perjantaina, maaliskuuta 14, 2008

Puuropöytä

Monkeyfood-Muulilasta tupsahti ilmoille kirjallisuusaiheinen maalishaaste, jonka pitäisi nyt periaatteessa olla helppo nakki, mutta tehtävänantoon tavallaan sisältynyt nostalgiavaraus tekee hommasta hieman haastavampaa. Mitä meikäläinen sitten oikein lapsena ja vähän vanhempana lukikaan? Ja ennen kaikkea – mitä niissä kirjoissa olisi puhuttu ruokapuolesta?

Teini-ikäisenä omin kirjallisuudenlajini olivat historialliset rakkausromaanit, mikä nykykyynisestä minästä tuntuu hiukan huvittavalta. Nyt maaliskuun ruokahaasteen kunniaksi yritin penkoa sopivia ruokasitaatteja kirjahyllyssäni majailevista teinivuosieni suosikkikirjoista. Suursuosikkini ja ehdoton lempikirjani joskus yläasteikäisenä oli Charlotte Brontën yltiöromanttisen ihana Kotiopettajattaren romaani, joka löytyy kirjahyllystäni ainoastaan englanninkielisenä versiona (Jane Eyre, ilmestynyt alun perin vuonna 1847). Kirjasta löytyikin pikaisella selailulla ruokalajiksi pohjaan palanut puuro, jollaista johonkin maailmanaikaan osasin valmistaa varsin hyvin itsekin:

Ravenous, and now very faint, I devoured a spoonful or two of my portion without thinking of its taste; but the first edge of hunger blunted, I perceived I had got in hand a nauseous mess; burnt porridge is almost as bad as rotten potatoes; famine itself soon sickens over it.

Jotenkin tuntui, että tarvitsin ajatteluni tueksi jotain muutakin, mistä syystä kulkeuduin kirjamuistoissani vielä kauemmaksi juurilleni. Ihan ensimmäinen oikea lukemani kirja oli Tiinalle otetaan pikkusisko, ja ajankohta oli kesä 1981. Sen jälkeen lukaisin kaikki muutkin Tiinat, jotka jossain vaiheessa sijoitin mielessäni 1950-luvun Tampereelle tai johonkin muuhun hämäläiseen kaupunkiin. (En tiedä, pitääkö paikkansa.)

En oivaltanut ollenkaan, mitä linnit mahtoivatkaan tarkoittaa, eivätkä ne ehkä sen takia jääneet Tiinoista mieleeni. Sen sijaan muistelen, että kirjojen (voipaperiin käärittyjen) eväsleipien välissä oli makkarana hevoshalpaa, joka kuulosti 80-luvun kasvatista kerrassaan hullunkuriselta. Jossain kirjassa tehtiin syntymäpäiväkakkua (voista vatkatusta kermasta), ja joissakin muissa taas ostettiin juhlatilaisuuksiin leivoksia, joiden muistaakseni kerrottiin maksaneen monta kymmentä penniä kappale. Omissa mielikuvissani leivokset näyttivät tältä:

Muistaakseni Tiina ei pahemmin pitänyt kaurapuurosta, mutta joutui siitä huolimatta istumaan aamuisin puuropöydässä. Itse olen aina tykännyt kaikenlaisista puuroista kohtuullisen paljon, mutta vähän vanhemmalle ikäluokalle kaurapuuro ei ole maistunut ehkä siitäkään syystä, että siinä on ilmeisesti saattanut olla akanoitakin joukossa.

Koskapa puuro vaikuttaisi siis vainoavan minua vanhoissa suosikkikirjoissani, päätin, että on aika kirjoittaa Pastanjauhantaan kahden ja puolen vuoden bloggaamisen päätteeksi sananen puurosta. Siksi keittelin viime viikonloppuna ruokahaasteen kunniaksi ohrasuurimopuuroa, joka on mahtanut olla sodan jälkeisessä Suomessa arvossaan, kun tuontitavarana toimineesta riisistä oli monissa paikoissa pulaa. Sitä on luullakseni siis voitu syödä Tiina-kirjoissakin, mutta Jane Eyren 1800-luvun alkupuolen Englannissa tuskasteleman puuron laatua en uskalla edes ruveta arvailemaan. Puuron kaveriksi oli tarkoitukseni kiehauttaa puolukkakiisseliä, joka muotoutui käytännössä herukkakiisseliksi sen vuoksi, että otin epähuomiossa vääränlaisia marjoja sulamaan. Varsin 50-lukulaista ruokaa tämä oli joka tapauksessa.

Olin jossain vaiheessa kotikotonamme tunnettu siitä, että poltin kaiken maitopohjaisen aina saman tien pohjaan. Pohjaan toki paloi loppuvaiheessa tämäkin puuro (käyttämästäni täysmaidosta huolimatta), mutta onneksi sillä ei tuntunut tällä kertaa olevan vaikutusta makuun. Ohrasuurimopuuro on pitkäjäykkäisestä valmistumisestaan huolimatta aina yhtä maistuvaa syötävää, mutta vesihaudekattila voisi olla seuraavalla keittokerralla jo ihan kova sana.
Ohrasuurimopuuro (Kotikokista)

2 l maitoa
3 dl kokonaisia
 ohrasuurimoita
50 g voita
2 tl suolaa

Liota ohrasuurimoita vedessä yön yli ja keitä puuroa sitten hiljalleen hauduttaen n. 4 tuntia.
 Mausta ennen tarjoilua voilla ja suolalla.
Rikotuista ohrasuurimoista saat puuron samoilla suhteilla, mutta suurimoita ei tarvitse liottaa.
Lisää ne suoraan kiehuvaan maitoon ja keitä hauduttaen n. 3 tuntia.

Kesällä voisikin sitten toteuttaa eväsretken Viisikoiden tapaan.

12 Comments:

At 15/3/08 11:49, Blogger Välispiikki said...

Akanaiset puurot ovat useista opuksista tuttuja, mutta tuo ohrapuuro vaikuttaa herkulta!

Minäkin muistan Tiinoista hämmentävän hevosmakkaran. Ja Raholan mukaan linnit ovat blinejä!

Elävästi on mieleen jäänyt myös amerikkalaistuneen Katin tekemä sitruunamarenkipiiras kirjasta Taivas, mikä sisar! Samainen Kati herätti kahvikutsujen tätijoukossa sanoinkuvaamatonta pahennusta ottamalla täytekakkua ennen pullaa :-)

Hirveän vaikeaa päättää, mitä kirjallista haasteruokaa tekisi! Vakavassa harkinnassa on pari-kolme ruokalajia, mutta kiire taitaa tulla...

 
At 15/3/08 14:25, Anonymous Matleena said...

Minäkään en lapsena tajunnut, mitä ne linnit oikein olivat, mutta jonkinlaisiksi letuiksi niitä epäilin. Tehtiinhän niitä varten taikina, ja sitten ne paistettiin pannulla. Taisi olla vielä niin, että Tiinan mummo teki maailman parhaat linnit.

 
At 15/3/08 17:21, Blogger Rosmariini said...

Jaahas, vai blinejä ne linnit ovatkin. Linnit kuulostivat kyllä aikanaan yhtä omituisilta kuin Viisikko-kirjojen lunnit. :)

 
At 15/3/08 22:07, Anonymous sisko said...

Ohrapuuron saa syntymään helpoiten, kun laittaa illalla desin kokonaisia ohrasuurimoita voideltuun uunivuokaan ja lisää 6,5 dl maitoa ja vähän suolaa. Yöksi alalämmälle uuniin 130-150 astetta, vuoassa on hyvä olla kansi ja voi että kuinka hyvää aamupuuroa saat ja vähällä vaivalla!

 
At 16/3/08 09:40, Blogger Ketturouva said...

Olitte näköjään päässeet Hesarin blogeja käsittelevään juttuun esimerkiksi ruokablogista. :)

 
At 16/3/08 11:50, Anonymous Anonyymi said...

Lopetatteko tämän blogin pitämisen??
Toivottavasti ymmärsin väärin?
Käyn lähes päivittäin täällä lukemassa..

 
At 16/3/08 14:36, Blogger Rosmariini said...

Sisko: Uuniversiota se suurimopussikin suositteli, joten voisi itsekin kokeilla sitä seuraavalla kerralla.

Unohdin mainita tuossa postauksessa, että kuumennettua maitoa kannattaa lisäillä puuroon pitkin matkaa, ettei se kuivu liikaa. Ohrasuurimoista saa ruualle myös mainion lisäkkeen, jos kaipaa vaikka riisille vähän vaihtelua.

Ketturouva: Tämän päivän Hesariinko vai johonkin vanhempaan? Me olemme taas tällä erää Kalevan tilaajia, joten on mennyt moinen maininta ihan kokonaan ohi. :)

Anonyymi: Ei olla lopettamassa jauhantaa ainakaan ihan hetkeen (taisin tosiaan ilmaista itseäni vähän kehnosti tuossa postauksessa yrittäessäni sanoa, etten ole kahden ja puolen vuoden mittaisen blogihistorian aikana tainnut kirjoittaa puurosta paljonkaan).

 
At 17/3/08 09:20, Blogger Rosmariini said...

Kyseessä taisi olla tämä artikkeli sivujuttuineen.

 
At 18/3/08 15:34, Anonymous Anonyymi said...

Helpotuksen huokaus :) Mulla oli kiireessä hiukan puutteellinen tuo ilmaisuni, oli aika "töksäys" näin jälkeenpäin luettuna. En tarkoittanut olla yhtään syyllistävä, vaikka olisitte lopettaneetkin.
Olen ainailonan kans' samoilla linjoilla, mietin useinkin, mitähän meilläkin oikein syötiin ennen Pastanjauhantaa?? Vai syötiinkö meillä ollenkaan...pelkkää eines-tankkausta vain...:)
Ihan vahingossa löysin teidät ja heti jäin koukkuun :)

 
At 18/3/08 17:21, Blogger Rosmariini said...

Ei ollut töksäystä ollenkaan. Ihan kiva kommentti oli tuo aiempikin. :) Mukavahan se on kuulla, että jollekin tulisi Jauhantaa ikävä, jos tässä lopetettaisiin.

Harmi, ettei enää ole aikaa päivittäiseen bloggailuun, mutta kyllä tänne vähintään pari kertaa viikossa luulisi jatkossakin tulevan asiaa.

 
At 18/3/08 20:17, Blogger Veera said...

Uuniohrapuuro on parasta! Ohrapuuro on myös äidin neuvo unettomuuteen, kuulemma siinä on jopa tieteellistäkin perää, tiedä sitten.

 
At 18/3/08 21:17, Blogger Rosmariini said...

Unettava puuro ei hassummalta kuulostakaan. :)

 

Lähetä kommentti

<< Home




Instagram

pastanjauhantaa(at)gmail.com


Powered by Blogger

Related Posts with Thumbnails