tiistaina, kesäkuuta 02, 2009

Parasta juuri nyt: puolukkainen ruisleipä

Aivan pakko hehkuttaa vielä pikkuisen Vegemisien mahtavaa puolukkaleipää (ja poimia ohje samalla itsellekin talteen). Se on vaan leivän vaatimaan vähäiseen vaivannäköön verrattuna ihan ylivertaisen maistuvaa ja herkullista. Kuvaan päätynyt leipäkin meinasi kadota lautaselta heti viipaloinnin jälkeen. Maistui kylässä käyneelle pikkuväellekin suorastaan erinomaisesti.

Viime aikoina olemme ostaneet kaupasta ainoastaan ruisleipää (Meriläisen Leipomon ruisleipä on hyvää) ja tehneet kaiken vaalean leivän itse leipäkoneella. Tämän puolukkaleivän myötä tuli kyllä ajatelleeksi, että tummempaakin leipää voisi leipoa useammin itse. Myös leipään laitettava puolukkahillo on meillä tätä nykyä omaa tuotantoa (sitä voi tehdä sillä samaisella leipäkoneella).
Puolukkainen ruisleipä

1,5-2 dl piimää tai jugurttia
1,5 dl vehnäjauhoja
2 dl hienoja ruisjauhoja (taikka 1 dl hienoja ja 1 dl karkeita ruisjauhoja)
1 dl grahamjauhoja
1 dl puolukkahilloa
0,5 dl pellavansiemeniä
0,25 dl hunajaa
1,5 tl suolaa
1 tl soodaa

Laita uuni lämpeämään 200 asteeseen. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja vaivaa taikinasta notkea. Piimän tai jugurtin määrä riippuu puolukkahillon kiinteydestä; mitä kiinteämpää hillo, sitä enemmän voi lisätä nestettä. Rasvaa ja jauhota leipävuoka ja kaada taikina siihen. Taikinan ei tarvitse nousta, joten voit lykätä vuoan uuniin heti, kun lämpö on kohdillaan. Anna paistua kauniin ruskeaksi tunnin verran. Jos haluat leivästä hieman tuhdimman ja paksumman, lisää huoletta aineksia ja tarkkaile paistoaikaa.

44 Comments:

At 3/6/09 06:59, Blogger ylimuuli said...

Siis mitä! Pitkästä aikaa LEIVONTAohje jota tekee mieli kokeilla! Oon ollu ihan leivontatärviöllä ja kiinnostus siihen on lopahtanut kuin seinään tuossa alkukeväästä, vein jauhot sun muutkin jo muille käytettäväksi. Mutta tällaista voisin kokeilla. Itse survotut puolukat käynee hillon tilalle? Hmm. Ja vehnä ja graham on pistettävä spelttinä ettei tarvitse ostaa kuin yhdet jauhot ;-D

Ihana helppo ohje, ja vuokaan <3 Ja teidän blogimiitin satoa! Kun tätä leipoo niin sehän on vähä ku olis ollu muuukaanaa O_O

 
At 3/6/09 07:23, Blogger Geranium said...

Mainitsit tuossa että puolokkahillonkin voi tehdä leipäkoneella, mutta leivän ohje oli uunissa paistettu. Oletteko kokeilleet leipää leipäkoneella?

 
At 3/6/09 08:10, Blogger Virpi said...

Tämä kyllä oli niin HYVÄÄ. Puolukasta huolimatta! Ehkä munkin täytyy ostaa leipävuoka :) vois tehdä koe-erän vaikka vanhenemisjuhliini, jotka koittavat tuossa kuukauden päästä, niin ei tulisi itse syötyä ihan mahdottomasti leipää (ja samalla voisi testata että uppoaako tämä kanssaeläjään vai ei; puolukkaa ja siemeniä leivässä saattaa olla vähän liian erikoista ;).

 
At 3/6/09 08:34, Blogger Pille said...

This looks really good - and I've got some lingonberry jam waiting in the fridge :)
I'll probably try with spelt instead of graham, however..

 
At 3/6/09 08:56, Blogger Rosmariini said...

Ylimuuli: Tätä voi kokeilla, vaikka olisi vähän huonommassakin leivontavedossa. Aineet kuitenkin sekoittaa ja kippaa vuokaan ennen kuin ehtii edes huomata, mitä olikaan tekemässä. :)

Puolukkahillo saa olla sitten aika löysää, ettei taikinasta tule liian jankkia. Toisaalta jugulla sitä voi sitten löysyttää.

Geranium: Leipäkone on meillä tuon toisen jauhajan heiniä. Meikäläisen leivät (niin kuin tämäkin) valmistuvat edelleen uunissa. Leipäkoneella tehty ruisleipä ei ole toistaiseksi oikein vakuuttanut, mutta mistä sen tietää, jos sopiva ohje joskus löytyisi.

Virpi: Ai sääkö et oo puolukkaihmisiä. :) Itselläni on semmoinen silikonivuoka, johon olen kovasti tykästynyt, vaikkei se kovin tunnelmallinen olekaan (eikä välttämättä paisto-ominaisuuksiltaankaan paras mahdollinen). Mutta eipähän jää ainakaan leipä seiniin kiinni.

Pille: Pitääpä itsekin testata tätä leipää speltillä.

Jänniä muuten nuo eri jauhot, kun olemme niitä (ja eri maiden leipäohjeita) viime aikoina tutkailleet. Grahamjauhoja saa ilmeisesti monestakin paikasta maailmalta, mutta hiivaleipäjauho on muistaakseni suomalainen erikoisuus.

 
At 3/6/09 09:12, Blogger Hyppysellinen said...

kyseöin jo tulla alkuperäisessä postauksessa, mutta udellaan nyt teiltä kun siellä ei ole vastattu. liotitteko pellavansiemeniä ennen leipomista? leipä vaikuttaa kyllä tosi herkulta ja puolukkahilloakin jääkaapista löytyisi.

 
At 3/6/09 09:47, Blogger Rosmariini said...

Kääk, enpä huomannut ajatella tuota liottamista ollenkaan. :)

Jos lukijoiden joukossa on joku pellavansiemenasiantuntija, niin nyt voi tulla jakamaan viisauttaan. Eli olisiko leipään laitettavat siemenet hyvä liottaa?

 
At 3/6/09 09:48, Blogger Rosmariini said...

Ai niin, ja tuosta leipäkoneesta vielä sen verran, että kiintoisia leipäkoneohjeita löytyy esim. Puutteenperältä.

 
At 3/6/09 10:02, Blogger Virpi said...

Joo, puolukat ja vadelmat ja mustaviinimarjat ei oo mun juttu! Jostain syystä noiden maut ei vaan iske meikäläisen makuhermoon positiivisella tavalla. Vähän sama juttu kuin sen kesäkurpitsan kanssa, että kyllä mää niitä syön jos jossain tarjotaan mutta en aktiivisesti kyllä itse hakeudu niiden äärelle :)

 
At 3/6/09 10:32, Anonymous TiV said...

Siis voi sooda sentään. Tiesitte odottaakin kommenttiani?:)
Ok. Annan VIELÄ kerran soodalle mahdollisuuden. Teidän ansiostanne - tiedänpähän sitten taas minne suuntaan tulen lankoja pitkin. Soodaleivät ovat soodaleipiä. Ja sooda maistuu pahalle. Kunnes toisin todistetaan.

Pellavansiemenistä opin vasta ei niinkään kauan aikaa sitten, että ne pitää murskata ennen kuin kaikki hyvä on kropalle käyvässä muodossa. Tekeekö tuo liottaminen saman asian, en tiedä. Mulla ainakin on vuosikausia mennyt siemenet kokonaisina leipään, kivojahan ne on rouskuttaa niinkin, mutta omegat sun muut lienee menny sitten harakoille..

 
At 3/6/09 11:45, Anonymous Ingrid said...

Moi!
Tämä menee kokeiluun. Olen muuten harkinnut kovasti leipäkonetta. Ongelma on että sille ei ole oikein pöytätilaa. Oletteko pitkään käyttäneet ko. konetta? Päivittäin? Saako leipiin vaihtelua riittävästi? Minkä merkkinen kone teillä on?

 
At 3/6/09 12:16, Anonymous Okino said...

TiV: Miten pellavansiemenistä hyvät ainekset saa paremmin käyttöön jos ne murskaa _ennen_ syömistä? Eikös sen luulisi saman olevan vaikka omilla hampaillaan ne murskaisi...?

 
At 3/6/09 12:59, Anonymous TiV said...

"Pellavansiemeniä voi käyttää pellavaliman valmistamiseen ja vatsanhoitoon sekä leivontaan. Pellavansiemen sisältää hyvälaatuista rasvaa, kuitua ja valkuaista. Sellaisenaan käytettynä pellavansiemen ei liukene ruuansulatuselimistössä."
Joku minua ohjeisti, että pitäisi mieluiten käyttää pellavansiemenrouhetta leivonnassakin, ei kait sitten hampaitten rouhinta ole riittävää. Tiedä häntä.Ehkä joku valveutuneempi voisi täsmentää?

 
At 3/6/09 16:51, Blogger Yaelian said...

Munkin tekee hurjasti mieli kokeilla tätä, kiitos reseptistä.Tosin en minäkään ole mikään puolukka-ihminen, ja niitä ei täälläpäin muutenkaan saa, mutta karpalot voisi olla hyvä vaihtoehto ainakin mulle tuossa leivässä.

 
At 3/6/09 18:11, Blogger Aurinkotuuli said...

Hauskaa! Minäkin tein jokin aika sitten melko samantyyppistä "puolukkahilloleipää" kirpparilta löydetyn leipäkirjan ohjeen mukaan. Se versio ainakin maistui mainiolle, joten voin uskoa, että tämäkin oli hyvää!! Puolukka tuo leipään mukavasti mehevyyttä ja hapokkuutta.

(http://tuulentupa.blogspot.com/2009/05/leipakirjojen-antia-vanhan-ajan.html)

 
At 3/6/09 19:42, Blogger Pippurimylly said...

Pellavansiemenistä: kai se hammasjauhuukin imeytymistä edistää, mutta myllyllä myryyttäessä saa tietenkin hienojakoisempaa murenaa. Pellavansiemenethän eivät ymmärtääkseni oikein imeydy kokonaisina nieltynä, vaan jonkinlainen rikonta tai jauhatus on hyväksi, jos mielii imeä jyvien terveysvaikutteet täysimittaisesti itseensä.

Leipäkoneesta: meillä oli muutamia vuosia sitten aktiivikäytössä OBH Nordica -merkkinen, mutta siitä hävisi jossain vaiheessa sekoitusmela ja koneesta tuli näin käyttökelvoton. Liekö mennyt jonkin leivänlopun pohjassa kompostiin? Puuha oli sitten unohduksissa muutaman vuoden, kunnes nyt edellisiltä Hulluilta päiviltä hankimme Kenwoodin masiinan.

Toistaiseksi mela on pysynyt tallessa :) ja leipää on tehty ehkä keskimäärin kolme kertaa viikossa. Vaihtelua saa kyllä riittämiin. Ainoa pysyvä suure on ulkomuoto: leivistä tulee aina samannäköisiä, sinänsä esim. kolmioleipiin/sandwicheihin ja paahtoleiviksi erinomaisesti soveltuvia kantikkaita jötkylöitä.

Tyypillisin käyttötapaus meillä on laittaa ainekset koneeseen illalla ja ajastaa se niin, että leipä on valmis, kun herätyskello soi. Näin saa aamiaiselle tuoretta leipää ja herääminenkin tuntuu edes piirun verran vähemmän riipivältä, kun kodin täyttää vastapaistetun leivän tuoksu.

Eniten olemme tainneet tehdä myslileipää: resepti muuten suoraan leipäkoneen vaalean leivän perusohjeesta, mutta lisukkeeksi laitamme kehuttua Myllärin Paratiisi-mysliä niin paljon kuin koneen pähkinäannostelijaan kerralla suinkin mahtuu. Lopputulos on ruokaisampi kuin perusleipä, mutta toimii vielä hyvin esim. paahtimessa. Erinomainen aamupalaleipä.

Pille: Sounds good! Actually, I've been thinking of trying out your Apple and Lingonberry Jam recipe.

 
At 3/6/09 20:18, Blogger ylimuuli said...

Paratiisimysli huudettu! Hehehe, anteeksi kun aina tulen sekoilemaan teidän liemiin. Ja pastoihin. Hehehhee. :-D

Pellavansiemenet ei tosiaan imeydy sellaisinaan, vaan rouheena pitäis olla tai öljynä. Sellaisinaan ne tuo tietysti kuitua matkaan eli hukkaan ei mene sillänsäkään ja ihana purutuntuma tulee. Ja ainahan siitä osa jauhautuu luukoneiston uumenissa että saldo ei suinkaan ole plus miinus nolla.

Liottaa lienee turhaa ennen leivontaa. Liottamallahan saadaan aikaan pellavansiemenlima, joka on hyväksi vatsantoiminnalle. Leivonnassa sitä voinee käyttää psylliumin tapaan sitkon ja leivottavuuden lisäämiseksi esim. gluteenittomissa leivonnaisissa. Samoin sillä voi korvata kananmunan ainakin Yrttipurkin mukaan: http://yrttipurkki.blogspot.com/2008/04/kaakkua.html

Nojoo, menipä taas yli äyräiden. Vielä en saanut jauhoja aikaiseksi mutta epäilen, että huomaamattani saan hyvinkin pian ja olen tehnyt Rosmun kuvaamat manööverit ennen kuin ehdin kissaa sanoa ja JO ON TUORETTA LEIPÄÄ huushollissa! Huh.

 
At 3/6/09 20:52, Blogger Rosmariini said...

Virpi: Vadelmat!? Oikeestikko et hakeudu niidenkään äärelle? :D Tässä vaiheessa ei tietenkään mielellään haaveile loppukesästä (=kesän loppumisesta), mutta ihan vähän haaveilen jo kypsistä vadelmista. Ne on niin hyviä!

TiV: Teikäläiselle on aina varattuna oma kommenttilokerokolo soodaleipäpostaustemme yhteydestä. :) Sooda ei oikeasti maistu tästä leivästä häiritsevästi läpi (tai sitten vainuni vaan ei ole tarpeeksi tarkka).

Ingrid: Leipäkone on osoittautunut ykkösjutuksi ihmiselle, joka haluaa leipoa leipänsä mahdollisuuksien mukaan itse. Toisinaan teemme sillä pelkän taikinan, jos aikaa leipomiseen on enemmän (tuoreet sämpylät olisivat aamukahvilla ihan ykkösjuttu).

Mutta pöytätilaa on kieltämättä käytössä koko ajan vaan vähemmän!

Yaelian: Kerro ihmeessä, miten karpalot tässä leivässä toimivat. Nimim. karpalofani vuodesta 2007.

Aurinkotuuli: Mehevyys on tosiaan puolukan kanssa se avainsana. Pitääkin laputtaa saman tien postauksesi kimppuun.

Muuli: Myllärin Paratiisi on parasta. Senkin äärelle opastitte meitä silloin vuosi sitten täällä käydessänne. <3 Ja Myllärin jauhoja meillä suositaan tätä nykyä myös, vaikka pussikoko onkin innokkaalle leivontayksiköllemme vähän turhan pieni.

Minä en tosiaan tiennyt pellavansiemenistä juuri muuta kuin sen, että ne lisäävät leipään mainiosti purutuntumaa. Mutta vähänkös mainio ja asiantunteva selostus teikäläiseltä (vanhaa kunnon monkey-meininkiä!).

 
At 3/6/09 20:55, Blogger Rosmariini said...

(Niin siis harhaanjohtavaa käyttää teemme-muotoa leipäkoneen yhteydessä, kun minä en ole niissä leipomuksissa juuri millään tavalla mukana! Paitsi tietenkin syömämiehenä.)

 
At 3/6/09 21:01, Blogger Rosmariini said...

Ja tässä vielä suora linkki Tuulentuvan ruis-puolukkasämpylöihin: kas näin.

Jokohan tämä omaan laatikkoon kommentointi taas tällä erää riitäisi? :D

 
At 3/6/09 21:03, Blogger Kaveri said...

Oih ja voih! Kiitos kehuista arvon Pastanjauhajat. Täytyy sanoa, että tämä leipä on yksi vakioresepteistäni. Olen leiponut ruispuolukkaleipää reseptin löydettyäni (eli nyt jo puolentoista vuoden ajan) ainakin kerran viikossa, joten tähän ei äkkiä kyllästy. Meidän taloudessa leipomusta on kutsuttu jo pitkään mahtileiväksi, mikä kertoo ehkä jotain maun mahtavuudesta. :)

Valitettavasti minun on vielä pakko kommentoida muutamaa kommenttia, vaikkei tämä minun apajani olekaan...

Hyppysellinen: olen pahoillani, etten ollut alkuperäisen postauksen kommenttiisi vastannut. Kuvittelin kyllä tehneeni sen, mutta ilmeisesti asia oli käynyt vain ajatuksen asteella. :(
Mitä pellavansiemeniin tulee, minä en niitä liottele vaan käytän huoletta sellaisenaan. Kuten monet viisaammat tässä jo neuvoivatkin, rouheen muodossa siementen ravintoarvo on maksimaalisin, joten halutessaan kokonaiset siemenet kannattaa korvata sillä.

TiV: ai vai sinäkinkö kaihdat soodan makua? Kuulut siis samaan (hieman ihmeelliseen) ihmisryhmään kuin äitini, jonka oli kuitenkin pakko myöntää tämän leivän olevan aivan mahtavaa! (Okei, ehkei hän käyttänyt juuri noita sanoja, mutta kuitenkin.) Näin ollen suosittelen ehdottomasti kokeilemaan vaikka sitten epäilyksen kanssa. :)

 
At 3/6/09 21:16, Blogger Rosmariini said...

Kaveri: No Sinun apajasihan tämä nimenomaan on, kun meitsi tuli vaan nappaamaan valmiin saaliin omaan blogiinsa. :) Tuommoiset loistoreseptit on vaan pakko saada talteen, ei voi mitään. Ja pakkohan tämän leivän ilosanomaa on levittää mahdollisimman laajalle. Mutta suurin kunnia tästä kuuluu ilman muuta teille ja teidän blogillenne (ja sille ihanalle leipävuoalle)!

(ei se kommentointi sitten vielä näköjään tällä erää riittänytkään...)

 
At 3/6/09 21:30, Blogger Virpi said...

Joo en oo vadelmaihmisiä (kanssaeläjä sen sijaan on). Luulen, että tää johtuu taas niistä lapsuuden jutuista; lienen syönyt madollista vattua joskus tai muuta vastaavaa. Eli tosiaan, en hakeudu aktiivisesti vadelmienkaan äärelle :)

 
At 3/6/09 23:48, Blogger Rosmariini said...

Vattutoukat ei tosiaan olleet lapsena kovin kivoja. :) :)

 
At 4/6/09 08:49, Blogger Hyppysellinen said...

kiitos kaikille pellavatietoudesta! ei tarvitse itse lähteä googlettelemaan kun pistää vaan kysymyksen ilmoille ja odottelee - hienoa tämä ruokablogimaailma!

ja Kaveri, no hätä, näin käy jaskus itsellekin. :)

 
At 4/6/09 11:59, Anonymous Arja said...

Mieki tein.
Ihan mahdottoman hyvää!

 
At 4/6/09 16:32, Blogger Aurinkotuuli said...

Voi kuulostaa hassulta, mutta en ole koskaan tehnyt leipää leipäkoneella ja moisen vempaimen olen nähnyt viimeksi lapsena. SIlläpä heräsi kiinnostus siihen mitä kaikkea kone tekee ja miten se toimii.

Käväisin wikipediassa katsastamassa faktoja ja siellä "muisteltiin" leipäkoneiden olleen suosittuja 90-luvun lama-aikana, mutta todettiin kiinnostuksen hiipuneen sittemmin. Sepä selittää harvat tapaamiseni koneen kanssa, mutta herättää myös ajatuksen siitä, mahtavatko leipäkoneet jälleen lisätä suosiotaan nykyisen finanssikriisin myötä. Ainakin täällä on nyt näyttänyt aiheesta riittävän keskustelua ja samoin näytti useammalla muulla keskustelufoorumilla olevan käynnissä pohdinta siitä onko leipäkone hyvä hankinta.

Niinpä voisinkin tässä ihan mielenkiinnosta kysyä, koska olette hankkineet leipäkoneenne, mistä innostus hankintaan tuli ja mitä mieltä olette leipäkoneen käytännöllisyydestä?? Ja tähän olisi kiva kuulla vastauksia ihan kaikilta, myös muiden kuin Jauhantapajan isäntäväen.

 
At 4/6/09 17:50, Blogger Rosmariini said...

Hyppis: Olette te nettitutut kyllä melkoisia aarteita. Ihanaa, kun ihmiset jaksavat jakaa aina tietämystään muillekin.

Arja: Hyvältä näyttääkin! Pitäisipä itsekin mennä veivaamaan taas satsi puolukkaleipää tulemaan.

Aurinkotuuli: Meillä tuo leipäkone on tosiaan toisen jauhajan projekti, mutta toki minulle sopii mainiosti se, että joku valmistaa taloudessamme jatkuvasti tuoretta leipää. Yhdessä välissä yritin nimittäin pitää meidät leivässä käsipelillä, ja käytännössä sitten ähersin leipomusten kimpussa aina väsyksissä puolenyön tienoilla. Lisäaineettomuus on minulle se ykkösjuttu, ja siihenhän itse tekemällä aika hyvin pääsee.

Samalla pysyy hyvin korppujauhossa, kun kuivahtaneet leivänkannat voi jauhaa kätevästi murusiksi. Mutta pitääpä joskus tehdä aiheesta ihan oma postauksensa.

Minä muistan omasta lapsuudestani limsakoneet. :D Niitäkin taitaa olla taas myynnissä, mutta ei pliis meille semmoista.

 
At 5/6/09 08:30, Blogger Hyppysellinen said...

kiitos vinkkauksesta. hyvää oli. maku oli aika yllättävä, ei yhtään kirpsakka. minä murskasin pellavansiemeniä parhaan taitoni ja olemattomien voimieni mukaan minkä murskattua sain.

 
At 5/6/09 10:18, Anonymous Inez said...

Nam! Tein tuota eilen, ja sepäs meni porukan suihin alta ohmin!

Inhoan grahamjauhojen makua, joten korvasin ne tattarijauhoilla. Vehnäjauhoistakaan en tykkää, joten laitoin vähän enemmän ruisjauhoja ja pellavansiemenrouhetta.
Ja huomasin saman, että soodan maku on TOSI läpitunkeva, sitä ei saa laittaa "reiluja lusikallisia", kuten yleensä pruukaan ruokaa laittaessani tehdä, muistan tämän ensi kerralla...

Ihana leipä, ja todella helppo tehdä! Kiitos ohjeesta, taidan laminoida reseptin ja teipata sen keittiönkaapin oveen sisäpuolelle :)

 
At 5/6/09 10:29, Anonymous Inez said...

No hitsinpimpula, kun unohdin ehkä tärkeimmän tuosta edellisestä kommentista: Inhoan vuokien rasvailua ja jauhottamista, se on aikaavievää + maistan jotenkin ällöttävänä rasvan ja jauhojen maun valmiista tuotteesta. Niinpä harrastankin nykyään leivonta-astioiden paperoimista, se on helpompaa ja mukavampaa (tämä vinkkinä muillekin laiskoille leipureille!) Eli peltiseen leipävuokaan vain paperit, ja voilá!
Silikoniset leipävuoatkin ratkaisee tuon ongelman.

 
At 5/6/09 10:45, Blogger Pippurimylly said...

Aurinkotuuli: no minäpäs naksin muutaman kuvan leipäkoneleivistä ja kirjoittaa ratuutan jonkinlaisen postauksen, kun aihe tuntuu herättävän kiinnostusta!

 
At 5/6/09 10:55, Anonymous TiV said...

No vielä aiheesta. Löysin yhdestä ruotsalaisesta blogista vähän vastaavan reseptin, tässä on melkein tuplaten jauhoja ja on leseitä ja rouhetta, mutta siltikin soodan määrä (ruokalusikallinen!) kauhistuttaa.
http://bakahemma.blogspot.com/2009/06/grovt-snabbt-brod.html

On tätä teidän tekemää leipää niin hehkutettu, että pakkohan sitä on kokeilla.

 
At 5/6/09 14:49, Blogger Geranium said...

Ostin eilen kaupasta pellavansiemenrouhetta (kokonaisia ei ollut siinä puodissa edes tarjolla) että pääsin reseptiä kokeilemaan. Minulla on silikoninen leipävuoka, aika reilun kokoinen vissiin, kun tästä annoksesta tuli rieskamainen lätystä. Hyvin voisi ohjeen tuplata tuohon vuokaan. Leivän maku oli hyvää, mutta minun kotitekoinen puolukkahillo sen verran sokerista, että ensi kerralla taidan jättää hunajan reseptistä kokonaan pois.
***
Meillä on leipäkone kaappien kätkössä. Ajattelin sille "uuden tulemisen" kun mökkeilyssä päästään alkuun, joten mielenkiinnolla odotan leipäkonepostausta.

 
At 9/6/09 17:11, Anonymous Ingrid said...

Moi!
Joo, minäkin odotan leipäkonepostausta. Tilasin nimittäin nyt sitten Englannista leipäkoneen, ja kovasti odottelen sen saapumista (ja leivänpaahtimen, ja toivon todella ettei se jää pöydän koristeeksi. Tarkoitus on tosiaan saada käytettyä enemmän täysjyvä/luomujauhoja, ja lisäksi meidän perheessä vältetään suolaa, joten vähäsuolaista....

 
At 21/6/09 22:25, Anonymous Anonyymi said...

leipäkone on rantautunut ja ensimmäiset 4 koeleipää on takana, ihan jees, mutta jään kyllä innolla odottamaan teidän parhaita reseptejä...
Mukavaa kesää!!!

 
At 21/6/09 22:26, Anonymous ingrid said...

heh, mun nyrkki lähetti tuon äskeisen, eli puhujana siis ingrid

 
At 23/6/09 13:17, Blogger Rosmariini said...

Ei meilläkään vielä kovin monta luotto-ohjetta ole, mutta jospa niitä vähitellen alkaisi kertymään, kun kone tulee vähän tutummaksi. Postaus on joka tapauksessa jo hahmotteilla.

Aurikoisen leppoisaa kesää sinnekin!

 
At 22/9/09 11:21, Anonymous Anonyymi said...

Resepti vaikutti todella herkulliselta, mutta minulta homma meni ihan penkin alle.

Nesteen määrä ei alkunkaan riittänyt, lisäsin ensin kermaviiliä (kun jogurtti oli loppu) ja sitten maitoa.

Ensin nousi komeasti, mutta sitten lässähti ja ulkokuori paloi ja sisältä jäi melkein juoksevaksi.

Mutta en haluaisi luovuttaa. Mistä vianetsintää aloittaisi? Olisiko teillä ideoita?

 
At 22/9/09 20:30, Blogger Rosmariini said...

Minulla kävi leipien ja kakkujen kanssa aiemmin joka kerta samalla tavalla: paloivat pinnalta ja jäivät sisältä liian löysäksi. Enkä vieläkään tiedä, mikä meni aina mönkään.

Taikinasta tulee tosiaan helposti liian jankkia, jos puolukkahillo ei ole tarpeeksi juoksevaa. Mutta luulisi, että kermaviili olisi ajanut jogurtin asian tuossa tilanteessa.

Olisiko kenelläkään muulla hyviä ideoita?

 
At 6/10/10 12:36, Anonymous Anonyymi said...

Heips! Ohjetta on pakko päästä huomenna testaamaan, joten ajattelin vielä kysäistä, minkä kokoista leipävuokaa olette käyttäneet? Itselläni on täällä opiskelijakopissa vain yksi 1,3 litran vetoinen ja mietinpähän tässä vain, riittääkö se vai täytyykö reseptiä lähteä pienentelemään.

 
At 6/10/10 13:13, Blogger Rosmariini said...

En nyt mene vannomaan, mutta oma leipävuokani on (luullakseni) korkeintaan 1,5 litran vetoinen.

 
At 31/3/11 18:38, Blogger Otto said...

Todella hyvää!

Luulin, että ehkä ei tulisi mitään järin loistavaa, kun en juurikaan jaksanut vaivata ja taikina jäi aika löysäksikin.

Mutta vielä mitä, ihan herkkua.

Ensi kerralla tupla annos niin täyttänee leipävuoankin.

 
At 1/4/11 14:06, Blogger Rosmariini said...

Nämä tämmöiset leivät ovat just kivoja sen takia, että ainekset voi vaan sekoittaa ja kipata kulhoon.

 

Lähetä kommentti

<< Home




Instagram

pastanjauhantaa(at)gmail.com


Powered by Blogger

Related Posts with Thumbnails