sunnuntaina, marraskuuta 01, 2009

Suuri kurpitsa

Saimme tovi sitten ystävältäni mielettömän kokoisen kurpitsan. Hänen vanhempansa olivat kylväneet mailleen kokeeksi hieman kurpitsaa, ja sato oli ollut niin suuri, etteivät ilmeisesti jaksaneet syödä kaikkea yksin.

Halloweenin kunniaksi koversin kurpitsan kynttilälyhdyksi periamerikkalaiseen tapaan. Hedelmälihat kaavin kattilaan ja keittelin monikäyttöiseksi hilloksi, josta tällä kertaa laadittiin kurpitsapiiras.

Aiemmin koestetun, paahtoleiville ym. loistavasti soveltuvan ja erinomaisen raikkaan Nami-Namin Pillen kurpitsahilloreseptin asemesta keitin piiraaseen hyvin yksinkertaisen ja hieman makeamman hilloversion.

Kurpitsapiirasta varten googletin verkosta muutamia reseptejä ja päädyin Kotilieden suoraviivaiseen versioon.

Kurpitsahillo

1 kg kurpitsan hedelmälihaa paloiteltuna tai lusikalla kaavittuna
1 dl vettä
1 dl sokeria
loraus sitruunamehua

Ainekset sekoitetaan kattilassa ja keitellään hissukseen pienellä lämmöllä, kunnes koostumus on hillomainen (puoli tuntia tai vähän ylikin).

Annoskokoa voi skaalata vapaasti kurpitsamäärän mukaisesti. Jos kurpitsa on valtava, kuten meillä oli, suurimman osan hillosta voi pakastaa sopivissa annosrasioissa myöhempää käyttöä varten.


Kurpitsapiiras

Pohja:
2,5 dl vehnäjauhoa
0,5 tl suolaa
100 g voita
1 rkl kylmää vettä

Täyte:
5 dl kurpitsahilloa
2 munaa
2 dl kuohukermaa
3/4 dl fariinisokeria
1 tl kanelia
1 tl inkivääriä
1/4 tl muskottipähkinää
1/4 tl neilikkaa
ripaus suolaa

Nypi pohjan aineet tasaiseksi taikinaksi ja anna möykyn kovettua jääkaapissa puoli tuntia. Painele se sitten piirakkavuokaan ja anna jähmettyä kylmässä hetkisen. Paista se sitten 250 C:ssä kauniin ruskeaksi (n. 15 min pohjan paksuudesta riippuen - aivan ohueksi paineltu pohja kypsyy nopeamminkin).

Vaahdota munat ja sokeri. Lisää muutkin täyteainekset ja sekoita. Kaada täyte vuokaan esipaistetun pohjan päälle ja paista 225 C:ssä 15 minuutin ajan. Laske lämpö sitten 175 C:hen ja paista vielä puolisen tuntia.

5 Comments:

At 1/11/09 19:00, Blogger Kirsi said...

Kurpitsansiemenet on puhdistettuina ja uunissa paahdettuina (sekä suolalla, pippurilla ja esimerkiksi valkosipulilla maustettuna) aivan mainiota herkkua. Ja kurpitsan hedelmälihasta saa myös herkullista sosekeittoa... Suosittelen lämpimimmin!!

 
At 2/11/09 19:21, Anonymous irene said...

Olisin kiitollinen, jos kertoisit vaikka postauksessasi, miten ja minkälaisilla välineillä olet tehnyt tuon kurpitsalyhdyn.
Mieheni vaatimalla vaati, että minun olisi pitänyt tehdä tuollainen kurpitsalyhty kekrin kunniaksi. Kieltäydyin kuitenkin mokomasta urakasta, koska se tuntui niin ylivoimaiselta.
Ostin sitten kurpitsan valmiiksi koverrettuna ja leikattuna kukkakaupasta. Olen ajatellut, että olisi kiva oppia tekemään tuo kurpitsapää itse.

 
At 2/11/09 23:58, Blogger Ketturouva said...

Kurpitsahilloa on meilläkin keitelty (eilen), mutta lyhtyä ei tullut kaiverrettua.

Jos jollain on hyvän kurpitsasosekeiton ohje, sellaisen mielelläni vastaanottaisin, koska omat kokeiluni ovat aina olleet maultaan jotenkin pliisuja.

 
At 3/11/09 13:57, Blogger Rosmariini said...

Liemessä-blogissa oli houkutteleva kermaisen kurpitsakeiton ohje, jota ajattelin itse joku kerta kokeilla. Jännästi noihin kurpitsakokkauksiin jää koukkuun, tämä postauksen piirakkakin oli aika ovelaa syötävää.

Kurpitsalyhty syntyi yllättävän nopealla kaiverruksella (minä toimin vain sivustakatselijana). Harmillista muuten, että nykysuomalaiset eivät enää vietä kekriä.

 
At 3/11/09 22:02, Blogger Pippurimylly said...

Irene - hyvin simppelisti se lyhty lopulta syntyy. Työvälineeksi riittää terävä hedelmäveitsi tms. puukko.

Ensin leikataan päältä hattu, jotta päästään käsiksi sisuksiin. Leikataan siis n. 15-20 cm:n halkaisijainen ympyrä kurpitsan päältä, mielellään hieman sisäänpäin vinosti niin, että sen voi halutessaan jälkeenpäin asetella paikoilleen.

Kun kansi on saatu auki, kannattaa ensin kaaputtaa höttöinen, siemenet sisältävä osa erilleen. Siemenet kannattaa säästää ja vaikka paahtaa, lopulle hötölle en tiedä tolkun käyttötarkoitusta.

Kovaa sisustaa eli varsinaista kurpitsan hedelmälihaa kannattaa sen jälkeen kaapia eri astiaan talteen kurpitsahilloa tms. käyttötarkoitusta varten. Tämäkin puuha sujuu kätevästi ihan tavallisella lusikalla.

Kun sisustaa on saatu talteen tarpeeksi tai kun seinät alkavat käydä ohueksi, voikin sitten veistellä kurpitsalle silmät, suun ym. naamavärkkejä. Itse vetelin tällä kertaa ihan vapaalla kädellä, mutta muistelisin meidän joskus takavuosina piirrelleen pintaan ensin haetun hahmon tussikynällä.

Jenkkiblogeissa näkee jos miten taidokkaita kaiverruksia. Jotkut hakevat lyhtyihin oikein sävyliukuja sun muuta edistynyttä taideilmaisua kovertamalla pinnan joistain kohdin lähes, muttei aivan puhki. Me olemme toistaiseksi tyytyneet ihan perinteiseen puukotusmetodiin.

 

Lähetä kommentti

<< Home




Instagram

pastanjauhantaa(at)gmail.com


Powered by Blogger

Related Posts with Thumbnails