka takuulla onkin tarpeen, kun tuota tornia rupean kattilaan (tai wokkiin) sommittelemaan. Muunkinlaiset käyttövinkit ja aiheeseen liittyvät ruokaohjeet ovat tervetulleita. Ainakin yksi höyrykääryleresepti takataskustani taitaa tosin jo löytyäkin.
Mausteiden joukossa oli muun muassa kaiken mahdollisen maustavaa all-purpose-seasoning -seosta. Mikäs sen kätevämpää? Lähiaikoina on ihan pakko päästä kokkaamaan pitkästä aikaa jotain kiinalaista ruokaa, kun tuliaiskasasta löytyi myös kuivattuja, kiinalaisia sieniä. Baby clam -osasto on itselleni hieman tuntemattomampi, mutta kyllä me sillekin purnukalle jotain käyttöä kekkaamme.Tällaisella tuliaismäärällä pistäisi piakkoin jo ihan ikiomankin etnopuodin pystyyn.
Loppuviikosta voisimme sommitella tarjolle taas vaihteeksi reseptillä varustetun postauksen. Luvassa saattaisi olla mahdollisesti sitruunaisia katkarapuja, tavallista kiintoisampaa salaattia taikka vaikka suussa sulavia grilliribsejä.
posted by Rosmariini @ 20:08
16 comments
16 Comments:
Wou. Bambuhöyrytin. Jään innolla odottamaan minkälaisia kokemuksia saatte tuolla höyryttimellä. Lisäksi jos saatte hyviä vinkkejä käytön suhteen niin laittakaa ihmeessä ne tänne sivulle! :)
Uskoisin (tai ainakin toivoisin), että olemme ensimmäisen käyttökerran jälkeen huomattavasti viisaampia. :) Koitamme päästä kirjaamaan kokemuksia viimeistään ensi viikolla.
Ribsit <3. Itse en osaa tehdä, mutta syödä sitäkin sujuvammin
Pitääpä panna postaustoivomus tilaukseen.
Minä käytän höyrytintä kaikkien lisukevihannesten kypsentämiseen, kalalle se on todella hyvä varsinkin lohi ropauksella teriakikastiketta tulee tosi hyvin, pitää vain laittaa pieni pala leivinpaprua tai foliota alle.
Höyrytän myös uudet perunat mielummin kun keitän, eivät tule niin vetisiksi.
Kiitos hyvistä vinkeistä! Innostuin tuosta bambutornista nyt ihan kokonaan, pakko päästä höyryttämään kaikkea mahdollista. Höyrytys on vaan jotenkin niin lempeä tapa laittaa ruokaa.
Ja uusien perunoiden höyryttäminen kuulostaa erityisen kannatettavalta ajatukselta (minulla on taipumus keittää vähän turhan vetisiä pottuja). Selailin eilen kiinalaista keittokirjaani, josta silmiin sattui ohimennen höyrytetyn riisinkin resepti. Pitää tutkailla sitä jolloinkin tarkemmin.
Toin höyryttimen mukanani Lontoon vuodelta kymmenisen vuotta sitten. Pientä maailmanpelastajaa sisälläni on ihastuttanut se, että vihannekset kypsyvät riisikattilan päällä ilman ylimääräistä veden keittämistä. Vekkuli bambuinen sivumaku ruokaan tulee, mutta minua se ei ole suuremmin häirinnyt. Ehkä siihenkin löytyisi niksi.
Niksejä pitäisi tosiaan etsiskellä. Jossain sanottiin, että ainakin höyrytettävä kala kannattaa eristää bambupohjasta esim. salaatin/kaalinlehden avulla, kun kala ottaa niin helposti bambuisaa makua itseensä (samalla helpotetaan myös höyrystimen puhtaana pitämistä).
Mutta veikeä vekotin tuo torni kyllä on.
Heheiiii, hyvä että oli mieluisat tuliaiset, vaikka nuo kaksi muuta viisaampaa päätä toimivatkin ylihankkijoina ja olivat aivot tuomisten takana. Olin kuitenkin tärkeässä roolissa antamassa hyväksyntäni hyvälle idealle ;-D
Ja tuon Välispiikin kanssa olen itsekin menettänyt bambuhöyrytysneitsyyteni, se kävi kivuttomasti ja maistui maukaalta. :-) Sellasta ihanaa väkertelyä se on jos käyttää riisipaperia, samoin kuin sushinkasaus.
Aina ihmettelen, kuinka ruoan kanssa jaksan välillä niin askarrella kun olen aina varsinaista askartelua inhonnut :-O
Apua, olen aina luullut olleeni ainoa askartelu-askartelun inhoaja! Jotenkin se vaan oli semmoista puuhaa, josta lasten ajateltiin ilman muuta tykkäävän. (En myöskään tykännyt koskaan erityisemmin sirkuspelleistä.)
Mutta mainiota, että annoit ajatukselle hyväksyntäsi. ;) Sain noista tuliaisista (samoin kuin teidän seurastanne muutenkin) läjäpäin uusia ruokainspiraatioita, eli ei mennyt ostostelu hukkaan.
Bambuhöyryttimestä olen kateellinen. Vihreää, ei mustaa kateutta. Minulta löytyy teräksinen Hackmannin höyrytin ja riisinkeittimessä on höyrytystaso, jota en ole kylläkään koskaan kokeillut.
Teräksisen voi tuupata tiskikoneeseen, bambuista ei. Ja minä todellakin inhoan tiskaamista ja jostain syystä olen todella huono huomaamaan, että märkä astia ei ole vielä puhdas.
Sake no ponzu-mushi on oma suosikkini höyrytetyistä ja se on vielä blogaamatta. Se on kyllä listalla.
Minäkin pidin tuommoista bambuhöyrytintä vielä pari vuotta sitten suurin piirtein mahdottomana puhdistettavana, :) mutta ihan mukavasti se nyt ainakin ensimmäisen käyttökerran jälkeen peseytyi (vaikka kääryleet vähän falskasivatkin).
Höyrykoria on siis kokeiltu, varsin kohtalaisella menestyksellä.
Hoho, sorsakeittiöstä löytyy identtinen bambuhöyrytin, ja onpa sekin Hämeentieltä noudettu.. :) En ole kauheasti sitä kyllä (vielä) käyttänyt, lähinnä vihannesten höyryttelyyn. Tuo kalan höyryttäminen kuulostaa kyllä kokeilemisen arvoiselta.
Hehei, Sorsakeittiössäkin ollaan hereillä. Hienoa!
Minä höyrytin Jamien keittiössä -kirjasta kiinalaisia kananyyttejä (vai mitä ne nyt olivatkaan). Pientä tuotekehittelyä peliin, niin hyvää tulee.
hei mistä noita bambu höyrystimiä saa?
Jostakin Hämeentien kaupasta tuo on ostettu. Vii Voanin nettivalikoimista ei kyllä näyttäisi pikavilkaisulla löytyvän.
Lähetä kommentti
<< Home