Kesäherkku à la ais
Ais osallistui kesäruokakilpailuumme suvussaan kulkeneella perintösalaatin ohjeella, joka osoittautui varsin kiintoisaksi. Kerman ansiosta salaatti oli todella mehevää, mutta ei kuitenkaan missään suhteessa tunkkaista, koska kerman sekaan sotkettu etikka toi lopputulokseen mukavasti särmää. Suosittelen maistelemaan kastiketta tekovaiheessa ahkerasti, koska etenkin etikan ja sokerin tasapaino vaikuttaa makuun aika tavalla. Tässä ohjeistusta sekä salaattiin että lisukkeena tarjottaviin makkaroihin ynnä nyyttiperunoihin:
Jos haluaa grillimakkaraan ihanan rapean kuoren, sitä kannattaa ajella miedolla lämmöllä hieman pitempi tovi. Ja sinapiksi Turun mietoa sinappia. Kesäherkkua!
Pilkotaan neljä ruukullista lehtisalaattia pieneksi. Keitetään viisi kananmunaa kovaksi, ja pilkotaan nekin. Pestään kurkku ja pilkotaan, tehdään kaikista suunnilleen samankokoisia palasia. Sotketaan purkilliseen kermaa mausteeksi suolaa, sokeria ja etikkaa - "niin että hyvältä tuntuu". Laitetaan makkaratulet tekeytymään ja pestyt potut foliossa sinne. Odotellaan että ovat melkein kypsiä. Sotketaan kastike salaattiin, sekoitetaan. Paistetaan makkarat ja nautitaan auringonpaisteessa hyvässä seurassa.Omissa nyyttiperunoissamme oli viipaloitua puikulaa, mausteena suolaa sekä makua ja mehevyyttä antamassa muutama nokare viherpippurisulatejuustoa. Makkara oli Atrian Atrillia, johon tykästyin yksissä viimevuotisissa kesäkekkereissä. Olen hetkellisesti kyllästynyt lihamakkaroihin - etenkin kun grillattuna niistä tuppaa tulemaan melko kuivia. (Makkaraa tulee kyllä grillailtua melkoisen harvoin, etenkin kun makkaroiden pakkauskoot ovat kahden hengen talouteen hieman reilunpuoleisia. Tämä taisi olla ensimmäinen kerta tälle kesälle.)
Salaatista tulee liian vetistä, jos kastikkeen sotkee paljon ennen tarjoilua. Kertaakaan tätä salaattia ei ole jäänyt jäljelle; päinvastoin siitä tapellaan. Tällainen satsi meni juhannuksena viidelle aikuiselle.
Jos haluaa grillimakkaraan ihanan rapean kuoren, sitä kannattaa ajella miedolla lämmöllä hieman pitempi tovi. Ja sinapiksi Turun mietoa sinappia. Kesäherkkua!
11 Comments:
Juu tämän salaatin tiedän varmuudella herkuksi. Äitini tekemänä tämä oli pikkuriiviölle lähes ainoa salatti, jota voi ottaa jopa lisää.
Minäkin vähän syödessäni mietin, että ihan niin kuin tuohon salaattiin liittyisi itselläkin jonkinlainen etäinen lapsuuden aikainen makumuisto. Mene ja tiedä, mutta tutulta tuntui.
Ei ei ei Turun sinappia! Se on ruotsalaista. Hankkikaa Auran sinappia, on parempaa - ja suomalaista!
Yksi pötkö Aurasinappia on tähänkin talouteen hankittu, mutta jotenkin se ei tuntunut samalta. Olen ilmeisesti ehdollistunut siihen tuttuun Turun linna -tuubiin.
Ja onhan se pieni lehmäkin ruotsalainen. ;)
Turun sinappia, tietenkin, mutta tulista. :P
Täytyy kokeilla tuota salaattia.
Hih, oikeanlainen sinappi on kyllä suomalaisille pyhä asia. :D Tulinen kuulostaa jo aika rankalta. Jossain vaiheessa häilyimme miedon ja väkevän välillä, mutta olenkohan tulista mahtanut koskaan maistaakaan.
Mielenkiintoinen höystö, täytynee jo tänä viikonloppuna kokeilla kelpaisiko tämmöinen anjovisviritys ukollekin.
Mitä sinappiin tulee niin kun on kerran maistanut Bornierin Dijon sinappia ei muista ole enää mihinkään ;-)
Tuo salaatti on takuuvarmaa herkkua! Sitä meilläkin on syöty ja se kuuluu kesään!
Sinapeissa on eroja ja mielestäni yhtä ja ainoaa oikeaa ei olekaan. Dijon sinappi on hyvää ruoanlaitossa, kun taas joulukinkun ehdoton kaveri on konjakkisinappi. Mieto sinappi taas ei omaan makuuni maistu miltään, rakastan väkevää, tai jopa tulista sinappia. Väärä sinappi voi oikeasti pilata hyvän ruoan, kuten esim suolaton ruoka. Tein tänään ihan suolatonta perunamuussia, joka ei maistunut yhtään miltään ja pilasi siis muuten hyvän ruoan.
Dijonia meilläkin eniten kuluu, mutta ei sitä juuri grillimakkaran kanssa tule vedettyä. :) Englantilaista sinappia löytyy myös, kun sikäläisiä reseptejä tulee testailtua aika usein. Ja konjakkisinappi - aah! Joulukinkku!
Raholasta löytyy lisää juttua sinapista.
Mina en pilkkoisi salaattia mutta kait tuo on makuasia; olen salaatin repijatyyppia.
Sekoitetaanko kerma sellaisenaan vai vaahdotetaanko ensin? Isoaitini teki ko. salaattia kermavaahdolla, tosiaan lapsuusmuistot tulevat mieleen. Mm Strinbergilla Helsingissa saa ko. salaattia tiettyjen annosten kylkeen, olisi ollut lihapullien.
Taas kerran oikein oiva yksinkertainen ja maukas lisuke!
Minulle Turun sinappia lisukkeeksi tiettyjen suomalaistyylisten ruokien kanssa (linna siina pitaa olla...), Auraa en muistaakseni ole maistanut. Jenkkityyppinen sinappi sopii tiettyjen makkaroiden kanssa ja talla hetkella jaakaapissani on karkeaa dijonia, sopii kivasti vaikka salaatinkastikkeisiin!
Minä myös revin aina salaatin, vaikka ohjeessa muuta neuvottaisiinkin. :) Se on jotenkin näppärämpää ja nopsempaa.
Kermaa ei tässä tapauksessa vaahdotettu, mistä syystä se tosiaan kannattaa lisätä joukkoon vasta juuri ennen tarjoilua, jottei salaatti lötkisty liikaa.
Lähetä kommentti
<< Home