Ruokaa rosmariinista

Mayday-blogissa kirjoitettiin taannoin kahdenkymmenen terveellisimmän ruoka-aineen listauksesta. Listalla oli minulle muutamia henkilökohtaisia yllätyksiä, esimerkiksi kilvan voittanut avokado. Rosmariini sijoittui listauksessa innostavasti sijalle kolme. Voimakkaantuoksuinen rosmariini on arvatenkin yksi omista suosikkiyrteistäni, ja sen pääseminen terveellisten ruokien palkintopallille kirvoitti minut kaivelemaan esiin muutamia rosmariinireseptejä. Mutta ensiksi sananen itse kasvista. Yrttitarhassa on kuvailtu rosmariinia seuraavasti:

Rosmariini on jopa puolitoista metriä korkeaksi kasvava nahkealehtinen ikivihreä varpukasvi. Se kasvaa luontaisesti Välimeren alueen kuivilla rinteillä meren läheisyydessä, mistä sen vahva tuoksu leijailee kauas merelle asti. Latinankielinen sukunimi Rosmarinus ("ros marinus") tarkoittaakin meren kastetta. Ilmeisesti roomalainen Plinius antoi tuon nimen siksi, että roiskeet kastelivat lähellä rantaa kasvavia rosmariineja. Lajinimi officinalis merkitsee lääkkeenä käytettyä. Rosmariinin reunoiltaan sisäänpäin kääntyneet lehdet muistuttavat havupuiden neulasia, ja kasvin aromikin vivahtaa havupuulle. Rosmariini on aina ollut onnea tuovan yrtin maineessa, ja se on ollut tärkeä rohto- ja taikakasvi.

Taikakasvilla on myös kääntöpuolensa:

Suuret määrät kasvia voivat aiheuttaa kouristuksia ja keskenmenon. Rosmariinia ei suositellakaan lapsille eikä raskaana oleville.

Pastanjauhajat ovat kesäaikaan innokkaita yrttien (etenkin basilikan) kasvattajia, mutta rosmariinin kanssa touhuilu tahtoo olla aina melkein yhtä tyhjän kanssa. Siemeniä pitää ensin virvoitella jalkeille jääkaappikäsittelyllä, eivätkä ne senkään jälkeen suostu pukkaamaan purkista kuin pari hentoista versoa. Siispä rosmariiniruokia himoitessaan on tarpeen tarttua joko mausteen kuivattuun versioon tai suosia Järvikylän yrttejä. Mihin rosmista sitten voi käyttää? Rosmariinia tavataan sujauttaa usein lihapatoihin, mutta sopii se toki muuallekin. Oma suosikkini on tämä Jamie Oliverin ideoima pasta bolognese, joka saa rosmariinin lisäksi mainiosti makua myös pekonista ja punaviinistä (ohje löytyy kirjasta Alastoman kokin onnenpäivät):

Jonkin sortin spagetti bolognaise

10 viipaletta italialaista pancettaa tai kunnon savupekonia suikaleina
1 kourallinen rosmariininoksia (nypi lehdet ja silppua summittaisesti)
oliiviöljyä
1 iso sipuli hienoksi silputtuna
3 valkosipulinkynttä hienoksi silputtuna
450 g paistia tai hyvää paistijauhelihaa
1 lasillinen punaviiniä
1 tasainen tl kuivattua oreganoa
400 g:n tölkki tomaatteja
200 g tomaattisosetta tai 1 pieni purkillinen aurinkokuivattuja tomaatteja hienoksi silputtuina
merisuolaa ja vastarouhittua mustapippuria
450 g spagettia
1 kourallinen tuoretta basilikaa
2 kourallista raastettua parmesaania tai vahvaa cheddaria

Pane uuni kuumenemaan 180 asteeseen. Ota kaapista suuri uuninkestävä kannellinen pata. Leikkaa paisti paloiksi ja jauha ne monitoimikoneessa tai lihamyllyllä karkeahkoksi jauhelihaksi. Ruskista pekonisuikaleet ja rosmariinisilppu padassa kevyesti tilkassa oliiviöljyä. Lisää sipuli- ja valkosipulisilput ja paista 3 minuuttia, jotta ne pehmenevät. Lisää sitten jauheliha. Sekoita ja jatka paistamista 2 tai 3 minuuttia ja lisää sitten viini. Anna kiehua jonkin aikaa, jotta kastike sakenee ja lisää sitten oregano ja kaikki tomaatit, sosekin. Mausta kunnolla makusi mukaan. Kuumenna ruoka kunnolla kiehuvaksi, pane kansi päälle ja työnnä pata uuniin puoleksitoista tunniksi.
Kun kastike on lähes valmista, keitä spagetti suolalla maustetussa vedessä al denteksi (katso keittoaika pakkauksesta). Valuta kypsä pasta lävikössä ja kumoa tarjoilukulhoon. Ota kastike uunista ja lisää silputtu tuore basilika. Nosta pata ja spagettikulho pöytään. Tarjoa lisänä vahvaa juustoraastetta. Vihreä salaattikin sopii seuraan.