Vielä minä sen kakun leivon
Tapasimme taannoisessa blogitilaisuudessa vihdoin ja viimein myös kajaanilaisen Ullan, joka on ollut henkilökohtainen suosikkikakkubloggaajani jo vuodesta 2006 lähtien.
Koska emme ole hyvistä aikeistamme huolimatta käyneet Kajaanissa (emmekä myöskään Porissa tai Tampereella) moneen vuoteen, en ole myöskään päässyt vierailemaan yhdessäkään UllanUnelma-myymälässä.
Kotiutumisen jälkeen asioin sitten UnelmaUllan nettimyymälässä. Minusta ei missään tapauksessa ole kakkutaiteilijaksi, mutta siitä huolimatta aion nyt ottaa viimein itseäni niskasta kiinni ja tehdä pitkään suunnitelmissa olleen prinsessakakun. Siksi ostoskoriin päätyi paketillinen vihreää marsipaania, joka onneksi näyttäisi säilyvän ensi vuoden marraskuuhun asti.
Eli en mene lupaamaan, että syyskuussa vietettävillä blogisynttäreillä olisi välttämättä kakkua tarjolla.
Muffinsseja minä leivon erityisen mielelläni (mikään muu ruoka- tai leivontalaji ei voi olla yhtä helppoa ja nopeaa), mistä syystä hankin keittiömme varustevalikoimiin erän silikonisia muffinssivuokia. (Olen selvästi lukenut liiankin tarkasti Ruokahommia-blogin taannoiset muffinssivuokapostaukset.)
Jos ottaisi uusien vuokien kunniaksi kokeiluun vaikka vähän ruokaisammat kurpitsamuffinssit.
Ja takaisin ostoksiin: Näin rapujuhla-aikana on vaikea vastustaa merenelävien muotoisia pikkuleipämuotteja. Ne eivät tosin ole enää tässä vaiheessa hallussani, koska vein ne tuliaiseksi taannoiseen rapujuhlaan. Niistä lisää joskus loppuviikosta.
Koska emme ole hyvistä aikeistamme huolimatta käyneet Kajaanissa (emmekä myöskään Porissa tai Tampereella) moneen vuoteen, en ole myöskään päässyt vierailemaan yhdessäkään UllanUnelma-myymälässä.
Kotiutumisen jälkeen asioin sitten UnelmaUllan nettimyymälässä. Minusta ei missään tapauksessa ole kakkutaiteilijaksi, mutta siitä huolimatta aion nyt ottaa viimein itseäni niskasta kiinni ja tehdä pitkään suunnitelmissa olleen prinsessakakun. Siksi ostoskoriin päätyi paketillinen vihreää marsipaania, joka onneksi näyttäisi säilyvän ensi vuoden marraskuuhun asti.
Eli en mene lupaamaan, että syyskuussa vietettävillä blogisynttäreillä olisi välttämättä kakkua tarjolla.
Muffinsseja minä leivon erityisen mielelläni (mikään muu ruoka- tai leivontalaji ei voi olla yhtä helppoa ja nopeaa), mistä syystä hankin keittiömme varustevalikoimiin erän silikonisia muffinssivuokia. (Olen selvästi lukenut liiankin tarkasti Ruokahommia-blogin taannoiset muffinssivuokapostaukset.)
Jos ottaisi uusien vuokien kunniaksi kokeiluun vaikka vähän ruokaisammat kurpitsamuffinssit.
Ja takaisin ostoksiin: Näin rapujuhla-aikana on vaikea vastustaa merenelävien muotoisia pikkuleipämuotteja. Ne eivät tosin ole enää tässä vaiheessa hallussani, koska vein ne tuliaiseksi taannoiseen rapujuhlaan. Niistä lisää joskus loppuviikosta.
5 Comments:
Jee, silikoniset vuoat ovat ihan kingejä! :)
Ainoa huono puoli niissä on niiden koko - muffinseista tulee aika pieniä, cup cakeseista toisaalta juuri sopivia. Suunnitelmissa on yrittää löytää jostain suurempia silikonivuokia, niille olis tarvetta muunmuuassa jättisuklaamuffinsien ja suolaisten muffinsien teossa!
Jättisuklaamuffinssit, hmmm.
Huomasin juuri olevani hyvin nälkäinen. :)
Mitäköhän kakkua noista aineksista vielä syntyy...
Silikonimuotit ovat ihania,olen onnistunut sellaisia keräämään aika suuren joukon.
Minäkin olen harkinnut marsipaanikakun leipomista jo parin vuoden ajan. Suuni loksahtaa auki hämmästyksestä, kun luen kakkublogeja. Tiedän jo, missä marsipaani on ruokakauppani hyllyllä...
Yaelian: Silikonimuotit ovat meikäläisen kaltaisen tumpeloleipojan parhaita kavereita. ;) Muistan elävästi ne hetket, kun yritin epätoivoisesti kaivella kakkuja/leipiä veitsen avulla irti metallisista vuoista.
Jensenin kiusaus: Kynnys ei ehkä olisikaan niin korkea, ellei blogistan olisi täynnään toinen toistaan hienompia marsipaanikakkuja ja kakkublogeja.
Mutta pakkohan sitä on edes kerran uskaltautua yrittämään. Ensin pitää vaan ottaa selvää, miten prinsessakakun pohjasta saa semmoisen kivan pyörylän.
Lähetä kommentti
<< Home