keskiviikkona, huhtikuuta 13, 2011

Täydellä sydämellä: Akseli Herlevin keittokirja

Saimme kiitokseksi Top Chef -blogihaasteeseen osallistumisesta Suomen ensimmäiseksi Top Chefiksi valitun 24-vuotiaan Akseli Herlevin kokoaman keittokirjan.

Nyt meillä on siis hallussamme ohjeistusta muun muassa Akselin savukylkiburgeriin, vanilja-mascarponemacaroneihin, lohisashimiin sekä vadelmaiseen Söör Herleviin. Kirjan ohjeet ovat kaiken kaikkiaan todella houkuttelevia, ja Akseli itsekin ponkaisi ohjelmassa melkoiseen kansansuosioon, joten olisiko meillä viimein ehdokas Suomen omaksi Jamie Oliveriksi?

Nykyihmisille ruuanlaitto ei ole useinkaan mitään hienostelua ja hankalaa pönötystä vaan mukavaa ja mutkatonta ajanvietettä, jonka palkkioksi saa useimmiten hyvän aterian. Top Chef -kirjassa uusi ote näkyy jo ruokien jaottelussa: Klassisen herkuttelun ohella ohjeistusta on annettu fingerfoodiin, yksinkertaiseen herkutteluun, grillibileisiin, fastfoodiin sekä etkoille.

Sormiruokaosiosta voisin ainakin itse ottaa ideoita ensi kuussa pidettävien euroviisujen kotikatsomoon, ja etkojen tapaisiin illanviettoihin voisin tehdä joskus vaikka rapukakkusia tai pestolla maustettua mozzarellasalaattia.

Viikonloppuna ehdimme tehdä kirjasta soijajuureksia. Uunijuurekset ovat meillä talviaikaan ehdottomasti eniten kokattu ruokalaji, joten niihin on aina silloin tällöin mukava saada pikkuisen vaihtelua.

Luulisin, että meillä asuva mies osasi arvostaa myös juuresten sekaan sommiteltuja pekoniviipaleita (pekonin voisi jättää ihan hyvin poiskin, mutta meillä sattui pyörimään nurkissa sopivasti vajaa paketillinen pekonia sekä pari pehmenemisvaarassa olevaa punasipulia):
Soijajuurekset

100 g porkkanoita, kuorittuina
100 g palsternakkaa, kuorittuna
100 g juuriselleriä, kuorittuna (korvasin tämän lantulla)
1 valkosipulinkynsi, hienonnettuna
1/2 dl soijakastiketta
1/2 dl rypsiöljyä
2 rkl marinoitua punasipulia (syntyy uittamalla ohueksi viipaloitua punasipulia tunnin verran seoksessa, johon tulee 1/2 dl punaviinietikkaa, 3 rkl oliiviöljyä, 1 dl sokeria ja ripaus suolaa + pippuria)
100 g pekonia viipaleina
2 rkl lehtipersiljaa, hienonnettuna (meillä ei ollut)
(pippuria ja suolaa)

Paloittele juurekset, mutta jätä porkkanat hieman pienemmiksi, jotta kaikki kypsyvät samaan aikaan. Sekoita joukkoon valkosipuli, soija ja öljy. Mausta pippurilla.
Levitä juurekset uunipellille leivinpaperin päälle. Levitä pellille myös pekoniviipaleet ja paahda uunissa 180 asteessa noin 30 minuuttia tai kunnes juurekset ovat kypsiä ja pekoni rapeaa. Kääntele juureksia välillä.
Mausta tarvittaessa suolalla ja tarjoile haaleana kulhossa. Laita päälle marinoitua punasipulia ja hienonnettua persiljaa.
(Ohje edustaa kirjan klassista herkuttelua, eli sieltäkään löytyvät ohjeet eivät ole välttämättä tämän konstikkaampia.)

17 Comments:

At 13/4/11 10:59, Blogger Virpi said...

Euroviisut ja Akseli Herlevi <3

 
At 13/4/11 11:11, Blogger Rosmariini said...

Kieltämättä ihan hyvä yhdistelmä.

Minulle tuli siksi euroviisupäiväksi työjuttuja, joten pitää luultavasti jättää ruokaohjeet selkeään paikkaan näkyville ja toivoa, että pikkusyötävät valmistuvat sillä aikaa itsestään. :)

 
At 13/4/11 12:42, Blogger Z said...

Kyllä oikea mies voitti. Keittokirja on ehdottomasti hankintalistalla.

 
At 13/4/11 13:55, Blogger Rosmariini said...

Meikäläiseen kyllä kolahti: harvoin sentään saa käteen keittokirjaa, josta tekisi mieli tehdä kaikkea!

(Onhan hyllyssä runsaasti semmoisiakin ruokakirjoja, joista ei ole tullut tehtyä koskaan mitään. Aina ei vaan natsaa.)

 
At 13/4/11 15:10, Anonymous Heidi said...

Onko kyseisessä opuksessa reseptiä chistorrasta? (se makkarasysteemi)

 
At 13/4/11 16:59, Blogger Rosmariini said...

Ei muuten tainnut olla! Ja se oli ilman muuta yksi koko kisan kiinnostavimpia juttuja.

En löytänyt sitä tuolta subin sivuiltakaan. :(

 
At 13/4/11 18:15, Anonymous Heidi said...

Damn! Olisi ollut kiva kokeilla.

 
At 13/4/11 18:30, Blogger Rosmariini said...

Jep, niin olisi! Yritin googletellakin sopivaa reseptiä, mutta aika huonolla menestyksellä. Aika monet osumat vievät teollisiin makkaroihin (makkarantekotaito alkaa olla ilmeisesti muuallakin maailmassa katoavaa kansanperinnettä).

 
At 13/4/11 19:57, Blogger Pekka said...

Hmn, näyttäisi olevan ohueksi tehtyä chorizoa? Oikein rasvasta possua & mausteita (paprikaa & chiliä yms.) lampaansuoleen tms.

Mullahan ois makkarantekovermeet testaamatta, pitääpä ottaa joskus projektiksi :D

 
At 13/4/11 20:11, Blogger Rosmariini said...

Olisikohan tuossa ohjelmassa tehty makkara ihan vaan elmukelmuun >> jääkaappiin tekeytymään >> pannuun paistumaan (ilman sitä kelmua).

Mutta ilman muuta pittää ottaa vermeet testaukseen!

 
At 13/4/11 20:56, Blogger Nelle said...

Akseli oli munkin suosikki :) ja joo, ruuanlaitto on kyllä kaikkea muuta kuin hifistelyä kotona - hyvin puhuttu siellä :)

 
At 13/4/11 21:49, Blogger Rosmariini said...

Sinähän se olet malliesimerkki ihmisestä, joka loihtii rennosti ihan uskomattoman hienoja makuelämyksiä. :)

(Pahoittelut, jos jälleen kerran nolostutan teikäläisen kehuillani. Mutta kun oot vaan niin hyvä!)

 
At 14/4/11 09:17, Blogger Pata porisee said...

Akseli oli mun suosikki alusta asti :) Kirja täytyy kyllä hankkia!

Ja se makkara taisi tosiaan olla ilman suolta..Herkulliselta näytti!

 
At 15/4/11 22:07, Anonymous Anonyymi said...

Tänään oli kiva yllätys kun avasin uuden ruoka&viini -lehden! Olen seurannut blogianne reilut kolme vuotta,joskus aina jopa kommentoinut (!) Tuntui mukavalta nähdä miltä Rosmariini ja Pippurimylly näyttävät. Aika tavalla siltä mitä olin kuvitellutkin. Tsemppiä vaan eteenpäin! Mukana roikutaan!

 
At 16/4/11 09:35, Anonymous Geranium said...

Akseli oli minustakin Top Chefin symppis ja keittokirja pitää kyllä katsastaa.

Minäkin tänä aamuna selasin Glorian Ruoka&Viini lehden - kiva juttu teistä oli!

 
At 17/4/11 14:38, Anonymous Anonyymi said...

Tätä kommenttia ei tarvitse julkaista, mutta haluaisin tuoda esille sen, että yhä useampi blogi muistuttaa toistansa - ja se johtuu korruptiolahjoista. On todella tylsää selata puolenkymmentä blogia ja törmätä kaikissa samoihin vempeleisiin, kirjoihin ja lakuihin. On paljon mielenkiintoisempaa lukea bloggaajien omista löydöistä - niistä muista kuin postilaatikkooon ilmaiseksi putkahtaneista. Sinänsä korruptiojutut ei haittaa, kehuttiin niissä tai haukuttiin tuotteita, vaan se, että kaikkiin blogeihin valuu sitä kautta mananlainen sisältö. Ihan kuin telkkua katsellessa kaikilta kanavilta näkyisi kuuden aikaan saippuaa, seitsemän aikaan sisustusohjelma ja kasilta amerikkalaista sairaalahömppää. Kiitos hyvistä resepteistä!

 
At 18/4/11 20:02, Blogger Rosmariini said...

Pata porisee: Omituista kyllä, ettei sen makkaran ohjetta ole julkaistu, kun sitä oli tuolla subin kotisivuillakin niin yleisesti toivottu.

Anonyymi & Geranium: Meikäläisen nimi oli lehdessä väärin, joten olen ehkä edelleen melkein anonyymi. :)

Anonyymi2: Minuakin kyllästyttää ruokablogien lukijana se, jos kaikkien blogeissa on samat tuotepostaukset suurin piirtein samoina päivinä.

Onneksi suurin osa bloggaajista on muutenkin tykästyneitä esim. tiettyihin jätskilaatuihin ja kirjoittaisi niistä mahdollisesti muutenkin blogeihinsa. (Esim. itse olisin TopChef-fanina ilman muuta ostanut uuden keittokirjan ja kirjoittanut siitä myös tänne Pastanjauhantaan.)

Ja onneksi on runsaasti uusia, virkeitä ruokablogeja, joita kaupallinen painostus ei ole tavoittanut vielä laisinkaan.

 

Lähetä kommentti

<< Home




Instagram

pastanjauhantaa(at)gmail.com


Powered by Blogger

Related Posts with Thumbnails