Ruokabloggaus nousuun?

Täällä hämmästeltiin vähän aikaa sitten puutarhablogien vähäisyyttä. Etenkin päivittyvät puutarhablogit pystyy laskemaan yhden käden sormin, samaan aikaan kun neuleblogit lisääntyvät ja täyttävät maan.

Puutarhablogien harvalukuisuuteen saattaa tietenkin vuodenajallakin olla vaikutuksensa (itse en osta puutarhalehtiäkään enää alkukesän kuumimman puutarhainnostuksen jälkeen). Ruokaa voi kuitenkin laittaa ympäri vuoden. Kotikeittiössämme onkin herättänyt kummastusta ruokablogien vähäisyys. Eikö bloggaajia kiinnosta syöminen vai missä syy? Vielä vähän aikaa sitten kovinkin kiinnostavia ohjeita tarjoillut Herkkupeput on hiljentynyt (toivottavasti vain hetkellisesti) Turistin ylläpitämästä Hellapoliisista puhumattakaan. Vähän aikaa sitten Blogilistan uutuuksiin ilmaantui sentään arkiruokaa tarjoileva Keittokirja, mutta muitapa en ole sitten bongannutkaan. (Onneksi jotkut sentään tarjoilevat erikoistumattomissa blogeissaankin hauskoja ruokaideoita, kuten puolalaista kopytkaa.:)

(Pieni lisäys edelliseen: Hellapoliisin tulevaisuus näyttääkin yllättäen astetta lupaavammalta. Odotamme mielenkiinnolla tämän kokkiblogien kantaäidin reinkarnaatiota.
Uusi lisäys pari tuntia myöhemmin: Ei tarvinnut odottaa kovin pitkään. Täältä näyttäisi löytyvän uusi Hellapoliisi, tai ainakin vanhan blogin reseptiarkisto uudella alustalla. Saa nähdä, mitä tapahtuu seuraavaksi.)

Itselläni ruokabloggaajaksi ryhtymisen rima oli varsin matalalla, koska tartuin toimeen heti paikalla idean saatuani. Hölmöä ja itsekritiikitöntä ehkä sinänsä, koska olen kuitenkin kotikokkina enimmäkseen aika onneton räpeltäjä (en ole esim. koskaan keittänyt perunoita siten, että olisin lopputulokseen tyytyväinen - ilmankos täällä jauhetaankin niin paljon pastaa). Koko ruuanlaittoinnostuksenikin on vain muutaman vuoden ikäinen. Kymmenen vuotta sitten elimme pienperheessämme lähes yksinomaan Ben-sedän valmistamilla aterioilla, eikä minun olisi tullut ikimaailmassa mieleenkään kutsua kylään semmoisia vieraita, joille olisi pitänyt laittaa ruokaa. (Sivuhuomautuksena mainittakoon, että kotikokkauksen mahdollisuudet avautuivat meille yksissä 1990-luvun lopun huuruisissa vappubileissä, joissa isännän loihtimat kaasugrilliherkut veivät meiltä oikeasti jalat alta.)

Hauskinta tässä kokkibloggauksessa on ehkä se, että saa omat suosikkiohjeet koottua kätevästi yhteen. Itse olen loppujen lopuksi aika laiska selailemaan keittokirjoja - netistä ruokaohjeita löytyy paljon kätevämmin, ja kun tulostaa kulloisenkin reseptin paperille, niiden päälle saa rauhassa loiskutella liemiään (ainakin itsellä reseptien suosion voi keittokirjoista usein päätellä sivuille roiskuneiden ruokien määrästä). Lisäksi ruoka nyt on vaan niin hauska asia, että siitä jaksaisi kirjoittaa vaikka loputtomiin - harmi vaan, että aikaa on leipätyön ja muun elämisen ohella sangen hintsusti.

Niin, siitä puutarhabloggauksesta piti vielä sanomani, että jos ja kun blogiviritelmämme elää kevääseen asti, voimme esitellä omaa puutarhaplänttiämme ainakin hyötykasviviljelmiemme osalta (eipä sinne juuri muuta istutetakaan, jos elämässä kaikki tähtää vain syömiseen tai ruuanlaittoon). ;)