sunnuntaina, marraskuuta 08, 2009

Vadelmaveneetön svenska dagen

Lähestyvään pikkujoulukauteen kannattaa valmistautua juhlimalla sopivasti jo ennakkoon. Tänä viikonloppuna tilaisuus tarjoutui (minkäs muun kuin) ruotsalaisuuden päivän merkeissä. Jauhantapajallamme on kyseisen päivän viettoon jo varsin pitkät perinteet (neljä vuotta sitten päivää vietettiin oopperakellarin silakoiden parissa), ja tällä kertaa pääsimme tuttavapariskunnan laatimien valmiiden ruotsalaisherkkujen äärelle.

Alkusnapsin avulla päästiin heti ruotsalaisuuden ytimeen, koska juoman sekaan oli liuotettu ruotsalaisten kansalliskarkkeja eli polkagriseja. Puteli on ostettu kuulemma polkkapossujen keskeisestä valmistuspaikasta Grännasta. Minä innostuin aihepiiristä sen verran, että voisin joku kerta kokeilla vaikka polkagris-muffinsseja. En ole leiponutkaan mitään aikoihin.

Jokainen Ruotsin puolella ruokakauppoja ja pikaruokapaikkoja kiertänyt tietää, että majoneesi ja katkarapu ovat Ruotsissa kova sana. Tarjolla oli siis alkuun perinteistä skandinaavista katkarapuvoileipää. Majoneesia ja katkarapua oli tarjolla myös Ruotsista rahdatun valmiin räksalladin muodossa, lisänä ruotsalaista pehmorieskaa (mahtaako sekin olla jonkinlaista tunnbrödiä?).

Oulun lähistöllä on syöty ruotsalaisia tuotteita ahkerasti jo meidän lapsuudessamme. Silloin Haaparantaan tehtiin rasvareissuja, joilta tuotiin voin lisäksi mehua, O’boy-kaakaota ja suklaatupakkaa. Ruotsin sukulaiset lähettivät synttäriksi aina sikäläisiä karkkeja, joista etenkin nauhalaku eli snören jäi lähtemättömästi mieleen. Tätä nykyä tykkäisin enemmän vadelmaveneistä, mutta tämän viikonlopun juhliin niitä ei etsinnöistä huolimatta kuitenkaan löytynyt.

Kallen mätitahnaa ja Abban silliä on syöty Suomessakin niin kauan, kuin jaksan muistaa. Tällä kertaa mätitahna oli päätynyt puolikkaiden kananmunien päälle. Lisäksi tarjolla oli graavilohta ja jotain Skellefteån tienoon juustoa (Västerbottenin juustoa?).

Ruotsalaiset vannovat lihapullien nimiin siinä määrin, että niitä on ilmeisesti tarjolla jopa sikäläisissä joulupöydissä. Tällä kertaa lihapullia oli tarjolla sekä perinteisinä että punaisempina lindströmin versioina.

Minä olen tätä nykyä hulluna lihapulliin (niitä voi tarjota niin monenlaisissa tilanteissa, ja maistuvat aina sekä lapsille että aikuisille), mutta tällä kertaa voiton veivät mainiot lihakääryleet, jotka oli täytetty porolla maustetulla tuubijuustolla. Ihanan mehevää ja mureaa syötävää. Olen itse tehnyt joskus vastaavaan tilanteeseen ruotsalaisia häränliharullia, mutta ei niistä ikinä ole tullut näin makoisia.

Loppuun voisi suositella vielä muutamaa länsinaapurin ruokablogia. Ragazzen (Tre tjejer i köket) ja Anne’s Foodin lisäksi uusimpina löydöksinä voisi mainita Kryddburkenin, Pickipickin ja Rebecca's kitchenin. Kirkkain tähti lienee kuitenkin maanmainio leivontablogi Pain de Martin. Ruokalehdistä kannattaa muistaa Allt om mat.

14 Comments:

At 8/11/09 21:04, Blogger Yaelian said...

Hienoja juttuja! Tuo smörgås ekassa kuvassa näyttää jätte hyvältä ja Kallen kaviaari;yksi suurimpia lapsuuden herkkuja ja onneksi täältäkin saa ruotsalaista mätitahnaa:-)

 
At 8/11/09 21:53, Blogger Karjalanpiirakka said...

Nice! Noita lihakääryleita tekisi mieli kokeilla samantien, snapsi-idea sen sijaan jää hautumaan juuri niitä pikkujouluja silmällä pitäen... :)

 
At 8/11/09 21:58, Blogger Pippurimylly said...

Voi, lapsuuden Haaparannan-reissut! Niistä onkin paljon hauskoja muistoja. Erilainen karkkivalikoima kiinnosti pikkupoikaa - ja olihan Haaparanta melkein ulkomailla.

Tullessa aina jännitettiin, pysäytetäänkö tullissa. Voille ym. levitteille oli nimittäin tarkat kiintiöt, paljonko niitä sai henkeä kohden maahantuoda.

Itse asiassa aivan vasta tuttavani kertoi, miten heidän autokuntansa oli aikoinaan napsahtanut satunnaisotannan haaviin ja tullia tms. lisämaksua oli pitänyt ylimääräisten margariiniaskien osalta pulittaa. Ajat olivat toden totta toiset!

 
At 8/11/09 22:07, Blogger Rosmariini said...

Niin, margariiniahan sitä silloin syötiin eikä mitään voita tietenkään...

 
At 8/11/09 23:58, Anonymous Sanski said...

Lihapullat on kyllä mitä mainiointa ruokaa! Mausteita ja höysteitä vaihtamalla saa lukemattomia verisoita. Oma bravuurini on pullat, joihin tulee reilusti curryjauhetta ja rouhittuja suolapähkinöitä, nam :P

Ja muuten, kyllä meilläkin on aina lihapullia joulupöydässä!

 
At 9/11/09 10:55, Blogger Rosmariini said...

Suolapähkinöitä! Kuulostaa mahtavalta.

Ruotsalaisia reseptikirjoja selailtuani tulin ajatelleeksi lipeäkalaa, jota en ole koskaan päässyt edes maistamaan. Täytyy kyllä tunnustaa, että kynnys joululihapullien kokeiluun on huomattavasti matalampi.

 
At 9/11/09 12:09, Blogger Osmo said...

Hauska sivuhuomio tuo Gränna ja polkagrisar.
Taannoin ajelimme Tukholmasta Tanskaa kohti ja kävimme tankilla asemalla, jossa oli uhrattu neliötolkulla tilaa piparminttukarkkeihin eri muodoissaan, taisi olla sitten juuri sama pitäjä.
Ihan ufo näky, jäi polkkapossut maistamatta, mutta laulelimme matkan jatkuessa: "Polkagrisar är vi allihopa".

 
At 9/11/09 12:14, Blogger Virpi said...

Heh, tulvahtipa mieleen itselläkin muistoja lapsuuden Haaparanta-retkistä.

Suklaatupakkaa piti tosiaan joka kerta saada. Liekö tuollaisten tuotteiden tekeminen nykystandardeilla enää moraalisesti sallittuakaan?!

Reissut jäivät mieleen erityisesti myös siksi, että kärsin silloin ja kärsin edelleen matkapahoinvoinnista, joten ilman oksennuspussia niistä matkoista ei olisi tullut mitään. (Nykyään asiaa sentään voi helpottaa matkapahoinvointitableteilla...)

 
At 9/11/09 13:42, Blogger Pippurimylly said...

Meitä suomalaisia taidettiin varjella suklaatupakan rappiollisilta vaikutuksilta jo tuolloin. Onneksi noiden rasvareissujen myötä saimme me vaietun maan kasvatitkin osamme vapaan maailman paheista!

 
At 9/11/09 23:23, Blogger Rauna said...

Hauskat tarjoilut ja kivalta vaikuttavat juhlat. Mulla on kuitenkin asenneongelma. Jotenkin en vaan osaa suhtautua Ruotsin juhlimiseen juuri 6.11. kovin luontevasti, kun Svenska dagen on kuitenkin Suomessa asenteesta ja avoimuudesta riippuen kaksikielisen isänmaan juhla tai suomenruotsalaisuuden juhla. Suomenruotsalaisen avokin kanssa elellessä (ja muistakin syistä) se on mulle niin eri asia kuin Ruotsi tai ruotsalaisuus, ja ainakin itseäni harmittaa ne ennakkoluulot, joita monilla on suomenruotsalaisia kohtaan, erityisesti se, että eivät olisi "aitoja" suomalaisia. Ekan kerran tätä problematiikkaa pohdin eräällä ruotsin kesäkurssilla yläasteaikoina ja edelleen aihe on vaan ajankohtainen. Svenska dagenin suomennos, ruotsalaisuuden päivä, on turhan huonosti keksitty ja omiaan aiheuttamaan sekaannusta.

Ymmärrän siis täysin, että tajuatte kyllä eron suomenruotsalaisuuden ja ruotsalaisuuden välillä, mutta olen tavannut niin hämmästyttävän monia nuoria ja aikuisiakin, jotka eivät sitä eroa hahmota ja luulevat aidosti esim. suomenruotsalaisten kannattavan jääkiekossa Ruotsia. Siksi teki mieli tätä kommentoida.

Me muuten ei päivää sen kummemmin juhlittu, sanottiin vaan grattis toisillemme. :) Olisi toisaalta hauska sitä joskus juhlia ja kutsua kaikki ruotsia mielellään puhuvat kylään, ehkä ensi vuonna.

Kiitos blogivinkkilistasta, Pain de Martin oli kiva uusi löytö. Allt om mat -lehdestä olen myös bongannut joskus kivoja juttuja. Elle mat & vin on silti suurin suosikkini ja innostuksen lähde, ihan jo kansikuvienkin perusteella (pinnallista, mutta näyttävää) :).

 
At 10/11/09 13:33, Blogger Vapaa toimittaja ja Koko said...

wau mahtavia pikkuherkkuja nuo ovat ! tässähän tulee oikee nälkä ;D

http://sprowdy.blogpost.com

 
At 11/11/09 12:37, Anonymous Sanski said...

Pippurimylly, lihapullien lisäksi myös lipeäkala löytyy meidän joulupöydästä. Itse tosin en ole koskaan oikein ymmärtänyt sen viehätystä, sillä kala ei maistu miltään, ja sen koostumus on limaisuudellaan melko epämiellyttävä. Joka joulu kuitenkin maistan livekalaa, valkokastikkeen kera tietysti!

Aikamoinen mielipiteiden jakaja kyseinen kala tuntuu olevan, ainakin meidän suvussa. Joko se on suurinta herkkua, tai sitten sitä ei voi sietää! :)

 
At 12/11/09 10:54, Blogger soomlanna said...

Sellaista vain, että noita vadelmaveneitä löytyy/löytyi ainakin Hong Kong -tavarataloista :)

 
At 12/11/09 10:57, Blogger Rosmariini said...

Loppuviikosta tarjoutunee tilaisuus täydentää vadelmavenevarastoja taas Ruotsin puolella. Samoin länsinaapurin glögivalikoima kiinnostaa kovasti.

 

Lähetä kommentti

<< Home




Instagram

pastanjauhantaa(at)gmail.com


Powered by Blogger

Related Posts with Thumbnails