keskiviikkona, joulukuuta 02, 2009

Mitä tehdä manteleista?

Manteli on mainiota pikkupurtavaa. Niin mainiota, että se on laskettavissa melkein samaan sarjaan salmiakin, mansikoiden ja mehukkaiden minitomaattien kanssa. Näin joulun alla manteli tulee toisinaan vastaan glögilasin pohjalla (ja jouluna hyvällä tuurilla riisipuurossa). Nyt rupesin joulukuun ratoksi miettimään, mihin muualle mantelia voisi käyttää.

Me olemme testanneet vuosien mittaan mantelilohta, ja nyt muutama päivä sitten manteli pääsi meillä piirakankin sisuksiin. Toisinaan rouhittua mantelia on ripoteltu salaatin päälle, ja lisäksi manteli sisältyy usein intialaishenkisiin kormaohjeisiin (Köyhien ritarien kanakorma on muuten meikäläiseltä vielä testaamatta).

Yhtenä päivänä riemastuin, kun löysin Ituhipin köökkilokista ohjeen kuorrutettuihin manteleihin. Ruokalaji ei voi kokemusteni mukaan mennä kovin pahasti vikaan, mikäli ainesosaluettelossa on sopivassa suhteessa happamia ja makeita raaka-aineita. Joten ei muuta kuin kokeilemaan:
Kuorrutetut mantelit (kirjasta Kasvisherkkuja juhlaan)

300 g kokonaisia, kuorittuja manteleita
3 rkl oliiviöljyä
2 rkl tummaa soijakastiketta
2 rkl makeaa sherryä (myös mirin-riisiviina käy)
1/4 tl cayennepippuria
1 rkl seesaminsiemeniä
1 rkl sokeria

Laitetaan uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Levitetään mantelit leivinpaperin päälle pellille ja uunin ollessa valmis paahdetaan manteleita viitisen minuuttia, kunnes ne ovat saaneet vähän väriä. Sitten lasketaan uunin lämpötila 150 asteeseen.
Sillä aikaa kun mantelit paahtuvat, ehtii hyvin mitata muut raaka-aineet kulhoon ja sekoittaa ne. Manteleiden paahduttua ne lisätään seokseen ja käännellään kulhon sisusta, kunnes mantelit ovat tasaisesti mausteliemen peitossa. Levitetään mantelit takaisin pellille, ja uunin jäähdyttyä jatketaan paahtamista. Aina viiden minuutin välein otetaan pelti uunista ja sekoitetaan manteleita.
Kun paahtamista on jatkettu noin 25 minuuttia, pitäisi kuorrutuksen vähitellen alkaa muuttua tahmeaksi ja kuivemmaksi, kun neste haihtuu.
Mantelit jätetään pellille jäähtymään. Suurimmat kokkareet voi rikkoa, mutta ei haittaa, vaikka jääkin pieniä könttejä. Mantelit asetellaan tarjolle kulhossa.

Oma kokkaamiseni oli jälleen kerran aikamoista kommeltamista. Kuorruteneste lähti melkein saman tien luistelemaan manteleiden luota pois (pelti taipui uunin kuumuudessa vinoon) ja lopulta suurin osa siitä uiskenteli leivinpaperin alle! Kaikkea sitä sattuukin.

18 Comments:

At 2/12/09 12:09, Anonymous Anonyymi said...

Hei, nää on ihania varmaan...olen miettinyt, että onkohanpaljon maku- tai muita eroja, jos mantelit valmistaa "paistaen" pannulla?
Tuija

 
At 2/12/09 13:26, Blogger Rosmariini said...

Kaikki tämmöiset viritykset ovat ihan mukavaa vaihtelua tavallisille maustamattomille manteleille.

Pähkinöiden ja manteleiden paahtaminen on kyllä ongelmallinen laji, jota en itse hallitse juuri ollenkaan. Kokemuksia on kaikenmaailman pähkinöistä ja siemenistä sekä pannulla että uunissa. Erona tahtoo olla vain se, että pannulla kärähtää jyvien alapuoli ja uunissa yläpuoli. :)

Eli jonkinlaiselle paahto-oppitunnille olisi kysyntää; onko täällä ketään paahtomestaria paikalla?

 
At 2/12/09 15:06, Blogger Meri, Helsinki said...

Koska olen kokenut paahtaja, vastaan näin: sekä uunissa että pannulla paahdettaessa oleellisessa asemassa on SEKOITTAMINEN. Uunipeltiä kannattaa koluta muutaman kerran paahdon aikana, ja pannun kanssa saa olla lastan kanssa lähes koko ajan vähän härkkimässä. Parempi pyy pivossa eli melko lailla vieressä seisten sen pannun kanssa, koskaan ei ole epäonnistunut! ...tiedän kyllä muita, joilla aina palaa ;-D

Tsemiä!

 
At 2/12/09 15:49, Blogger Rosmariini said...

Ei mullakaan ihan aina käryä: Pannulla vispaan joskus siemeniä liikaakin, mistä syystä ne eivät sitten ehdi paahtua ollenkaan (muutenkin saan aina toisinaan noottia turhan maanisesta hämmentämisestäni...). Pitäisi tässäkin asiassa löytää se kultainen keskitie.

Kannattaako pannu kuumentaa valmiiksi vai kuin? Levy täysille vai keskivaiheille? Rasvaa ei kai pannulle panna ollenkaan?

Paahdetut jyvät sun muut on parhaimmillaan niin hyviä, että olisi hauska hallita tuo touhu ihan suvereenisti. Eli kyllä meitsi vielä joskus paahtaa sen täydellisen siemenpannullisen.

 
At 2/12/09 17:56, Blogger Jael said...

Ihanan näköisiä! Olen tuontapaisia ennen tehnyt uunin avulla ja nykyään kuivurin avulla,ja hyvää on!

 
At 2/12/09 20:31, Blogger Tusla said...

Onpas ihanan raikas uusi blogipohja!

Mulla myös menee paahtaminen yleensä vähän niin sun näin. Miespuolinen on parempi siinä puuhassa eli seisoo kiltisti hellan vieressä ja hämmentää. Mulla on aina sata rautaa tulessa niin eihän sitä jouda seisoskelemaan...

Kiitos Köyhisten korma-linkistä. Kokeilin tuota teidän Ainsley-versiota ja taisi jäädä vähän kormavaihde päälle! :)

 
At 3/12/09 09:38, Blogger Rosmariini said...

Yaelian: Tuo kuva on kyllä kiva, mukava kun on jo vähän jouluisempaa tunnelmaa (nyt näyttäisi, että tänne tulee viimeinkin talvi!).

Minä voisin seuraavalla kokkauskerralla koittaa saada manteleista vähän tulisempia. Omassa cayennepippurissani ei ole oikein potkua, se on tainnut seistä maustehyllyssä jo ihan liian pitkään.

Tusla: Minullakin tahtoo olla noita rautoja tulessa, ja kun kuvioon lisää vielä pinttyneen hajamielisyyden, niin sitä ollaan.

Ja kuvioon kuuluu, että insinöörintarkka miesosasto paahtaa täälläkin huomattavasti paremmat pähkinät.

 
At 3/12/09 14:47, Blogger Rosmariini said...

Pssst. Kannattaa tsekata myös Silllä sipulien sokerikuorrutetut mantelit.

 
At 3/12/09 16:55, Anonymous Anonyymi said...

Voiskohan ohjeessa käyttää myös kuorimattomia manteleita?

 
At 3/12/09 18:42, Anonymous Anonyymi said...

Sydämeni meinasi jättää yhden lyönnin väliin kun tänne pistin pääni, ensin luulin tulleeni ihan vieraaseen blogiin. Rohkeaa uudistua :)

 
At 3/12/09 19:11, Blogger Rosmariini said...

Anonyymi1: Pikaisen googletuksen perusteella netistä näyttäisi löytyvän ohjeita myös kuorineen paahdettuihin manteleihin, esim. nämä hunajaiset versiot.

En tosin sitten tiedä, miten kuoret tässä versiossa toimisivat.

Anonyymi2: Aikamoista totuttelua tämä vaatii itseltänikin (etenkin kun olen mieluusti perinteisiin pitäytyvää sorttia). Tosin onhan tässä ollut aikaa totutella, kun muutoksia on suunniteltu jo reilusti yli vuoden verran (blogista tehtyjä ostotarjouksiakin on ennätetty hylkäämään).

 
At 7/12/09 08:58, Anonymous Jenni Helsingistä said...

Maapähkinöistä tulee ihania kun ne paahtaa kuorineen uunissa pellillä 200asteessa n 15minuuttia. Ne alkaa "hikoilemaan" ja muuttuu vähän tummemmiksi. Niiden kuoret irtoaa sitten helposti kun ne on jääneet vähän löysiksi. Maistuvat ihan suolapähkinöiltä ilman yhtään suolaa!

Meillä syödään näitä sellaisenaan, jokainen kuorii omansa. Koko pellillisen kuoriminen yksin vie aikaa mutta oman satsin kuorimisessa ei ole ongelmia. Lisäksi olen laittanut näitä mm intialaisiin kastikkeisiin päälle!

 
At 8/12/09 21:27, Anonymous Kirsikka said...

Olen maustanut paahdettuja manteleita mm. chilillä, tuoreella rosmariinilla ja savusuolalla (siis erikseen, suolaa tietty aina). Ja namia on. Olen myös paahtanut auringonkukan- ja kurpitsansiemeniä. Öljyä ja erilaisia mausteita. Menee vaikka leffanaposteltavana. Näitä aion kanssa kokeilla, kiitos vinkistä!

 
At 8/12/09 21:38, Blogger Rosmariini said...

Hiphei, hoksasihan joku (tai jotkut) antaa vähän vinkkiäkin pähkinöiden ja manteleiden käyttöön. :)

 
At 10/12/09 11:28, Blogger Merituuli said...

katoppa! ollaan postattu samoihin aikoihin manteliohjeita. omamme oli ajastettu kun olimme reissussa, mutta halusimme jakaa vinkin (jotta ehtii jouluksi jos joku haluaa kokeilla). Mielenkiintoisen erilainen tämä teidän mausteinen versio!

kiva uusi pohja teillä! nuo sivupalkin suosituimmat ja "nyt ajankohtaista" linkit kuvineen ovat tosi hieno juttu!

 
At 10/12/09 12:44, Blogger Rosmariini said...

Kävinkin jo vakoilemassa, minne olitte reissanneet. :)

Mutta siis manteleista: pitää kyllä ilman muuta testata noita sokerihuurrettujakin versiota ennen joulua (kunhan vaan en olisi taas syönyt naposteluruokana kaikkia manteleitamme, klup).

Miten toisten kokkailut näyttävätkään aina omiin verrattuna niin vastustamattomilta! Bonuksena vielä loistavaa käyttöä aaltovaasille.

 
At 16/12/09 14:54, Anonymous Salla said...

Paahdan pinjansiemeniä, seesaminsiemeniä, murskattuja pähkinöitä, mitä vaan. Sopivat salaatteihin, lisukkeisiin, vaikka mihin! Huiman hyviä.

Paahtokokemuksiani: laitan levyn keskilämmölle, meillä asteikko 1-3 joten valitsen lämmön 2. Sekoitan koko ajan. Menee melko kauan ennen kuin tapahtuu mitään. Siemenet, pähkinät jne tuntuvat ikään kuin keräävän itseensä lämpöä, eikä varsinaista paahtumisefektiä tunnu tapahtuvan pitkään aikaan. Lopussa paahtuminen on huiman nopeaa. Siispä heti kun tavara alkaa saada vähän väriä pintaan, tietää että nyt pitää olla tarkkana. Kun paahdettavat kohteet ovat saaneet hieman väriä, voi vaikka laittaa levyn nollalle ja jatkaa sekoittelua. Lämmin pannu jatkaa paahtamisefektiä. Näin olen saanut melko tasalaatuisia, sopivasti paahtuneita mutta ei palaneita pähkinöitä tai siemeniä.

 
At 16/12/09 21:31, Blogger Rosmariini said...

Kiitos! Täytyy pitää nuo opit mielessä (lähipäivinä eteen saattaa tulla aika paljonkin paahdettavaa, koska joulukokkailut).

 

Lähetä kommentti

<< Home




pastanjauhantaa(at)gmail.com


Related Posts with Thumbnails