Teeruokaa: matcha

Helmikuun ruokahaasteen aiheeksi annettiin Japani. Erinomaista. Jos minun pitäisi valita yksi maa, jossa valmistettua ruokaa söisin loppuelämäni, valintani kohdistuisi luultavimmin Japaniin. Se saattaisi voittaa jopa Kreikan, jossa saisi kuitenkin loputtomasti fetaa, lammasta, tomaatteja ja oliiviöljyä.

Olemme kokkailleet jauhantavuosien aikana useampaakin japanilaistyylistä lämmintä ruokaa, joten nyt päätin kokeilla jotain ihan muuta. Siispä valinta kohdistui matchaan eli hienoksi jauhettuun vihreään teehen.

Ongelmaksi muodostui heti alkuun se, että suuri osa löytämistäni matcha-ohjeista oli makeita leipomuksia, joita meillä ei tule liiemmin harrastettua. Mutta joka tapauksessa matchalla voisi värjätä esimerkiksi macaronseja ja muita leivonnaisia. Tai vaikka tämmöisen R-kakun.

Mutta jotain vähän yksinkertaisempaa meikäläiselle, kiitos. Matchaa yhdistetään ohjeissa aika usein valkosuklaaseen, ja siihen päädyin itsekin. Löysin netin syövereistä kiinnostavan DashiDashi-nimisen blogin, jossa oli kokeiltu aiheeseen liittyvää ganache-ohjetta.

Matcha-valkosuklaaganache

100 g valkosuklaata
50 ml kermaa (tai mahdollisesti enemmän)
matcha-jauhetta (maun mukaan)
sopiva silikonivuoka

Lohko suklaa pieniin paloihin ja aseta palat kulhoon. Kiehauta kattilassa kerma ja anna sen hautua minuutin verran. Vatkaa sekaan matcha-jauhetta. Anna kerman jäähtyä hetken aikaa. Sen pitäisi sulattaa suklaa, mutta ei leikata sitä. Kaada kerma suklaapalojen päälle ja sekoita.
Kaada seos vuokiin ja anna viiletä huoneenlämmössä. Pistä vuoka sen jälkeen jääkaappiin kahdeksi tunniksi. Sen jälkeen voit tarjota vihreää suklaata kaikille halukkaille.

Noin helppo ohje, ja senkin voi näköjään mokata. Pistin kerman kattilaan ja kattilan hellalle. Sitten ryhdyin kaivelemaan matcha-pussia metallisesta rasiastaan. Kaivelin ja kaivelin, mutta en meinannut millään saada pussukkaa purkistaan pois. Ja minulla (jos jollakin) on kuitenkin runsaasti kokemusta siitä, miten hankalanmuotoisista purnukoista houkutellaan sisältöä ulos. Mutta purkki oli joka tapauksessa liian pieni ja pussi suhteessa liian iso.

Kun viimein onnistuin, kerma oli tainnut haihtua jo suureksi osaksi ilmaan. Joka tapauksessa sitä oli niin vähän, ettei se pystynyt sulattamaan kulhoon pilkottua suklaata. Jouduin kippaamaan suklaapalat kattilaan ja antamaan niille hiukan sulatusapua hellalla. Loppujen lopuksi suuri osa suklaamassasta taisi jäädä vuokien reunoille, koska siitä riitti ainoastaan kolmeen matcha-konvehtiin.

Vähäinen määräkään ei olisi haitannut, jos lopputulos olisi maistunut ja mahdollisesti näyttänytkin hyvältä. Kuvaaja viimeisteli epätoivon kysymällä, että "kuuluuko näissä olla tämmöisiä reikiä?". Eikä makukaan ollut mitenkään erityisen ihmeellinen. Taisin laittaa matchaa sekaan hiukan liikaa.

Nyt kun sitten huomasin, että haasteen ilmoittautumisaika on loppunut jo eilen, niin tämähän meni kaikin puolin ihan putkeen. Voisin siitä huolimatta kokeilla lähiaikoina sukiyakia. Tai suolaista ja makeaa yhdistelevää soijakalaa.