keskiviikkona, heinäkuuta 19, 2006

Ruokamuistoja Itävallasta

Maistelemme mielellämme reissuillamme kullekin maalle tyypillisiä juttuja, mutta Itävallassa usko meinasi ajoittain olla koetuksella. Etenkin kesäkuumalla lähes kaikki tarjolla ollut sapuska tuntui olevan liian tunkkaista ja raskasta. Esimerkiksi yllä oleva Tiroler Gröstl eli jonkinlainen paikallinen pyttipannu olisi pitänyt kyllä raavaammankin miehen tiellä. Annoksissa ei ollut juuri lainkaan tuoreita elementtejä (kuten tomaattia), mutta lihaa sitten senkin edestä. Erehdyin tilaamaan yhdessä paikassa kukkakaaliksi luulemaani Spätzleä, joka mauttoman lihanpalan kanssa tarjoiltuna oli aivan kammottavan pahaa.

Yllä oleva kuva on Tirolin sydämestä Kitzbühelistä, joka on talviaikaan ilmeisesti kovinkin suosittu laskettelukeskus. Mikäs sen nerokkaampaa kuin vierailla siellä keskellä kesää. Yhdessä ravintolapöydässä törmäsimme viinilasillisella olleeseen rosmariiniin. Mukava idea käyttää yrttejä koristekasveina:

Alla Wienissä nautittu pakollinen wieninleike eli Wiener Schnitzel, joka oli kyllä yllättävän hyvää, vaikka en olekaan mikään kovin suuri leivitetyn lihan ystävä. Perunasalaatti raikasti annosta mukavasti, mikä olikin paikallaan, koska tuoreiden kasvisten määrä oli annoksessa itävaltalaiseen tapaan huomattavan vähäinen. Tai no, kyllähän sieltä vähän vihreää pilkistää:

Pippurimylly söi samaisessa paikassa ribsejä, joiden kanssa tarjoiltiin aivan mahdottoman maistuvaa BBQ-kastiketta. Meidänkin oli tarkoituksemme opetella tänä kesänä k.o. soosin tekemisen salaisuudet, mutta toistaiseksi olemme saaneet aikaan ainoastaan yhden melko lailla epäonnistuneen viritelmän.

Ja tässä Sacher-torttua. Ei kovinkaan hääviä. Melko kuivakka kokemus ainakin ilman kermavaahtoa, jonka kanssa monet näyttivät kakkuaan vetelevän. Olisi ehkä pitänyt vääntäytyä kakkupalalle Sacherin viralliseen päämajaan Hotel Sacherin kahvilaan, mutta ei sitten saatu ryhtyneeksi; etenkään kun meillä ei ollut torttuhetkellä aavistustakaan, missä kyseinen kuppila sijaitsi.

Wienin ravintola- ja kahvilatarjonta oli meikäläisten makuun ehkä hieman liian kakkupainotteinen. Mozartista tuntuivat myös olevan siellä kovasti tohkeissaan, ja kyseisen herran nimeä kantavia suklaakuulia oli myytävänä useammassakin paikassa. Tässä vielä kuva yöpaikastamme, jonka sijainti oli yllätykseksemme varsin keskeinen:

15 Comments:

At 19/7/06 14:43, Anonymous Katri said...

Hyvä ohje ribseille löytyy mm. täältä: http://bbq.about.com/cs/ribs/a/aa121199.htm
Ribsejä Kansas-cityn tyyliin, valmistusohje sekä reseptit erikseen mausteseokselle, grillauskastikkeelle ja "dippi"kastikkeelle. Kerran on testattu pitkän kaavan mukaan ja pari muuta kertaa vähän oikaisemalla, mutta hyvää on ollut joka kerta.

 
At 19/7/06 15:12, Blogger Rosmariini said...

Kiitti linkistä, hyvältä näyttää. The traditional thick and sweet barbecue sauce - slurps.

Harmi vaan, että Suomessa on ollut tällä viikolla taas niin kylmää, ettei ole päästy kunnon grillailumeininkeihin reissun jälkeen ollenkaan. Onneksi kesää on vielä viikkokausia jäljellä, niin ehtiipä tässä vielä.

 
At 20/7/06 11:53, Blogger Lissu said...

Spätzlit ovat oikeasti tosi hyvä lisuke esimerkiksi syksyisen riistapaistin seurana. Keski-Euroopassa lisänä tarjotaan usein paahdettuj kastanjoita ja hedelmiä, sekä tietysti raikasta salaattia. Spätzlejä on helppo tehdä myös kotona.

 
At 20/7/06 12:17, Blogger Rosmariini said...

Ajattelinkin, että meikäläisen kohdalle sattui harvinaisen mauton Spätzli-annos, joten pitää kokeilla joskus paremmalla tuurilla (ja tiedolla!) uudestaan. Ikinä ei kannata luovuttaa ruokalajien kohdalla yhteen epäonnistuneeseen kokeiluun, joten ehkä saan vielä joskus elämäni aikana maukkaita Spätzlejä. :)

 
At 20/7/06 22:42, Blogger ville said...

Sacher-hotelli ja kahvila löytyy ihan siitä keskustasta, suurimman tungoksen keskeltä. Mielestäni paikka kuitenkin tarjoilee ylihinnoiteltua ja erittäin keskinkertaista kakkua. Parempaa saa hyvistä konditorioista Suomenkin maalta.

Ostaisitko kakkua paikasta joka myy kakun brändillä varustettuja pelikortteja, alushousuja ja muuta tarpeellista?

 
At 20/7/06 23:45, Anonymous Lintu75 said...

Moi! Upeita kuvia teillä on lomastanne! Tuo lasillisella ollut Rosmariini oli ihan paras;)

Sacherkakku oli todellakin kuivakan näköinen. Kerran Fazerin kahvilassa, vuosia vuosia sitten tilasin Sacherkakkua, joka oli mieletön pettymys. Kehtasin heti sanoa, että itse teen paljon parempaa!

 
At 21/7/06 00:01, Blogger Rosmariini said...

Ville: Alushousuja, auts. Ihan hyvä, ettei osattu sinne. Ja kieltämättä - uskon, että kaupungin parhaat tortut myytiin jossain vallan toisaalla.

Lintu: Meillä hengaili tänään grillipaikan ympärillä jatkuvasti eräs pikkulintu. :) Harmi, ettei hoksattu ottaa siitä kuvaa.

Ei voittanut Wienin kakku Suomen Sacheria!

 
At 21/7/06 22:42, Anonymous Lintu75 said...

Rosmariini...no se olin tietenkin minä, kiva kun huomasit;)

 
At 22/7/06 13:38, Blogger Rosmariini said...

Hih, olisihan se pitänyt arvata, että muurikassa kypsyvien herkkujen tuoksu houkutteli teikäläisenkin pyrähtämään paikalle. :D Kyseessä oli oikein touhukas ja tavallista kesymmän oloinen västäräkki.

 
At 23/7/06 08:19, Anonymous Pikkuenkeli said...

Kävimme kesällä 2002 Hotel Sacherin kakkukahveilla. Oikein luin matkapäiväkirjamerkintämme löytääkseni mielipiteemme kakusta. Se, ettemme kumpikaan kakkua kommentoineet (minä olen se meistä persompi) voisi tarkoittaa sitä, että se oli hyvää, mutta miksi muistini tuntuu palauttavan mieleen vain muiston keskinkertaisesta sacherkakkuelämyksestä...

Kalsarimyynnin löytäminen se vasta olisi pudottanut pisteitä :(

 
At 23/7/06 08:50, Blogger Rosmariini said...

No mutta kukapa ei haluaisi kulkea Sacher-kalsareissa. :D

Harmi, etten ole mikään kummoinen jauhopeukalo. Voisi muuten vertailun vuoksi testata, minkäläista olisi kotitekoinen sachertorttu. Ohjekin muistaakseni löytyy jostain vihkonmutkasta.

 
At 25/7/06 08:56, Anonymous Anonyymi said...

Olimme Ramsaussa Itävallassa. Ruoka oli mielestäni herkullista. Alkusalaatti tuli aina ensin ennen pääruokaa, jossa oli vihreää ja punaista. Lihat olivat maukkaita ja mureita ilman leivityksiä. Kala tuli höyrytettynä - tosin kokonaisena pään kera! Jälkiruoat kruunasivat aterian. Näin ne kokemukset voivat olla hyvinkin erilaisia.

 
At 25/7/06 11:16, Blogger Rosmariini said...

Näinhän ne voivat. Tarkoitukseni ei ollut dissata itävaltalaista ruokakulttuuria vaan kirjata ylös vain omia fiiliksiäni aiheesta. Ja jos tietoisesti paikallista erikoisuutta eli wieninleikettä tilaa, niin tokihan sen olettaakin saavansa leivitettynä ja sitruunaviipaleen kanssa tarjoiltuna. ;)

 
At 26/7/06 01:10, Anonymous Baba said...

Parhaita suomalaisia ruokablogeja tämä teidän omanne, olen jo kuukausia seurannut mielenkiinnolla. Mutta asia kakkoseen: kaipailit hyvää BBQ-soosia ja sellaiseen olen nyt vihdoin minäkin törmännyt monien ja taas monien kokeilujen jälkeen: ihme löytyy Ruokalan resepteistä, haulla barbequekastike.

Ohjeen määrät pitää ehdottomasti tuplata saman tien, koska kastike on kerrassaan herkullista! Itse lisäsin melko mittavaan ainesjoukkoon vielä valkosipulia ja reilusti Holey Sm(o)kea (ja jätin suolan pois). Keittelen kastiketta niin pitkään, että se saavuttaa lievästi siirappimaisen olomuodon. Aikaa siihen kuluu miedolla lämmöllä pari, kolme tuntia.

Tätä olen käyttänyt naudan sisäfilepihvien grillauksessa ja kastikkeena, mutta sopii se varmaan ribseillekin. Lihaa pitää sitten varata _reilusti_: meillä eräs miespuolinen nuori herkkusuu pisteli poskeensa silmämääräisesti arvioiden lähes kilon lihaa - kun oli niin uskomattoman hyvä se bbq-kastike!

Onnea kaikille jatkokokkauksillenne!

 
At 26/7/06 11:47, Blogger Rosmariini said...

Hölmö minä! En ole edes hoksannut katsoa, olisiko Ruokalan sivuilla sopivaa soosin ohjetta - ja se on yleensä luottoreseptilaarini. Suuret kiitokset vinkistä ja mukavia kokkailuja myös sinne!

 

Lähetä kommentti

<< Home




pastanjauhantaa(at)gmail.com


Powered by Blogger

Related Posts with Thumbnails