Kahvia vai teetä?
Saako olla teetä vai kahvia? Minulle kahvia, kiitos. Iso mukillinen ja mieluiten mustana. Olen vannoutunut kahvinjuoja siitä huolimatta, että kahvi on jotenkin kamalan repivä juoma teehen verrattuna. Etenkin kipeytyneelle ja flunssaiselle kurkulle ei mikään tee niin hyvää kuin kupillinen höyryävää hunajateetä. Mutta muulloin valitsen kyllä kahvin, jos saan päättää (ja aika usein saa – tämä taitaa olla enemmän kahvin- kuin teenjuojien maailma).
Pariskuntana tee yhdistyy meillä vähän omituisesti lautapelaamiseen. Jos kaivamme esiin lautapelin, silloin on pakko keittää myös teetä. Tapa juontaa juurensa muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen, jossa hankimme kotiimme yhtä aikaa sekä Scrabblen että tuommoisen kuvassa näkyvän teekannun. (Silloinen ostos ei ollut sama kuin tuo kuvan pannu, vaan sen edeltäjä.) Molempia piti tietenkin testata vielä samana iltana, ja tässä sitä nyt sitten ollaan.
Teetä pitäisi opetella juomaan kyllä muulloinkin kuin vain flunssassa tai lautapelatessa. Hyllystämme löytyisi mateakin, jota olen kokeillut muistaakseni vain yhden kerran. Ja häpeäkseni täytyy tunnustaa, etten edes muista, miltä se maistui.
(Kuvan lautapeli on oma suosikkini Menolippu, joka tällä kertaa sai minun kannaltani kehnon päätöksen. Luja voitontahto ei riittänyt, vaan hävisin melkoisen selkeällä erolla. Pitänee hioa seuraavaa kertaa varten uusia taktiikoita.)
Pariskuntana tee yhdistyy meillä vähän omituisesti lautapelaamiseen. Jos kaivamme esiin lautapelin, silloin on pakko keittää myös teetä. Tapa juontaa juurensa muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen, jossa hankimme kotiimme yhtä aikaa sekä Scrabblen että tuommoisen kuvassa näkyvän teekannun. (Silloinen ostos ei ollut sama kuin tuo kuvan pannu, vaan sen edeltäjä.) Molempia piti tietenkin testata vielä samana iltana, ja tässä sitä nyt sitten ollaan.
Teetä pitäisi opetella juomaan kyllä muulloinkin kuin vain flunssassa tai lautapelatessa. Hyllystämme löytyisi mateakin, jota olen kokeillut muistaakseni vain yhden kerran. Ja häpeäkseni täytyy tunnustaa, etten edes muista, miltä se maistui.
(Kuvan lautapeli on oma suosikkini Menolippu, joka tällä kertaa sai minun kannaltani kehnon päätöksen. Luja voitontahto ei riittänyt, vaan hävisin melkoisen selkeällä erolla. Pitänee hioa seuraavaa kertaa varten uusia taktiikoita.)
20 Comments:
Hei, minä opin juuri viikko sitten pelaamaan tuota Ticket to ride:a. Onko teillä se Europe versio? Oli oikein hauska peli. Varsinkin kun pelaa useamman ihmisen kanssa. Joutuu taktikoimaan aikalailla.
Hmm... Minä olen vähän hassu kahvinjuoja. Aamuisin juon aina jättikupillisen (hiukan vajaa 5 dl) kahvia runsaalla maidolla. Päivällä en taas ollenkaan tykkää kahvista. Se ei vaan maistu hyvältä, ei ollenkaan samalta kuin aamuisin. Olen yrittänyt opetella juomaan päivisin teetä, mutta olen jotenkin laiska keittämään, eikä siitä ole tullut sellaista mukavaa tapaa. Joskus kyllä iltaisinkin keittelen teetä, mutta harmittavan harvoin. Se olisi oikein maistuva juoma hyvin hauduteltuna ja makujakin joka lähtöön. Ehkä tässäkin olisi harjoittelun paikka. Joskus muuten tein itse jääteetä. Puristin siihen tuoreista appelsiineista mehua perinteisen sitruunan sijaan. Teeksi keittelin appelsiini-mangoa. Tuli hyvää!
Suomi on todellakin kahvinjuojien ehdoin toimiva maa. Vaikka teetä juonkin, sanon silti käytännön syistä lähteväni "kahville" tai pitäväni "kahvitauon". Jostain kumman syystä hetken seisoskelu ulkona raittiissa ilmassa täytyy selittää tupakkatauoksi että tulisi ymmärretyksi - enkä minä kyllä poltakaan. Tämä päihteiden käytön sosiaalinen koodi on selvästi nivoutunut kulttuuriimme kieltä myöten.
Englannissa olikin vekkuli törmätä vastakkaiseen tilanteeseen, se kun on vahvasti taas teenjuojien pelikenttää. Siinä missä suomessa on kahviautomaatti josta saa monensorttisia kahveja sekä jotain esanssisokerilitkua jota väitetään teeksi, on englannissa automaatti joka valmistaa HAUDUTETUN TEEN laajasta valikoimasta. Kahvinjuojille on sitten tarjolla kuumaa vettä ja pikakahvipusseja. Siinä pieni teetä juova ihminen tunsi sisällään ilkikurisen hihityksen, kun mietti miten englannissa se pieni kahvinjuojien ryhmä kärsii sikäläisestä keltaisen liptonin vastikkeesta kahvimaailmassa.
Täällä "suuri" kahvinkuluttaja! Tykkään juoda sekä aamulla että pitkin päivää. Nyt tosin olen oppinut espresson saloihin...kunhan nyt vaan konekin saataisiin vielä huollosta.
p.s. oletteko pelanneet Alphabettiä? Se on meidän suosikkipeli :)
UK:ssa teenjuonti on merkinnyt päivänkulun niin, että "tea" viittaa myös iltaruokaan. Ilmeisesti illalla raskaan työpäivän jälkeen on nautittu kuumaa teetä ja leipiä. "Dinner" on ystäväni mielestä aivan liian pönäkkä termi kodin ilta-aterialle. Ravintoloihin se kyllä sopii.
Teee! Tee! Ei ihme, että viihdyn Englannissa. ;)
Suomessa valitettavasti monessa paikassa tarjotaan vain sitä keltaista Liptonia joka on ihan kamalaa. Onneksi kahviloissa alkaa nykyään olla kunnon haudutettuja teetä.
Kokeile Nordqvistin laajasta valikoimasta jotain? Ne yleensä maistuu kahvin juojallekin. :)
Hunajaa voi muuten lisätä kahviinkin, kannattaa kokeilla. Tapa on peräisin itäisiltä mailta mutta juuri nyt ei muistu mieleen miestä päin oli pois kaverin kaveri jolta tuon opin.
Eikä se tee niin autuaaksi tekevä asia ole, minä tulen pahoinvoivaksi mustasta teestä. Kahvia kyllä kärsii juoda vaika tyhjään mahaan mutta sen pitää olla kyllä kunnon kahvia eikä mitään halvalla kahvinkeittimellä lirutettua laihaa euroshopperia.
ps. erimoisen hieno höyrykiehkura tuossa teekuvassa.
Juu, minunkin piti kommentoimani, että kuva on aivan ihana - jotenkin lämminhenkinen ja kotoisa. Kaunis tuo höyrykiehkura. Rupeaa oikein tekemään mieli teetä, kun sitä katselee.
Sitrushedelmät ovat kyllä teen itseoikeutettuja kavereita, niin kylmän kuin kuumankin variantin. Arkiväännössä tulee juotua melkoisia määriä kahvia, mutta juuri leppoisaan sunnuntaitunnelmaan tai lautapelailuun sopii tee pienellä sitruunanpuserruksella ("with a twist") mainioimmalla tavalla. Alkukodissa aikoinaan tuli juotua tee useimmiten maidolla, mutta jostain syystä se tapa on nyttemmin jäänyt kokonaan pois.
Kaikkein ovelinta on, että teetä asenteella juovista briteistä yllättävän moni vannoo nimen omaan sen Liptonin keltaisen nimeen. (Nipelle vaan terveisiä :))
...ja kiva, että kuva kelpaa! :)
Niin, ja meidän Ticket to ridemme on regulaari ameriikanversio, ei Europe. Eurooppaversiossa on ilmeisesti jotain muutakin uutta kuin pelkkä kartta, vuori- ja vesistösääntöjä tms.
Alphabettiä ei olla kokeiltu, mutta se on ilmeisesti aika lähellä Scrabblea.
Ehkä siksi emme juo teetämme koskaan maidolla, ettei meillä juuri koskaan maitoa ole. (Tosin minä en ole koskaan maitoteetä edes maistanut, että ei sen puoleen...)
Niin ja vielä tuosta "kahville" menemisestä. Ainahan sitä menee kavereiden kanssa nimenomaan kahville tai kaljalle, ja sitten huomaa koko muun pöytäseurueen (lukuun ottamatta itseään) juovan teetä tai siideriä.
Tupakalla käydessä minä olen sentään vaan se seisoskelija, joka ei itse polta. :)
Huisin hauska peli tuo Menolippu. Meidän perheen ajasta vienyt monta hetkeä, ja tuonut mukavia muistoja tilalle :)
m.
Menolipussa on vaan se huono puoli, että verenpaine meinaa nousta sitä pelatessa melkoisesti. :) Jännitän aina niin kamalasti, ettei käteen jää ylimääräisiä matkakortteja eivätkä junapalikat toisaalta ehdi loppua kesken. Se kostautui nyt, kun en uskaltanut enää loppuvaiheessa ryhtyä rakentamaan tarpeeksi ratoja. Mutta hauskaa se on kyllä!
Heip! Teetä yritin tässä viikonloppuna nyt kovasti juoda, kun siitä tuli puhetta. Eilen sitten kokeilin tehdä itse "appelsiiniteetä" eli kiehautin veden mukana ison palan appelsiinin kuorta (siis sitä pintaa, ei valkoista osaa). Laitoin veteen hautumaan maustamattomat teet ja lurautin sekaan vielä puolikkaan appelsiinin puristetun mehun. Maustoin hunajalla ja ripauksella kanelia. Maku oli mukavan kirpakka ja raikas... hyvää muuten flunssaan, kun on c-vitamiinia ja hunajaa =). Nyt nolona tunnusta, että kuumensin itselleni juuri glögit, vaikka joulu on vielä kaukana. Oli pakko ostaa tölkillinen heti kun näin kaupassa. Olen oikea glögisieppo. Sa maistuu niin kylmänä kuin kuumana - terästeellä ja ilman! Muita glögin ystäviä?
Tuo appelsiini-kanelitee kuulostaa ihanalta. Mahtaakohan samainen yhdistelmä muuten olla Twiningsillakin? Varmasti itse tehtynä vielä rutkasti parempaa.
Eikä joulu nyt niin kaukana ole, etteikö glögikautta voisi jo aloittaa! ;)
o/ glöginystävä täällä! Tykkään varsinkin perinteisestä hehkuviinistä lämmitettynä ja rusinoilla & manteleilla maustettuna.
Tuon näköistä hehkuviniä en ole tainnut vielä maistakaan. Laitetaanpa pikkujoulujen kokeilulistalle=).
Pitäisiköhän korkata kohta ensimmäinen hehkuviini tälle vuodelle? :)
Lähetä kommentti
<< Home