Kotivarasta ja vähän muustakin

Maailmanpoliittinen tilanne on viime viikkojen aikana synkistynyt siinä määrin, että ajatukset ovat kiertyneet kotivaran varmistamiseen sekä pohdintoihin Suomen ruoantuotannon omavaraisuudesta. Suomen ruokahistoriaa tutkiessani huomasin, kuinka Suomen huolella varmistettu omavaraisuus kaatui toisen maailmansodan aikana saman tien siihen, että viljelys oli riippuvainen muualta tuoduista lannoitteista.

Kotivaran ajatus tuli minulle tutuksi taannoin Japanissa, jossa asuessani varauduin taifuuneihin ja muihin luonnon järjestämiin poikkeustilanteisiin pitämällä kolmeksi vuorokaudeksi ruokia varastossa. Siellä tein kuitenkin sen virheen, että kotivarani oli lähes kokonaan pakasteiden varassa. Kun sähköt yllättäen katkesivat syyskuussa 2018 sattuneen pahan maanjäristyksen jälkeen, pilalle menneet pakasteet oli pakko heittää melkein kokonaan roskiin.

 
Sähköjen katkeaminen vaikuttaa elämään ällistyttävän kokonaisvaltaisesti. Olin aikeissa maksaa laskuja lähipäivien aikana, ja koska hoidin laskut käteisellä läheisessä konbinissa, kukkarossani oli kaikeksi onneksi ihan mukava nippu setelirahaa. Niiden avulla sain lähikaupoista juotavaa ja syötävää tilanteessa, jossa kassakoneet eivät toimineet. Vedentulo asuntoon katkesi myös, koska asuin kerrostalon yläkerrassa. Sain roudattua asuntooni jonkin verran vettä ämpäreillä, ja läheisen kaupan vessaa oli myös mahdollista hyödyntää ostosten jonottamisen lomassa.
 
Kodin lämmityksestä ei maanjäristyksen jälkeen tarvinnut onneksi huolehtia, kun sää oli vielä syyskuun alkupuolellakin hyvin helteinen. Juomaveden loppuminen oli kaikkein ankein asia, joten nyt olen jemmannut huoneenlämmössä säilyvän ruoan lisäksi varastoon myös pullotettua kuplavettä ja mehua.
 
Japanissa minulla ei ollut autoa, mutta Suomessa pitäisi järkeillä myös se, miten auton saisi tarvittaessa kulkemaan. Vaihdoimme kulkuvälineemme aiemmin tänä vuonna sähköautoon, minkä on tässä tilanteessa tuntunut tietenkin hyvältä ratkaisulta.
 
Sähköautosta puheen ollen – auton hankinta on jo ennättänyt vaikuttaa siihen, missä teemme ruokaostoksia, ja varmasti se vaikuttaa todella paljon myös siihen, missä pysähdymme syömään pitemmillä matkoilla. Toivon mukaan pääsemme raportoimaan kokemuksistamme tulevien kuukausien aikana. Suunnitelmissa olisi tietenkin ajaa sähköautolla Lappiin!