Jauhanta jatkuu
Viimeinen, tänne syksyyn säästelty kesälomaviikko on nyt vietetty. Kävimme Tokiossa syömässä kalaa monella tavalla ja hämmästelemässä kaupungin monipuolisuutta.
Näihin Shinjukun kamerakauppojen täyttämiin kortteleihin - tai Akihabaran vastaavaan elektroniikkakeitaaseen - olisin henkilökohtaisesti voinut jäädä vaikka kuukaudeksi kiertelemään.
Yritimme syödä niin monenlaista perinteistä japanilaisruokaa kuin suinkin - niistä myöhemmin lisää. Esimerkiksi hauskan seuraruoan oloista shabu-shabua saanee tehtyä hyvin kotioloissakin.
posted by Pippurimylly @ 16:04
10 comments
10 Comments:
Oi, Tokio! Maltan tuskin odottaa matkaruokakuulumisianne :) Tervetuloa jäiseen Ouluun!
Kiitoksia! Olo on vielä hieman väsähtänyt, mutta jospa tämä tästä. Pitäisi koittaa itsekin väsäillä pitkästä aikaa jonkinlaista postauksentynkää, kunhan pääsisi taas edes hieman kirjoitusvireeseen.
(Minne ne lumihanget muuten oikein katosivatkaan sillä välin kun olimme poissa?)
Kadekadekade! Jokos pääsitte yakisobaa maistelemaan?
Iiks, ei voi olla totta! Unohdin koko yakisoban ihan täysin, ja nyt kun sitä viimein olisi päässyt ihmettelemään ihan aitiopaikalta! Pakko tehdä sitä itse joku kerta kotona.
Voi kateus! Olen niin pitkään haaveillut pääseväni Japaniin idän ihmeitä kummastelemaan ja herkkuja maistelemaan.
Siispä täälläkin odotellaan nojatuolimatkaa teidän matakertomuksen ja valokuvien parissa!
Kiva kun tulitte takaisin!Blogimaailmassa on aina vähän tylsää ilman Pastanjauhajia!
Emma: Kuvia meillä ainakin riittää ihan roppakaupalla, joten jospa niistä saisi jonkinlaisen nojatuolimatkan aikaiseksi.
jvb: Kiitos! Tässähän ihan häkeltyy. Mukava olla taas blogimeiningeissä mukana (etenkin kun vastaanotto on näin hyvä;), jos kohta marraskuisen harmaaseen Ouluun palaaminen onkin toistaiseksi tuntunut melkoisen harmilliselta.
Wau, toiset on ollut Jaappanissa.. *superkade*
Hei! Tämä on nyt ihan ruoka-aiheiden ja kokemusten vierestä. Pakko vaan kommentoida, että näyttää aivan ihmeellisen kiiltävältä ja siistiltä asfaltti ja jalkakäytävä tuossa ylemmässä bussikuvassa - yliluonnolliselta suorastaan=)! Siellähän taisi kyllä väenpaljouden vuoksi olla roskaamis- ja syljeskelykielto ihan laissa rangaistuksen uhalla... tai sitten japsit vain ovat todella siistiä väkeä. Vaikuttavaa.
Ruuissa varmasti sai ihmeellisiä makuelämyksiä, koska monet raaka-aineet ja mausteet ovat meille länsimaalaisille uppo-outoja. Minä en itse asiassa pitänyt misokeitosta, kun sitä kerran söin. Liian jotenkin... voimakas kasvin/ruohon maku - merilevä varmaan. Vaikea selittää, mutta ehkä tiedätte mitä tarkoitan. Kiinnostaisi silti minuakin kovasti maistella kaikkia aitoja japanin herkkuja!
Ja vihreää teetä on siellä kyllä tosiaan joka paikassa. Japanissa usein vieraillut kummitätini sanoi, että kaikki juoma-automaatit ovat sitä täynnänsä, jäätelöä saa sen makuisena, sitä juodaan ruuan kanssa jne... Hän kyllä tosin tykkää kovasti siitä ja japanilaisten ruokien makumaailmasta muutenkin Hih, taitaa kyllä olla pieni kammotus tälle kahvikansalle tuo vihreätee. Kun sen sanotaan vielä olevan niin terveellistäkin =).
Oli varmaan mahtava reissu, lähtisin itsekin mieluusti!
Tokio oli kyllä ihan äärimmäisen siisti kaupunki. Mitään ruokamyrkytyksiä tai vastaavia ei olisi tullut mieleenkään pelätä, kun kaikessa näkyi huolellisuus ja tarkkuus. Ihmisistä pidettiin Japanissa muutenkin hyvää huolta. Ei tarvinnut olla isokaan tietyömonttu jalkakäytävässä tai tiessä, kun vieressä oli jo poliisi (tai mikä virkamies lie ollutkaan) opastamassa kulkijoita. :)
Eksymäänkään ei pahemmin päässyt. Heti kun vähänkin tutkiskeli karttaa, paikalliset tulivat oma-aloitteisesti kysymään, voivatko auttaa ja lähtivät usein jopa näyttämään määränpään ihan kädestä pitäen.
Lähetä kommentti
<< Home