Lumiloma
Kotona taas. Edessä paluu arkeen ja varsin työntäyteiseen viikkoon. Mutta sitä ennen pieni kuvapotpuri viikonlopun tunnelmista. Tällaisissa maisemissa me eilen tarvoimme. Kovasti oli paikallisessa kansallispuistossa rauhallista, kun enin osa hiihtolomalaisista tuntui parveilevan paikallisen laskettelukeskuksen läheisyydessä. Me emme menneet mäkeen, jos kohta laskiaisviikonloppua maassa vietettiinkin.
Ja tässä kupillinen kuumaa eli minttukaakaota lapasessa. Lämmitti taukopaikalla mukavasti. Tarjoiluastiana termospullon korkki.
Pastanjauhajien retkeilyyn liittyy aina tietenkin myös syötävää. Emme hoksanneet ottaa sinappia mukaamme, mutta ulkosalla kaikki maistuu muutenkin niin hyvältä, ettei se oikeastaan päässyt haittamaan. Itse mökillä emme sattuneista syistä kovin paljon kokkailleet, mutta se onkin sitten jo ihan oma tarinansa, johon palaamme joskus paremmalla ajalla.
Ja tässä kupillinen kuumaa eli minttukaakaota lapasessa. Lämmitti taukopaikalla mukavasti. Tarjoiluastiana termospullon korkki.
Pastanjauhajien retkeilyyn liittyy aina tietenkin myös syötävää. Emme hoksanneet ottaa sinappia mukaamme, mutta ulkosalla kaikki maistuu muutenkin niin hyvältä, ettei se oikeastaan päässyt haittamaan. Itse mökillä emme sattuneista syistä kovin paljon kokkailleet, mutta se onkin sitten jo ihan oma tarinansa, johon palaamme joskus paremmalla ajalla.
posted by Rosmariini @ 20:15
13 comments
13 Comments:
Millä olitte saaneet mintun mauan kaakaoon? Mintulla vai minttusuklaalla? Kuulostaa niin hyvältä, että olisi pakko päästä kokeilemaan.
Tujauksella minttuviinaa. :) Ei sovi siis autoilijoille.
Lääh. Ulkoilmassa riehuminen on kyllä ylivoimainen mauste kaikelle sapuskalle!
Olihan se kyllä huippufiilis kaivella eväsrepun sisältöä sen jälkeen kun oli könynnyt ensin aikansa lumisessa luonnossa. Reitillä oli mäkiä ihan riittämiin - tulin yhden mäen epähuomiossa pyllylläni alas, kun lumikenkien jääpiikit eivät pitäneet ja jalat luiskahtivat heti alkuvaiheessa alta pois. Eli siinä mielessä tuli juhlistettua vähän laskiaistakin.
Pitäisiköhän ryhtyä enemmänkin ulkoilmaihmiseksi. Sohvan pohjalla ei tuommoista meininkiä (eikä yhtä punaisia poskia) tavoita kyllä ollenkaan.
Minttukaakao on jallukaakaon ohella ihan ehdoton talvipäivän lämmittäjä. Chymoksen "Minttu"-nimistä viinaa loraus kaakaoon, ja kokonaisuus on valmis. Anekdoottina mainittakoon, että tämä Minttu jostain syystä laimeni joitamia vuosia sitten 40%:iin aiemmasta 50%:sta. Lieneekö ollut liian maukas ja helposti juotava liemi, joka olisi kymmentä astetta väkevämpänä suistanut kansakuntamme ripeään rappioon.
Cointreau sopii myös mainiosti kaakaon kyytipojkasi. Etenkin Dunkin' Donutin kaakaon. Aaah. Memories!
Alkoholitonta, kevyen minttuisaa ja ehdottoman herkullista kaakaota saa sulattamalla kupilliseen kaakaota pätkis-patukan tai pari!
Luulen, että tuo Erään Saaran vinkki taitaa sopia lapsien kanssa nautitun kaakaon mausteeksi paremmin... Sormet hytkyi näppäimistöllä vielä Torinon päättäjäisten tahtiin ja kadotin Pippurimyllyn kommenttilaatikkooni jättämän kasvojen vertailusivun osoitteen. Saisikos sen uudestaan vaikka tänne?
Toki sen saa tänne ja saa sen Tuumailuihinkin :) Kyse oli siis saitista myheritage.com.
Pätkiskaakao kuulostaa mainiolta juomalta, kun näissä talven ulkoriennoissa on melkoisen usein taaperoitakin mukana. Vaikka maistuuhan se kaakao ulkosalla ihan semmoisenaankin, niin kuin kaikki muukin. :)
Jos ei ole kaakaon ystävä, voi teenkin terästää. Hauduta hyvää teetä ja lurauta mukaan Pernodia. Lisää vielä maun mukaan sokeria ja nauti. Nam-nam...
Tuo onkin ihan uusi yhdistelmä, mutta pitääpä kokeilla. Pernod, hmmmm, mahtaakohan sitä omasta juomavalikoimastamme löytyäkään. Olen vähän huono näissä viinaksissa, kun juomatavat painottuvat enemmän tuonne viinin + oluen suuntaan. Tuota Antin mainitsemaa Cointreauta join kerran epähuomiossa lentokoneessa, kun lentoemäntä kysyi, haluanko sitä kahvin kanssa. En muuten kyllä tuntisi sitäkään. Nimensä perusteella voisivat olla ranskalaisia kumpainenkin.
Kyllähän meiltä Pernodia löytyy. Hyvin on näköjään Rosmariinilla kaapin sisältö hallussa :) Sitä hankittiin muinoin johonkin pataruokaan tai kastikkeeseen lorautettavaksi, mutta hyvin se toimii pitkänä juomanakin ihan veden kanssa. Pernodhan on siis ranskalainen pastis. Koitetaanpas illalla lorauttaa teehen!
Lähetä kommentti
<< Home