lauantaina, heinäkuuta 03, 2010

Viikko ituhippinä, osa 2

Luulin, että minulla olisi jo tähän (=vegeviikon neljänteen päivään) mennessä alkanut tekemään mieli lihaa. Vaikka toisaalta miksikäs tekisi, kun en muutenkaan syö lihaa mitenkään pakkomielteisesti. Eli kasvispäiviä tulee viikkojen ja kuukausien mittaan vietettyä ihan luonnostaankin.

(Niin tai no. Tunnustettakoon, että yhtenä päivänä pohdiskelin hyvinkin keskittyneesti pitkään haudutettua kreikkalaista lammaspataa.)

Kasvissyönnissä on se hyvä puoli, että tulee kokattua melkein kaikki mahdollinen itse. Ravintoloissa ja pikaruokapaikoissa syömiset rakentuvat aika lailla lihan ympärille, ja tuntuisi ankealta tyytyä siihen yhteen pakolliseen listoilta löytyvään kasvisruokavaihtoehtoon. Tosin kuulin viime viikolla, että Oulussakin on (jopa) yksi aito vegeravintola, Karjasillalla sijaitseva Etra. Harmillista, että se on kuulemma avoinna ainoastaan lounasaikaan.

Kauppojen einesvalikoimista en tiedä; mahtaako siltä osastolta löytyä vaihtoehtoja kasvisruokailijoille. Pinaattilätyillä ei ainakaan kovin pitkälle pötkitä. Ruotsin puolen kasviseinesvalikoimia olen kuullut kehuttavan; pitänee katsastaa tarjontaa, kunhan pääsen taas länsirajan tuolle puolelle. Ainakin sieltä on tullut Suomeen kommenttilaatikossa kehuttu Hälsans Kök.

Olen huomannut myös sen, että kasvissyöjät ovat kovia liottelijoita. Ruuanlaitossa on pakko olla aikamoista suunnitelmallisuutta, jos kuivattuja härkäpapujakin pitää liottaa vähintään kahdeksan tuntia. Ensi kesäksi tekisi mieli kasvattaa kyllä tuoreita.

Toisaalta kotona on koko ajan aineksia vaikka kuinka moneen ruokaan. Kasvissyönnissä on siis se ylivoimaisen hyvä puoli, että soijarouheet sun muut hippimuonat eivät pilaannu hetikään niin helposti kuin liha ja kala. Se tuntuu vaihteeksi jotenkin yllättävän vapauttavalta.

Kaikkein parasta kasvissyönnissä on kuitenkin se, että monet maailman parhaista ruoka-aineksista ovat nimenomaan kasviksia. Olen epäilemättä lyönyt kaikki aikaisemmat ennätykseni valkosipulin syönnin suhteen (yritän tavoitella tyylilleni uskollisena mahdollisimman voimakkaita makuja). Ja tomaattikin on kaikeksi onneksi vihannes. Pidän myös pavuista ja linsseistä.

Tämän viikon hyvät ilmat ovat houkutelleet kovasti piknikille. Vegehenkinen eväsmuona aiheutti tietenkin äkiksestä päänvaivaa. Kasvissosekeittoa voisi tietenkin tehdä tai salaattia, mutta toisaalta olisi hauska oppia valmistamaan myös herkullisia lihattomia eväsleipiä. Ruokablogeja selailtuani löysin kiinnostavimmat leipävaihtoehdot kanadalaisesta Closet Cooking -ruokablogista. Tässä paninissa kasviksiin haettiin lisämakua grillaamalla (ja saattaapa ainesosalistaan sisältyä vähän fetajuustoakin):

Grillattu kasvispanini (4 kpl)

2 kesäkurpitsaa (ohuina siivuina)
1 munakoiso (ohuina siivuina)
oliiviöljyä
oreganoa, suolaa ja pippuria maun mukaan
4 paahdettua paprikaa (voi tehdä esim. tähän tapaan)
2,5 dl murusteltua fetaa
4 rkl hummusta (tämä vaati kikherneiden liottamista!)
8 siivua leipää
balsamicoa

Sivele kesäkurpitsa- ja munakoisoviipaleet kevyesti öljyllä ja mausta suolalla, pippurilla sekä oreganolla. Grillaa kasvikset pehmeiksi ja kauniin kullanruskeiksi.
Asettele ainekset leipien väliin balsamicoroiskausta unohtamatta.
Sivele leipien ulkopinnat kevyesti oliiviöljyllä ja grillaa molemmilta puolin.

Olisihan tuon leivän väliin voinut ujuttaa vaikka pari viipaletta tomaattiakin. Munakoiso ja hummus olisivat saaneet siten vähän sähäkkyyttä kaverikseen.

Maailmalla on tietenkin myös runsaasti tunnettuja kasvisruokablogeja, joiden reseptiarkistoista voisi löytää vaikka minkälaisia aarteita. Semmoisia kuin VeganYumYum ja Seitan is my motor. Suomessa suosittuja vegeblogeja ovat muun muassa Chocochili sekä Pumpkin Jam. Sekä tietenkin oululaisten oma Vegemisiä.

20 Comments:

At 3/7/10 11:22, Anonymous kasvis.fi said...

Mielenkiintoista, että kasvisruoka kiinnostaa niin monia, mutta niin harva jättää lihan kokonaan pois ruokavaliostaan.

Itse en ole huomannut mitään vaikeutta tai ongelmaa lihattomassa ruoassa. Päin vastoin, kasvisruoka on mielestäni helppoa ja monipuolista.

Hyvää vegeviikonloppua :)

 
At 3/7/10 11:27, Blogger Rosmariini said...

Kiitos! Tänään voisin ulkoistaa syömiseni kodin ulkopuolelle, mutta huomista varten on yksi herkkukasvisresepti odottamassa.

 
At 3/7/10 11:50, Blogger amf8 said...

Hummukseen tarvittavaa tahinia ei löydy jokaisesta ruokakaupasta, mutta onneksi seesamsiementahnan voi tehdä helposti itse, tarvitsee vain seesaminsiemeniä ja öljyä. (siemeniä paahdetaan pannulla, sitten tehosekoittimeen tai vastaavaan lorauksen öljyä kanssa).
Kikherneitä saa myös säilykkeenä, niitä ei aina tarvitse liotella, vaikkakin kuivatut pavut ja linssit tulevatkin pidemmällä tähtäimellä helvimmaksi :)

Mielenkiinnolla seuraan kasvisruokaviikkoasi. Rakastan blogiasi, mutta näin kasvissyöjänä en kaikkia ruokaohjeita jaksa niin antaumuksella tutkia :)

 
At 3/7/10 16:46, Anonymous Anonyymi said...

Eksyin tänne blogiin ihan sattumalta, kivalta vaikuttaa. :)

Mutta.. Kävi mietityttämään, että kuinka moni Hälsans kökin syöjistä on vilkaissut, että mistä aineista kyseiset lihankorvikkeet on tehty? Lista on aika pitkä ja sisältää turhan paljon aineksia. Kyseessä on hyvin pitkälle jalostettu tuote ja jos elintarvike on pitkälle jalostettu, voiko se olla terveellinen? En tiedä.. Itse ainakin syön ennemmin 100 % lihaa kuin noita korvikkeita. Eri asia tietty olisi, jos tekisi kasvispullat ja -pihvit kasviksista itse..

- Lihansyöjä

 
At 3/7/10 17:44, Anonymous Mari said...

Hälsans kökin tuotteita voi huoletta verratta suomalaiskansalliseen lihaleivokseen nimeltä makkara tai teollisesti valmistettuihin kananugetteihin ym. Eli ei kauhean jees, mutta toimii silloin tällöin, kun nälkä on älytön ja einestiskiltä tai pikaruokaloista ei niitä mozzarellasalaatteja kummempia vaihtoehtoja löydy. Tai jos vieraana on lapsia tai todella nirsoja lihansyöjävieraita, jotka eivät pidä esim. papujen suutuntumasta tai sienistä. Jostain ne päivittäiset proteiinit on kuitenkin saatava ;)

Mutta mieluiten minäkin syön puhtaita raaka-aineita. Olen vähän laiska noissa liotushommissa, joten siksi syönkin paljon sieniä ja juustoa. Ja kalaa ja äyriäisiäkin, koska en ole täysi kasvissyöjä.

Tsemppiä Rosmis kasvisviikkoon!

 
At 3/7/10 22:15, Blogger Elena said...

Meidän suosikki-kasviseineksiä ovat valmiit falaffel-pullat pakasteena ja Dr.Oetkerin pakastekasvispizza.

 
At 4/7/10 15:28, Blogger Rosmariini said...

Kiitos kannustavista kommenteista!

Minäkin suosin aiemmin aina tölkkikikherneitä ja -papuja, mutta olen nyt yrittänyt reilun vuoden verran totutella kuivattujen tuotteiden käyttöön (tuotan ahkerana tomaattisäilykkeiden kuluttajana muutenkin riittämiin metalliroskaa;).

Sieniä olisi voinut syödä viikon mittaan ahkeramminkin. Jotkut tutut ovat vissiin jo löytäneet (Etelä-Suomen) metsistä kanttarelleja, joten jospa niistä pääsisi ennen pitkää kokkailemaan itsekin.

Hälsans köketissä on tosiaan e-koodia niin kuin kaikissa muissakin eineksissä (tosin pakasteissa keinotekoisia aineksia olisi kai mahdollista käyttää säästeliäämmin kuin esim. niissä tuotteissa, joiden on tarkoitus säilyä huoneenlämmössä).

 
At 4/7/10 15:33, Blogger Rosmariini said...

Ai niin: Kipaisin sitten jo eilen Ruotsin puolella, mutta unohdin ihan kokonaan eineskatselmuksen, kun olin niin tarkoin muiden ruokaostosten lumoissa (mahtavat näkkileipävalikoimat! luomutomaattisalsaa! Brämhultsia!).

Tarkoitukseni oli tällä Ruotsin käynnillä ottaa tuntumaa tunnbrödsrulleen, mutta se nyt piti sitten sattuneista syistä jättää väliin.

Sen sijaan söin kasvishampurilaisen, joka olikin ihan herkullista evästä. Katsoin aiemmin tällä viikolla Food, Incin, eikä sen jälkeen ihan kamalasti ole tehnyt lihahampurilaista mielikään.

 
At 4/7/10 20:43, Blogger Elena said...

Olettehan huomanneet että sekä tomaattia (jopa Muttia) että papuja saa myös pahvitetroissa ? Voisinkin kysyä suosikkitomaattituotteitanne, ja samalla kiittää monista meilläkin testatuista resepteistä (meinaa nämä kommenttitekstit olla tylyn lyhyitä - tekstiviestisukupolvea ?).

 
At 4/7/10 20:48, Blogger E. Birdie said...

Hyvää vege-viikkoa!

Meidän lempi-eväsleipään tulee brie-juustoa ja päärynän viipaleita - herneen versoja, jos löytyy. On tosi nopea ja näppärä eväs!

Hummuksesta: Itse jätän tahinin lisäämättä, kun en välitä sen mausta - joten ei tarvitse hätääntyä, jos sitä ei löydy, ilmankin onnistuu!

 
At 5/7/10 08:13, Anonymous Elina said...

Tsemppiä kasvisviikkoon täältäkin!

Minulla tulee tänä kesänä kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun ryhdyin kasvissyöjäksi (vegaanina olen tuosta ajasta viettänyt 8 vuotta). Lihaa ei ole vieläkään alkanut tehdä mieli :) Kasvissyönti ei tänä päivänä taida olla vaikeaa enää oikein mitenkään päin tarkasteltuna, eikä vegaaninakaan eläminen ole kovin haasteellista.

Olen tämän kymmen vuoden aikana liottanut papuja tai idättänyt jotain varmaan kerran tai kaksi. Ostan pavut yleensä pahvitetroissa ja teen kaiken muutenkin mielelläni mahdollisimman lyhyen kaavan mukaan.

Piknikille otan mukaan yleensä peruna-papusalaattia, patonkia ja hummusta, mansikoita, pestosarvia, maapähkinä-suklaacookieta ja sangriaa.

 
At 5/7/10 11:37, Blogger Rosmariini said...

Kääk. En ole kyllä yhtään hoksannut, että papujakin saa pahvitölkeissä. Ja Muttiakin!?

Olen viime aikoina ostanut aika usein Pirkan luomutomaattimurskaa, kun sitä saa puolen kilon pahvitölkeissä (metallitölkit taitavat olla usein vain 400-grammaisia).

Eilen tein tomaattimurskaa itse tuoreista tomaateista survomalla. Sekin oli kyllä aika ylivetoa. :)

 
At 5/7/10 13:12, Anonymous Anonyymi said...

hassua miten hankalana lihansyöjät usein näkevät kasvissyönnin. mutta samanlainen olin varmaan itsekin..tai ainakaan en keksinyt mitä ihmettä voisi syödä jos ei kerta lihaa!

mieheni on kasvissyöjä ja tässä matkan varrella omatkin ruuat on hyvin kasvispainotteiseksi muuttuneet. soijarouheita, seitaneita, liotettuja papuja tms. emme harrasta vaan useimmiten riisin kanssa pannulla tai uunissa kypsennettyjä kasviksia, annoksiin usein lisään paahdettuja siemeniä. pastan kanssa yleensä joku kermainen tomaatti tai kasviskastike..eli vaikka lihaa ei lautaselta löydy ni ituhippeily on kyllä kaukana.. niin ja tofua syödään kyllä usein, nam! teidänkin blogista löytynyttä kanakormaa olemme kokkailleet tofukormana :)

-mari-

 
At 5/7/10 13:48, Blogger Rosmariini said...

Kieltämättä, osa omistakin kasvissyöjätutuista on aika kaukana ituhipeistä. :)

(Mutta osa on kyllä vähän hippejä. <3)

 
At 5/7/10 18:52, Anonymous Anonyymi said...

Olen innokas, mutta kohtuullisen laiska kokki. Mulla katkeaisi hermo, jos pitäisi joka kerran liottaa ja keittää erikseen se pari desiä kikherneitä tms.

Siksi keitän aina niitä ison satsin, esimerkiksi kolme GoGreenin pakkausta, kerrallaan. Sitten vain jäähdytetyt herneet sopivina annoksina pakastimeen. Litteäksi muotoiltu pussillinen sulaa nopsasti ja herneillä voi höystää melkein mitä tahansa ruokaa tai käyttää niitä pääraaka-aineena.

Monet muutkin palkokasvit sopivat keitettyinä pakastettaviksi. Olen pakastanut ainakin valkopapuja, kidneypapuja ja mitäköhän vielä... Nuo ovat meillä talvijuttuja eikä tässä helteessä muistu mieleen. Kikherneitä (ja linssejä) käytetään kesälläkin.

Mari

 
At 6/7/10 00:14, Blogger Helmi said...

Suosittelen kyllä Etraa kovasti, kannattaa joskus kipaista lounasaikaan! Itse, samoin kuin kaikki sinne kiikuttamani ystävät, ovat hyvin ihastuneita paikan pöperöihin. Erityisesti paikan ruislimppu on erinomaista ja myymälästä saa luomuraaka-aineita kohtuuhintaan.
Kunnon mainospuhehan tästä näemmä tuli.. :D
Ja eihän tuosta reseptistä voi sanoa kuin nammmm! (:

 
At 6/7/10 13:49, Anonymous Em said...

Nyt tarvittaisiin ruokaan erikoistuneiden oululaisten apua, joten päätin kääntyä teidän puoleenne. Olisiko teillä suositella jotain ehdottoman herkullista syötävää tarjoilevaa, mutta korkeintaan keskihintaista (pääruoka-annoksen tulisi irrota alle 20 eurolla) ravintolaa Oulun keskustan alueelta? Paikan etnisyydellä tms. ei ole väliä, kunhan sieltä saisi edes jotenkin keplottelemalla ruokaa myös porukan alakarppaajalle.

Kiitos ja kumarrus jo etukäteen :)

 
At 6/7/10 23:44, Blogger Ketturouva said...

Härkäpapuja kasvattaneena on pakko kommentoida, että ne ovat sitten piruja käsitellä tuoreina. Aivan pienet härkäpavut voi syödä sellaisenaan, mutta isommissa on sitkeä sisäkuori. Tunnen pääseväni hyvinkin lähelle kivikautisia esiäitejä esikeittäessäni ja nylkiessäni papuja. Tänä vuonna aionkin yrittää olla ajoissa ja syödä pavut ennen kuin kuorta ehtii muodostua.

 
At 7/7/10 09:36, Blogger Rosmariini said...

Em, hyvä kysymys. Viime kuukausina olen saanut parasta ruokaa Ravintola Puistolan alakerrasta, mutta siellä pääruokien hinnat huitelevat selvästi kahdenkympin tuolla puolen.

Itseäkin huvittaisi mennä pitkästä aikaa lähipäivinä johonkin ulos syömään. Valinta taitaa kohdistua näin kesän kunniaksi Sokeri-Jussiin, jonka kasvissapuskoista ja lähiseudun luomutuotteista koottu Oulu-menu kuulostaa aika kutkuttavalta. Kasviskääryleet ja haaparouskukastiketta, nam. Takuuherkullisuudesta on tietenkin etukäteen paha mennä sanomaan, mutta tuolla on ainakin mukavan merellinen sijainti.

Ravintola Matalastakin näyttää nykyisellään löytyvän erityinen kasvismenu. Aikamoista.

Joskus talvella tilasimme ravintola Crecianissa meze-annoksen kahdelle (tai kaksi semmoista annosta neljälle). Siinä on kätevä, kun liha-annokset, salaatit ym. tulevat erillisissä kipoissaan, niin jokainen voi valikoida sitä, mikä itselle parhaalta maistuu.

 
At 7/7/10 09:44, Blogger Rosmariini said...

Niin ja tuota Etraa minulle suositteli ihan pesunkestävä lihansyöjä, eli kuulostaa hyvinkin kiinnostavalta.

 

Lähetä kommentti

<< Home




Instagram

pastanjauhantaa(at)gmail.com


Powered by Blogger

Related Posts with Thumbnails