keskiviikkona, helmikuuta 17, 2010

Laskiaisen ruokarieha

Ruokakutsuja on mukava pitää - varsinkin nyyttärihengessä, kun saa maistella yllätysruokia eikä tarvitse kokata kaikkea itse. Tällä kertaa mukana oli suunnilleen niin iso porukka kuin meidän astioin oli mahdollista yhtäaikaisesti ruokailuttaa, osa viimekesäisestä grillausmaratonista tuttuja. Mitä enempi, sen kivempi!

Alkuruoaksi saimme ginissä marinoidulla lohella täytettyja krustadeja, Peruspöperölän Virpin itse leipomaa näkkäriä sekä sen kanssa tarjoiltua artisokka- ja munakoisotahnaa.

Illan kehutuimpia ruokalajeja olivat tuttavapariskuntamme friteeraamat intialaiset poorit ja niiden kanssa tarjoiltu chilinen katkarapukastike. Yhdistelmä oli niin hyvä, että kokeillemme sitä lähiaikoina itsekin. Asiaan siis palataan, reseptin kera.



Virpi oli tehnyt myös raikasta appelsiini-fenkolisalaattia.

Häkellyttävän ahkera poori-pariskuntamme puhersi keittiössämme kosolti isäntäväkeä enemmän, ja kohtapa sieltä kannettiin chilirapupoorien perään myös pieteetillä hirviliemestä haudutettu ja leipäpalan sekä luolakypsytetyn gruyeren avulla gratinoitu sipulikeittokattaus.

Välillä suuta lepuuteltiin ja neutraloitiin insinöörikeittiön kuohuviini-tyrnisorbetilla.

Pippurijuustossa ja kermassa haudutettujen fileiden kera tarjoillut Perinteisen vieraskynämme Bronxin juustolla gratinoidut ja vielä loppuvaiheessa kermalla silatut valkosipuliperunat herättivät suuren määrän kiittelevää hyminää. Vuoan päällimmäiset perunaviipaleet olivat juuri sopivan ruskettuneita - niin, että niissä oli mukava purutuntuma.

Jälkiruokaosaston avasi Virpin herkullinen hedelmä-valkosuklaapaistos:
Valkosuklaalla gratinoidut hedelmät (sovellus Glorian ruoka & viinistä 1/2010)

2 banaania
2-3 kiiwiä
1-2 passionhedelmää
100 grammaa valkosuklaata

Kuori ja viipaloi banaanit ja kiiwit. Jaa hedelmäviipaleet neljään uunia kestävään astiaan tai tee yhteen isoon astiaan isompi satsi, josta kaikki voivat ottaa omiin kippoihinsa sopivan määrän Halkaise passionhedelmät ja lusikoi niistä hedelmälihat vuokaan muiden hedelmien päälle. Paloittele valkosuklaa hedelmien pinnalle.
Kytke uunin grillivastukset päälle ja käytä vuokaa/vuokia vastusten alla 3-5 minuuttia tai kunnes suklaa on pehmennyt ja ottanut hieman väriä.

Illan pimettyä antauduimme liekityspuuhiin ja olimme vähällä sytyttää pöytämme insinöörikeittiön camembertia liekitettäessä. Liekehtiessään camembert suli sopivasti niin, että siihen oli oivallista dippailla omenanlohkoja.



Lopuksi nautimme vielä yön hämyssä zabaglionea ja marsalalla maustettua hedelmäsalaattia - ja taisipa juhlaväkeen upota tässä vaiheessa jo tilkkanen viiniäkin. Kivaa oli, kiitokset!

14 Comments:

At 17/2/10 10:32, Blogger Virpi said...

Oli kerrassaan maistuva ja hauska ilta! Kiitos kovasti että sain olla mukana - tulen mielelläni jatkossakin jos mukaan vaan mahtuu! :) Ehkä ens kerralla kanssaeläjäkään ei olisi maanpaossa niin pääsisi mukaan rentoon ja hupaisaan meininkiin.

Kiitos kaikille muillekin mukana olleille - hyvä ruoka, juoma ja seura piristää aina!

 
At 17/2/10 10:48, Blogger Rosmariini said...

Kiitosta itsellesi vaan, olit ihan ykkösseuraa, jälleen kerran! Eiköpähän siihen pöydän ääreen olisi vielä muutama ihminen mahdutettu, joten ilman muuta kanssaeläjäkin mukaan seuraavalla kerralla (toivottavasti reissunsa sujui hyvin). :)

Huvittaa kyllä, kun suurin piirtein kaikki talosta löytyvät kipot, kupit ja haarukat olivat jossain vaiheessa käytössä. Sunnuntai menikin sitten tiskatessa, mutta oli se (moninkerroin!) sen arvoista. Tekisi mieli järjestää uusi rieha saman tien.

Kaikki oli taas niin herkkua, ja lopullisesti olin pökertyä onnesta tuota valkosuklaasysteemiä lusikoidessani. Ohjetta, pliis?

 
At 17/2/10 10:53, Blogger Virpi said...

Sopu sijaa antaa, sitähän mahtuu istumaan vaikka kanssaeläjän polvelle jos kovin ahtaaksi meinaa joskus tila käydä. (Reissunsa oli sujunut oikein hyvin, ei olleet Tatjaanat viattomia nörttiparkoja kuulemma hyväksikäyttäneet :D)

Pientä luovuutta suoritettiin tosiaan Pepan kanssa jälkiruokaa varten astioita etsiessä, mutta hyvältä ne hedelmät maistuivat vaikka kahvikupeista haarukalla nautittiinkin! Kaunis kattaus on monesti kiva asia, mutta kun isommalla porukalla kokataan monenlaista, niin minua ei ainakaan pätkääkään haittaa vaikka sen ruoan nauttisi millaisesta kiposta tahansa! Maku ja seura ratkaisee :)

Uusi rieha vaan sitten taas kehiin jossakin vaiheessa.

Ja just pienentelin kuvia, alan kirjoittamaan postausta noista tekemistäni sapuskoista, joten reseptiä jälkiruokaan löytyy kohta blogista (vaikkei mulla siitä nyt kuvaa olekaan, mutta linkitän tänne niin uteliaat voi käydä vilkaisemassa ruoan olomuodon täältä).

 
At 17/2/10 11:10, Blogger Rosmariini said...

Kahvikupit olivat kyllä maailman sympaattisimmat jälkiruoka-astiat. Minua ei muutenkaan haittaa, vaikka lautaset olisivat eri paria tms., enkä osaa tehdä ikinä mitään kivoja kattauksiakaan. Mutta onneksi hyvästä ruuasta ja seurasta voi tosiaan nauttia siitä huolimatta <3.

 
At 17/2/10 12:20, Blogger Rosmariini said...

Oolraidi, eli ohjeistusta Virpin kokkailuihin löytyy täältä.

 
At 17/2/10 12:21, Anonymous bronx said...

Mukavaa oli, ja nälkä pysyi kyllä aisoissa illan ajan ihan kivasti. Setti oli kyllä taas kerran toimivaa alusta loppuun, ja seura ihan top notch, joten uudet bakkanaalit vaan plänäykseen, methinks. Pianhan se grillauskausi on polkaistava käyntiin?

pp:n 'palate cleanser' -sorbetti jäi erityisesti mieleen, oli tosiaan paikallaan urakan puolivälissä.

Kiitokset kaikesta co-kontribuuttoreille ja läsnäolijoille!

--bronx

 
At 17/2/10 12:33, Blogger Rosmariini said...

Kiitosta vaan sinnekin, hyvin vedetty!

Meillä on se teikäläisen vuoka täällä vielä panttivankina. Voisit vaikka tulla tekemään siihen uuden satsin valkosipuliperunoita. :)

 
At 17/2/10 18:59, Blogger Jael said...

Nam,olipa teillä kerrassaan herkkuja!

 
At 17/2/10 19:35, Blogger Pekka said...

Mmm... Oli kyllä erinomainen sessio, kiitokset kaikille, seura oli mitä loistavinta. Vaikka täysi olo tulikin jo alkuruokien aikana, meni viimeinenkin jälkiruoka vielä varsin mukavasti silloin aamuyöstä naamaan.
Mahdottoman hyvin onnistuttiin saamaan kaikensorttista hyvää, kevyttä ja raskasta, makeaa ja tulista. Pitää koittaa muistaa jatkossakin :)

Sorbetin ja uunicamembertin ohjeet löytyvät muuten
täältä.

Sipulikeiton tekoa seurasin sen verran, että hieman parannetulla versiolla Laroussen reseptistä mentiin. Valkkaria ja (todella aromikasta ja hyvää) kotitekoista hirvilientä kumpaakin pari dl lisämausteeksi, Puljongin vasikkaliemestä noin muutoin (mainiota tavaraa, Stokkalta saa)

 
At 17/2/10 21:40, Blogger Rosmariini said...

Yaelian: Joka kerta sitä vaan ällistyy, että miten ihmiset osaavatkaan tehdä niin hyvää ruokaa.

Pekka: Kokonaisuus oli kyllä ällistyttävän makoisa. Ja aina yhtä hillitöntä huomata, millä innolla tietyt miespuoliset henkilöt suhtautuvat kokkaamiseen. :) Tervetuloa vaan uudestaankin!

 
At 18/2/10 10:30, Blogger Ketsuppi said...

Tyrni-kuohuviinisorbetti...? Kuulostaa taivaalliselta! Nyt taisi mennä seuraavien päivällisutsujen jälkkäri uusiks. :P

 
At 18/2/10 20:18, Blogger Miia said...

Aivan ihania ohjeita koko sivusto täynnä! Ja kuvat ovat todella hyvä laatuisia! Seurattavien listalle menee! :)

 
At 18/2/10 20:21, Blogger Rva Pippuri said...

Varsinkin poorien ohjetta odotellaan vesi kielellä :)

 
At 18/2/10 22:10, Blogger Rosmariini said...

Ketsuppi: Jälkiruokapuolella se sorbetti meilläkin taisi olla alkujaan, mutta sitten se hyppäsi väliruuaksi. Kannattaa ilman muuta kokeilla.

Miia: Kivaa, kiitoksia! :)

Rva Pippuri: Poorien ja soosin kokonaisuus oli just semmoista ruokaa, jota itse tykkään eniten syödä. Hyvvää!

 

Lähetä kommentti

<< Home




pastanjauhantaa(at)gmail.com


Related Posts with Thumbnails