maanantaina, elokuuta 18, 2008

Punajuuren paluu

Puolen voikilon keittiö paukautti elokuun ruokahaasteen aiheeksi punajuuren. Kyseessä on yksi viime vuosien suosikkiraaka-aineistani, jota on ehditty upottaa täällä Pastanjauhannankin puolella paistoksiin, keittoihin, patoihin, risottoon, pastaan, pyttipannuun, pihveihin, piirakoihin ja muffinsseihinkin. Joskus punajuurta on paistettu, toisinaan keitetty, ja aika usein sitä on otettu suoraan purkistakin. Punajuurileipää en ole koskaan kokeillut, vaikka uskoisin senkin maistuvan meikäläiselle melko hyvin. Nyt en ihan hetkeen ole tehnytkään punajuuresta mitään, joten siinä mielessä haaste sattui harvinaisen hyvään saumaan.

Punajuuren ja sinihomejuuston yhdistelmä on tietenkin parasta, mitä maa pään kantaa, mutta tällä kertaa päätin etsiskellä punajuurelle uudenlaisia makupareja. Suuren maailman suunnalla (eli Englannissa) punajuuri näyttää viihtyvän mainiosti piparjuuren kaverina. Suunnittelin tehdä pari joulua sitten GoodFood-lehden punajuurisalaattia, johon olisi tullut punajuuren lisäksi ainakin piparjuuriranskankermaa ja mahdollisesti myös kylmäsavulohta, jota Englannissa yhdistellään niin ikään mielellään piparjuureen. Viime tingassa ajatus sitten vaihtui Jamie Oliverin piparjuurella terästettyyn vesikrassi-lohisalaattiin. (Englantilaiset taitavat olla aikamoista piparjuurikansaa.)

Päätin siis laatia punajuuresta tällä kertaa punajuurisalaattia, jonka päädyin jostain kumman syystä virittämään ruisleivän väliin. Tuloksena oli siis jonkinlainen kylmäsavulohi-piparjuuri-punajuuriburger. Menossa mukana:

-kylmäsavulohta
-keitettyjä punajuuria ohuina viipaleina (tai raastettuna, jos siltä tuntuu)
-keitettyjä vapaan kanan munia viipaloituna (voi jättää mainiosti poiskin)
-ranskankermaa, johon sekoitettu maun mukaan kaupassa myytävää piparjuuritahnaa (olisihan tuohon voinut lisätä suolaa ja ehkä pippuriakin)
-itse kasvateltua tilliä (koristeeksi, mutta mielellään myös makua antamaan)

Sitten vain sommitellaan ainekset halutussa järjestyksessä ruisleivän väliin ja haukataan. Tai jos ei ole ihan kamala nälkä, niin ei ehkä haittaa, vaikka leipä hetken aikaa saisi tekeytyä viileässä.

Mutta siis näin jälkiviisaana tuntuu hieman siltä, että leivän olisi voinut jättää varsin hyvin poiskin ja tehdä aineksista pelkän perinteisen salaatin. Sillä keinoin olisi päässyt kenties paremmin kiinni ainesosasista muodostuviin makuyhdistelmiin ja perehtymään etenkin kovin kiinnostavaan piparjuuren ja punajuureen liittoon. Mutta ehtiipä tätä ehkä tehdä joskus toistamiseenkin, vaikka joskus joulun alla.

5 Comments:

At 18/8/08 18:35, Anonymous Katja said...

Nam, punajuuri on hyvää ja sopii myös todella hyvin tuoreen pehmeän vuohenjuuston tai fetan kera, kera hunajakastikkeen ja saksanpähkinöiden.

 
At 18/8/08 18:48, Blogger Rosmariini said...

Vuohenjuuston ja punajuuren yhdistelmä on tuttu, mutta olenkohan koskaan mahtanut hoksata yhdistää punajuurta fetajuustoon. Siinä olisi sitten kaksi ykkösherkkua samalla lautasella.

Liian harvoin tulee punajuurta syötyä muissa kuin lämpimissä ruuissa. Pitänee ottaa punajuurisalaatit useamminkin ohjelmaan.

 
At 19/8/08 01:22, Blogger Rosmariini said...

...esimerkiksi Nami-Namin taannoinen punajuuri-perunasalaatti vaikuttaa oikeinkin makoisalta ja vaivattomalta valmistaa.

 
At 22/8/08 13:57, Anonymous Kaisa said...

Tulipa heti mieleen yksi todella hyvä yhdistelmä; punajuuret ja aioli, nam! Sopii etenkin kalaruokien lisukkeena.

 
At 22/8/08 22:01, Blogger Rosmariini said...

Aiolia pitäisikin tehdä, kun nyt on taas tuorettakin valkosipulia saatavilla (ja yhdistää sitä sitten punajuureen ja kalaan). Kiitos vinkistä!

 

Lähetä kommentti

<< Home




Instagram

pastanjauhantaa(at)gmail.com


Powered by Blogger

Related Posts with Thumbnails