lauantaina, lokakuuta 22, 2005

Ruokaleffoja?

Ruoka on nyt muodikas aihe. Jamie Oliver sen pani alulle Kokkisodat, ruokalehdet sun muut ruokailmiöt vanavedessään. Yhtäkkiä ihmiset alkoivat säntäillä kaupoissa metsästämässä ciabattaa ja järjestämässä illalliskutsuja ystävilleen. (Me tietenkin joukon jatkona.;)

Ruoka on sen sijaan hyvinkin epämuodikas aihe mitä tulee vaikkapa laulujen sanoituksiin. Selailin nopeasti iTunesini musiikkikirjaston läpi, enkä kyllä ainakaan tähän hätään löytänyt yhtäkään biisiä, jossa puhuttaisiin ruuasta tai syömisestä. Viiniä, kahvia, yön viimeisiä drinkkejä sekä monia muita juomia lauluissa sentään kuluu. Ehkeivät katu-uskottavat popparit ja rock-nikkarit voi puhua teksteissään kovin maallisista aiheista - jos pitää välittää kuulijoille tuntemaansa maailmantuskaa, niin kuka silloin edes kaipaa sapuskaa? Kuvaavaa, että ainoa ruokamaininta, minkä nyt tähän hätään keksin, on Kolmannen naisen biisissä Äiti pojastaan pappia toivoi, jossa laitettiin sillivoileipää laulajan krapulaan.

Paitsi että onhan The Cardigansin I Need Some Fine Wine And You, You Need To Be Nicer:
Sometimes we talk over dinner like old friends
Till I go and kill the bottle,
I go off over any old thing,
Break your heart and raise a glass or ten
:)

Monissa kirjoissa ruoka sen sijaan on keskeisemmässä roolissa, samoin viime vuosina on tehty joitakin kivoja leffoja, joissa ruoka on ollut hyvinkin olennainen elementti. Ensimmäisenä mieleen tuli muutama kuukausi sitten nähty ranskalainen komedia Décalage horaire (itse tosin ranskaa autuaan osaamattomina vuokrasimme sen kotoisammalla nimellä Jet Lag), jonka pääosissa olivat Juliette Binoche (ei ollenkaan samanlaisessa roolissa kuin Sinisessä) sekä mielestäni ylettömän karismaattinen Jean Reno, joka näyttelee leffassa entistä kokkia ja esittelee sitä myötä yhdessä kohtauksessa myös kokkaustaitojaan. Mikäs sen hauskempaa.

Suomessa on tehty vielä enemmän ruokaan keskittyvä Gourmet Club, jonka on ohjannut Juha Wuolijoki ja jossa näyttelevät ainakin Hannu-Pekka Björkman ja Tapani Perttu. Oma ruokakerho olisi kyllä kiva, mutta ehkä se voisi toimia kuitenkin hieman eri periaatteella kuin tuossa leffassa. ;) Niin, ja viinileffoista pitää tietenkin mainita vastikään nähty Sideways. Tuota katsellessa kannattaa korkata itsellekin punaviinipullo.

Psst. Yleensä olen kyllä ihan perinteisten Hollywood-leffojen ystävä. Jostain syystä en nyt vaan keksinyt yhtäkään semmoista, jossa olisi keskitytty tavallista enemmän syömiseen. Frendeissä onneksi oli kokki ja siinä ohjelmassa jos jossakin tehtiin paljon ruokaa.

20 Comments:

At 22/10/05 17:38, Blogger Santeri Kyröhonka said...

Tortilla soup tulee ainakin mieleen. (sen reseptejä löytyy muuten täältä)

 
At 22/10/05 18:28, Blogger Rosmariini said...

En ole koskaan kuullutkaan moisesta leffasta, mutta pitääpä etsiä tuo jostain käsiinsä.

Ja reseptisivutkin, jee! Kiitokset vaan taas linkkivinkeistä. :)

 
At 22/10/05 18:55, Blogger Pippurimylly said...

Entäpä Kummisedät? Niissähän tehtiin aitoitalialaiseen tapaan tomaattikastiketta kakarat kainalossa samalla, kun ammuttiin kavereita ikkunasta konepistoolilla. Ilmeisesti Sopranos-sarjassa on jatkettu samaa perinnettä, joskaan sitä ei ole tullut seurattua.

 
At 22/10/05 19:46, Blogger Rosmariini said...

Sopranos-keittokirjakin on ilmeisesti olemassa. Samoin Amazonista näyttäisi löytyvän Cooking with Friends.

 
At 22/10/05 23:38, Anonymous Anonyymi said...

Meillä tuo Cooking with Friends löytyy kirjahyllystä, mutta enpä muista onko koskaan kokattu siitä mitään... ehkä kerran jotain purilaisia.
Amy Grant kuulemma laulaa "A dinner and a movie and a baby or two". Mutta ei tämäkään laulu mistään resepteistä ja kotiäidin elämästä kerro :)
Niin ja onhan sitten tämä Pizza Enricon "Mita sina sanoa", joka kertoo hjuvista pizzoista :D
Dj N & Mela

 
At 23/10/05 10:27, Blogger Rosmariini said...

Hehee, olinkin armeliaasti unohtanut koko Pizza Enricon. :)

 
At 23/10/05 10:47, Anonymous Anonyymi said...

Joo ja sit löytyy Kapteeni Ä-ni ja "Syyään eka". ;)

 
At 23/10/05 11:10, Blogger Rosmariini said...

No tuo Syyään eka olisi kyllä pitänyt muistaa!

"Nälkänen kissa on kiukkunen
se rentoutuu vasta kun ruokit sen!"

:)

 
At 23/10/05 20:22, Blogger Rosmariini said...

Höhlä, ei olla katsottu kumpaakaan noista sarjoista, kamala aukko sivistyksessä.

Tuota kotirouvasarjaa oli tarkoitus alkaa seuraamaan, kun sen ekaa tuotantokautta on niin kovasti kehuttu. Ja Frazierkin on kyllä kuuleman perusteella harvinaisen hyvä. Mahtaiskohan sitä saada DVD:llä...

 
At 23/10/05 21:15, Anonymous Anonyymi said...

Viiniä suositteleva baarimikko katseli minua ja ystävääni hämmästyneenä kun tokaisimme spontaanisti yhteen ääneen: "Me ei mitään Merlot´a juoda!" Hän ei siis ollut nähnyt Sideways-leffaa...

Ruokaleffojen kingi on Peter Greenawayn "Kokki, varas, vaimo ja rakastaja", Pieni suklaapuoti on myös tietysti hyvä...

 
At 23/10/05 21:23, Blogger Rosmariini said...

Pieni suklaapuoti tuli tuossa itselläkin mieleen. Ihana elokuva, ja siinäkin taisi olla pääosassa Juliette Binoche.

Merlot-parka on kyllä kokenut Sidewaysin myötä aikamoisen arvonalennuksen. :)

 
At 1/11/05 16:24, Anonymous Anonyymi said...

leffat:
Eat drink man woman
http://www.imdb.com/title/tt0111797/
- melkoista kiina.osaston säätöä

Forrest Gump
- shrimp encyclopedia :)

piisit:
Dr. Feelgood: Milk and alcohol

 
At 1/11/05 17:19, Blogger Rosmariini said...

Omppuilijan tähtihetki: "He got me invested in some kind of fruit company."

 
At 12/11/05 16:42, Blogger Rosmariini said...

Bingo! Nyt sen keksin: Ultra Bran "Suosi ulkomaista".

Suomalainen ruoka on pahaa
älä tuhlaa siihen rahaa
Me ollaan niin fiinejä
ettei maistella maaseudun tilaviinejä

Espanjassa aurinko jo lämmittää
kun Suomessa on kehno sää
Aurinko kypsyttää tomaatit
jokos sinäkin niitä ostit?

 
At 26/5/06 14:09, Anonymous Anonyymi said...

Lapinlahden lintujen Älä pure mun ananaata ei taida kelvata ruokabiisiksi, mutta miten teiltä tämä oli unohtunut:

"Minä istun meijän sohvalla
ja vejän naamariini jugurttia.
Sotatila jatkuu Balkanilla,
mä oon aina luullu että se on makkara."

 
At 27/5/06 13:44, Blogger Pippurimylly said...

Kas pirulainen, miten saattoi Aknestik jäädä hämärään! Tuo nuoruutemme orkesteri, jonka hyväntuulisen tohkeissaan soitettu puhtoinen poppi tahditti niin monia hilpeitä iltoja Rauhalan patiolla.

Nyttemmin orkesterista ja jäsenistään näyttää se viaton alkuinnostus ("mahtavaa soittaa bändissä!") hieman haalenneen. Sääli - se oli (ainoa?) juuri oikea tapa esittää siloposkipoppia uskottavasti.

 
At 12/1/08 13:22, Anonymous Anonyymi said...

Tässä yhteydessä täytyy mainita kirja "Valkokankaan herkkuja", tekijöinä Jari Keränen ja Timo Malmi (Otava 2006).
Kirjassa neuvotaan reseptit mm. Clemenzan pastaan a'la Kummisetä, chilikaakaoon a'la Pieni Suklaapuoti, sushiin a'la Lost in Translation jne.
Suosittelen!

 
At 22/11/08 20:18, Anonymous Anonyymi said...

Led Zeppelinkin laulaa ruoanlaitosta ja esimerkiksi Lemon Songista käy ilmi, ettei Robert Plant osaa edes sitruunamehua itse pusertaa, vaan laittaa naisen asialle. "baby squeeze my lemon.."

 
At 23/11/08 16:45, Blogger Rosmariini said...

Ja sitten vielä väitetään, että uusavuttomuus olisi vasta nykyajan tuotosta. :)

 
At 4/11/11 21:18, Blogger Armi said...

Ranskalainen illallinen on upea ruokaelokuva.
Tykkäsin myös saksalaisesta Mostly Martha -elokuvasta, jossa supertarkka chef saa huollettavakseen siskontytön ja työpaikalle harmikseen italialaisen chefin. Siitä on tehty myös amerikkalainen versio, mutta alkuperäinen on minusta parempi.

 

Lähetä kommentti

<< Home




pastanjauhantaa(at)gmail.com


Related Posts with Thumbnails