Merimuonaa
Vietimme viime lauantaita merellisissä tunnelmissa. Päivän suunnitelmissa oli hyvässä seurassa suoritettua veneilyä, pilkkimistä sekä merihenkisiä syömisiä. Seurueen naisväki pääsikin saman tien kostean merellisiin meininkeihin, kun tuulessa aaltoileva Perämeri pärskäytti päällemme kunnon suihkun. Onneksi kesä sentään kuivaa minkä kastelee.
Alkupalaksi tein tuttua ja turvallista saaristolaisleipää, jonka päälle oli mahdollista kasata muun muassa tilliä, sipulia, ginigraavattua siikaa sekä ranskankermaa. Lisäksi tein kylmäsavustetun lohen kaveriksi saaristolaistahnaa, jonka ohje kulkeutui meille Prinsessakeittiöstä luottolukijamme TiVin suosittelemana.
Tahna olikin huippuhyvä yhdistelmä makeaa ja suolaista, kunnes menin horjuttamaan täydellistä tasapainoa lisäämällä joukkoon vielä ylimääräisen lusikallisen sinappia. Seuraavalla kerralla pitäydyn tarkemmin alkuperäisessä mitoituksessa.
Pääruokana oli merihenkistä kalakeittoa, mutta siitä ja sen tekemisestä enemmän seuraavassa postauksessa.
Jälkiruoka aiheutti päänvaivaa, koska en hoksannut liittää mitään hedelmää, leivonnaista tai marjaa suorilta käsin merellisiin tunnelmiin.
Sitten keksin Perämeren(kin) rannalla kasvavan tyrnin, jota kekseliäs kokki voisi käyttää vaikka minkälaisiin jälkiruokiin. Minä päädyin yksinkertaiseen tyrnijäädykkeeseen, jonka pystyi tekemään hyvissä ajoin pakasteeseen odottelemaan. Ohjeen otin Chez Mariuksen sivuilta:
Nyt ajateltuna tyrnistä olisi voinut tehdä ihanan valkosuklaisen kakunkin.
Alkupalaksi tein tuttua ja turvallista saaristolaisleipää, jonka päälle oli mahdollista kasata muun muassa tilliä, sipulia, ginigraavattua siikaa sekä ranskankermaa. Lisäksi tein kylmäsavustetun lohen kaveriksi saaristolaistahnaa, jonka ohje kulkeutui meille Prinsessakeittiöstä luottolukijamme TiVin suosittelemana.
Tahna olikin huippuhyvä yhdistelmä makeaa ja suolaista, kunnes menin horjuttamaan täydellistä tasapainoa lisäämällä joukkoon vielä ylimääräisen lusikallisen sinappia. Seuraavalla kerralla pitäydyn tarkemmin alkuperäisessä mitoituksessa.
Saaristolaistahna (ohje kahdelle, itse tein tuplasatsin)
1 tuhti viipale saaristolaisleipää
1 kovaksi keitetty kananmuna
2 tl vahvaa karkeaa sinappia
1 rkl ranskankermaa
muutama oksa tilliä
Silppua leipäviipale, kananmuna ja tilli. Sekoita joukkoon sinappi ja ranskankerma.
Pääruokana oli merihenkistä kalakeittoa, mutta siitä ja sen tekemisestä enemmän seuraavassa postauksessa.
Jälkiruoka aiheutti päänvaivaa, koska en hoksannut liittää mitään hedelmää, leivonnaista tai marjaa suorilta käsin merellisiin tunnelmiin.
Sitten keksin Perämeren(kin) rannalla kasvavan tyrnin, jota kekseliäs kokki voisi käyttää vaikka minkälaisiin jälkiruokiin. Minä päädyin yksinkertaiseen tyrnijäädykkeeseen, jonka pystyi tekemään hyvissä ajoin pakasteeseen odottelemaan. Ohjeen otin Chez Mariuksen sivuilta:
Tyrnijäädyke
1 dl sokeroimatonta tyrnimehua + 1,5 dl sokeria
4 keltuaista
4 dl kuohukermaa
tyrnimarjoja tai sitruunamelissaa koristeeksi (meillä minttua)
Sekoita mehu ja sokeri. Vatkaa keltuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää tyrnimehu vatkaten keltuaiseen. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita kermavaahto kananmunamehuseokseen.
Maistele ja lisää tarvittaessa sokeria. Jaa massa 8 annosvuokaan ja laita pakastimeen noin puoleksi vuorokaudeksi. Jäädykkeet on helpoin tehdä silikoniannosvuokiin, joista irrottaminen käy helposti.
Nyt ajateltuna tyrnistä olisi voinut tehdä ihanan valkosuklaisen kakunkin.
2 Comments:
Onpas yksinkertainen ja herkullinen näköinen tuo tyrnijäädyke. Pitää laittaa testiin. Sain joskus jossain ravintolassa juuri tuontapaista tyrni-valkosuklaakakkua, ja sekin kyllä maistui varsin herkulliselta. :)
Jäädyke oli kyllä yllättävän hyvää, niin rakenteeltaan kuin makunsakin puolesta. Johtuen ehkä siitä, että sain ennakkoon vakavan kehotuksen panna jäädykkeen sekaan tarpeeksi sokeria.
Rakkaalla miehelläni on kenties karvaita kokemuksia siitä, että tuppaan jättämään tämmöiset marjaisat jälkiruokasysteemit aina pikkuisen liian hapokkaiksi.
Tuommoisen tyrnikakun voisin kyllä kuvitella teikäläisen keittiöön! :)
Lähetä kommentti
<< Home