keskiviikkona, toukokuuta 13, 2009

Friteeratut perunankuoret (Potato skins)

Kun ensi kertaa näin ruokalistalla "perunankuoria", hämmästys oli käsinkosketeltava: mitä järkeä? Paikka taisi olla piraattiravintola Hook Tampereen Kehräsaaressa. Lähes tyhjiksi kaavitut friteeratut perunat osoittautuivat kuitenkin mitä maukkaimmaksi sormisyötäväksi, pikkunaposteltavaksi tai isomman aterian lisäkkeeksi.

Tyypillinen oheistarjottava perunankuorille on sinihomejuustodippi, jollaista myös viimejouluinen Glorian ruoka & viini tuputtaa näiden perunain oheen laitettavaksi.

Friteeratut, juustokuorrutetut perunankuoret

perunoita (rosamunda toimii hyvin)
ruokaöljyä friteeraukseen (esim. rypsi)
suolaa, pippuria, paprikajauhetta
150 g juustoraastetta kuorrutukseen

Kypsennä perunat ensin normaalikypsyyteen eli haarukalla pisteltäessä pehmeiksi. Tämän voi tehdä esim. uunissa (200 C, 45 min) tai mikrossa (10 min, tehosta riippuen). Halkaise ne sitten kahtia ja kaavi lusikalla lähes tyhjiksi. Kuoren sisäpintaan kannattaa kuitenkin jättää ohut kerros perunaa; se antaa makua ja tukevoittaa rakennettakin.

Kaada kattilaan tai korkeareunaiseen pannuun useamman sentin korkuinen kerros öljyä ja kuumenna se 180 C:hen. Jos keittiössäsi ei ole lämpömittaria, perinteinen konsti on nakata öljyyn pieni leipäpala. Jos se paistuu kullanruskeaksi minuutissa-parissa, öljy on sopivaa. Jos öljy alkaa savuta, ollaan menty yli optimin ja on syytä kiertää hellan nuppia pari napsua viileämmälle.

Friteeraa perunankuoret kullanruskeiksi eli noin viiden minuutin ajan. Nosta ne sitten talouspaperin päälle valumaan. Jos tätä ei tee, jäännösöljy pehmentää kuoret ja vähentää rapsakkuutta.

Laita kuoret sitten uunivuokaan, ripottele päälle juustoraaste ja kuorruta 200-asteisessa uunissa, kunnes juusto sulaa (5-8 minuuttia).

Jos on hoppu, laiskuus tai pyrkimys pelkistettyyn kulinaristiseen ilmaisuun, juustokuorrutuksen voi jättää aivan hyvin tekemättä ja syödä kuoret suoraan friteerausvaiheen jälkeen, dipillä tai ilman. Kaikki toimii!

Sinihomejuustodippi

muutama valkosipulinkynsi silputtuna
2 dl ranskankermaa
50 g sinihomejuustoa murenneltuna
pippuria

Sekoita valkosipuli ja homejuustomurena ranskankermaan. Rouhi sekaan mustapippuria makusi mukaan.

21 Comments:

At 13/5/09 23:36, Blogger Yaelian said...

Mun mielestä kuoret perunoissa on aina ollut se paras osa niistä.....

 
At 14/5/09 00:00, Blogger Rosmariini said...

Tämmöisistä ohjeista ehtii ottamaan vielä ilon irti ennen uusien perunoiden aikaa. Mitenköhän nuo kuoret mahtaisivat onnistua uunissa, onko kukaan koskaan kokeillut?

 
At 14/5/09 10:11, Blogger Virpi said...

Harmi vaan, että niin usein perunankuoret ovat sen verran rupisia tai muuten sellaisia, etteivät houkuttele syömään :/ siis kaupasta ostettuna ainakin.

Kiva juttuhan siellä tän päivän lehdessä nyt sitten oli :)

hehheh, sanavahvistus on muuten sitten berse :DD

 
At 14/5/09 10:24, Blogger Rosmariini said...

Mulla tietenkin moughzxf.

Niin ja muuten kyllä, mutta päättivät tuoda meidät sitten kaapista ulos omin lupinensa. :)

 
At 14/5/09 10:41, Anonymous Inez said...

Minä olen tehnyt noita useinkin uunissa, iltapalaksi (siis friteerausvaiheen olen jättänyt kokonaan pois). Olen sekoittanut keitettyjen perunoiden sisukseen milloin mitäkin mieli tekee: kinkkua, sipulia, freesattua paprikaa, aurinkokuivattua tomaattia, fetaa, oliiveja..., ja notkistanut tahnan creme fraichella. Täytteen olen lusikoinut kuorenpuolikkaisiin, päälle juustoraastetta ja uuniin. Tulee aika hyvää!
(Tosin tämä ruoka ei kyllä enää mene tuohon nimen osoittamaan kategoriaan, vaan on enemmänkin OT, tyyliin "täytetyt perunankuoret" tms. Vaan onko sillä niin väliä, kun hyvää tulee :) )

 
At 14/5/09 11:06, Blogger Virpi said...

Voi ei! Minä sain toimittajan höpinöistä käsityksen, että olitte suostuneet nimillä juttuun. Eli siis tässä on tullut nyt joku tajuntavirhe jutun tehneelle toimittajalle mitä ilmeisimmin. Laittakaa ihmeessä palautetta menemään! Eihän se itse vahinkoa tietenkään korjaa :(

 
At 14/5/09 11:34, Blogger Jams said...

Kuorethan on perunan paras osa! En ole ikinä ymmärtänyt meteliä perunan kuorimisesta, siellä kun ne parhaat jutut on - kuoressa.

Mutta Virpi on kyllä oikeassa, että joskus näyttävät niin rupuisilta kuoret, jotta sääliksi käy perunoita.

 
At 14/5/09 13:24, Anonymous Pihka said...

Onpas tosi törkeää jos on julkaistu nimet ilman lupaa. Haha, sisko ehdotti oikaisua, "haastattelussa esiintyneiden ihmisten nimet eivät olleetkaan ne jotka sanottiin." :D Mutta tosi paskamaista toimintaa. Juttu oli kuitenkin kiva, ja tosi hyvännäköinen! Vaikuttava lukijamäärä teillä, ja erittäinkin ansaittu. :)

 
At 14/5/09 13:50, Blogger Hyppysellinen said...

sama ihmettely tapahtui meilläkin kun näimme ekaa kertaa perunankuoria tehtynä. meille ne tarjottiin vain valmiiksi vuoltuina "sipseinä" Tallinnassa. Olemme tehneet niitä sipsejä itse kotona Kurpitsamoskan ohjeistamana uunissa ja tuplafriteerattuna omalla ohjeella. Nam! mutta tämä onkin ihan erinmoinen ohje. joskin (meneepä selittelyksi) teimme täytettyjä perunankuoria viime kesänä grillissä ja ne olivat hurrrjan hyviä.

missä lehdessä teistä on juttua? onko nettiversiota saatuvilla? olisi tosi kiva lukea!

 
At 14/5/09 14:34, Blogger Keittiössä tolskaaja said...

Moi! Kiva juttu oli lehdessä, hienot kuvat ja mukavaa tarinaa. Harmi jos ne nimet sinne tuli tosiaan salakavalasti.:( Mutta thumbs up, kiitokset hyvästä blogista, joka tosin ei yhtään auta mua rantakuntoon.;)

 
At 14/5/09 15:21, Blogger Virpi said...

Ruokablogijuttu löytyy täältä:
http://www.kaleva.fi/plus/juttu796949_page0.htm

Ja nettiversiosta ne nimet on nyt kiltisti jätetty pois :)

 
At 14/5/09 16:41, Blogger Rosmariini said...

Inez: Hihii, just tuommoisia täytettyjä perunankuoria ajateltiin kokeilla grillissä nyt tulevana viikonloppuna, kun ne yhdessä grillauskirjassa tulivat vastaan. Saatiinpa tässä nyt teikäläiseltä ovelasti täyteideoita.

Virpi: Ja me vielä koitimme kaikin keinoin korostaa, että jos me haluaisimme tehdä tätä juttua omilla naamoillamme, niin ne naamat olisivat täällä jo näkyvissä. Huoks. Ongelmallista on tämä vuoropuhelu vanhan ja uuden median välillä.

Jams: Itäneet perunat ovat myös monesti harmin paikka, etenkin tähän aikaan vuodesta.

Pihka: Joo, sovitaan, ettei meitä ole olemassakaan! Oikeastihan meillä on tietenkin haamukirjoittajat ja laaja tekijätiimi taustalla. :D Mutta joo, olihan se aika epäuskoinen olo - etenkään, kun en ollut tarkoituksella laittanut nimeäni mihinkään aihetta koskeviin sähköposteihin tms. Että mistä se oli sitten edes kaiveltu selville?

Hyppis: Ai te olette ehtineetkin jo kokeilla kuorien grillaamista (pitääpä mennä taas tonkimaan arkistoanne)! Kuorien hyödyntäminen sopii muuten hyvin nykyiseen nuukuusajatteluun: kaikki hyödynnetään eikä mitään heitetä hukkaan.

Keittiössä tolskaaja: Kiitosta! Etenkin kuvat olivat kyllä harvinaisen hyviä, hehheh. Voi tosin hyvinkin olla, että ryhdyn postaamaan nyt jatkossa vähän harvemmin (ihan vaan rakkaiden lukijoidemme rantakuntoa ajatellen;). Tai jos vaikka perustaisi anonyymiblogin johonkin uuteen osoitteeseen,ja aloittaisi homman ihan puhtaalta pöydältä...

 
At 14/5/09 16:59, Anonymous Jenny said...

Me teimme näitä koulussa, kun kokkailimme latinalaisen amerikan ruokia. En nyt muista minkä maan herkkuja nämä olivat. Me tosiaan paistoimme ne uunissa ja tuli kyllä tosi hyviä! Sisuksesta teimme muuten itse perunakroketteja/pariisinperunoita, joihin sekoitettiin juustoraastetta ja sitten vain friteeraus. Tuli erittäin hyviä!

 
At 14/5/09 17:27, Blogger Dea said...

Näitä on kokeiltava! Meillä ei muuten ikinä kuorita perunoita, paitsi ehkä muussia ja keittoja varten. Pestään mieluummin huolella ja kuoret saavat jäädä. :)

 
At 14/5/09 18:44, Blogger Rosmariini said...

Tuota ohjetta on ollut tarkoitus kokeilla jo viime joulusta lähtien, jolloin reseptin ruoka&viini-lehdestä bongasin. Jutussa esiteltiin lehden toimittajien dagen efter -vinkkejä, ja siellä oli muitakin makoisia juttuja, esim. ruotsalainen S.O.S.-leipä, johon tulee mm. silliä, juustoa, perunaa, voita, juustoa ja kapriksia. Aikamoinen suolapala.

 
At 14/5/09 22:27, Blogger Aurinkotuuli said...

Voihan kehveli sentään, juu tulossa ollaan. Olin saanut ja lukenut sähköpostinne ja kertaalleen jo unohtanutkin koko miitin. Mutta täältä sitä tullaan, jos vielä mukaan sopii!?

 
At 16/5/09 00:34, Blogger Aurinkotuuli said...

Hei!
Kaipa huomasitte blogimiittiä koskevan viimetinkaisen viestini? Pahoittelen vielä :(.

 
At 16/5/09 09:58, Blogger Rosmariini said...

Mukava joka tapauksessa, että olet ollut hengessä mukana, vaikket paikalle tällä kertaa pääsekään. :)

 
At 16/5/09 11:24, Blogger FunkyAiski said...

potato skinsit on tulleet tutuiksi monilla Amerikan reissuilla ja viimeisimmällä matkalla söin ihan mahtavia kuoria Orlandon Planet Hollywoodissa! Niissä oli täytteenä pekonia ja cheddaria ja koko homma uitettiin tietysti isossa määrässä sour creamia... Pitäisi kokeilla kanssa joku kerta itekkin tehdä :)

 
At 16/5/09 16:25, Blogger Kanelibasilika said...

Nyt vasta eksyimme tähän blogiin. Kiitos maukkaista ohjeista. Pitänee tutustua luomuksiin paremmin.

 
At 3/9/13 00:10, Anonymous Jenni S said...

Minä syön perunat aina kuorineen. Kuoret on nääs parasta perunassa! Voisin syödä jopa pelkkiä perunankuoria. Ja vielä jos on perunankuorten tai kuoriperunoiden lisukkeena pekonia vaahterasiirapilla, on näet tosi hyvää!

 

Lähetä kommentti

<< Home


pastanjauhantaa(at)gmail.com


Powered by Blogger

Related Posts with Thumbnails