perjantaina, huhtikuuta 18, 2008

Uusia ruokatuttavuuksia

Intiassa matkalaukkuun päätyi muutamia uusia ruokatuttavuuksia. Currynlehdet olivat intialaisissa ruokakaupoissa basilikan ohella yleisimpiä kasvisosastolla tunnistamiani tuoreyrttejä. Kyseisiä lehdyköitä oli pakko päästä makustelemaan, koska niitä on ilmeisesti Suomesta vähän vaikeampi löytää (ainakin tuoreessa olomuodossaan).

Lehdet menettävät kuivattuina kuulemma aika paljon alkuperäistä aromaattisuuttaan. Kuivatut currynlehdet ovat päässeet keittiössämme joka tapauksessa jo muutamaan murkinaan. Yhtenä päivänä tehtiin kookospohjaista kanacurrya keralalaiseen tapaan. Lisäkkeenä oli sitruunariisiä, joka ei tosin ollut ainakaan omana versionamme mitenkään erityisen sitruunaista. Seuraavalla kerralla siis enemmän sitruunamehua sekaan!

Toinen uusi tuttavuus viime viikoilta on tamarindi. Englantilaiset siirtomaaisännätkin tykästyivät tiettävästi tamarindiin Intiassa sen verran paljon, että veivät sen kotimaahansa ja käyttivät sitä muun muassa kuuluisan worcestershire-soosinsa makuaineena. Intialainen keittotaito on vaikuttanut brittiläisiin ruokiin ja ruuanvalmistustapoihin melkoisen paljon, mutta vaikutteita on kuulemma virrannut myös Englannin suunnasta Intiaan. Siirtomaaisännät opettivat intialaisille ilmeisesti ainakin tomaatin käytön. Ja teetäkin alettiin tiettävästi kasvattaa Intiassa vasta englantilaisten vaikutuksesta.

Toin tuliaiseksi kahdenkinlaista tamarindi-tahnaa vain huomatakseni, että vastaavia tuotteita olisi löytynyt varsin helposti oululaistenkin kauppojen valikoimista. Mihinkään emme ole ennättäneet tamarindia toistaiseksi testata (ei ole tullut vielä sopivaa ohjetta vastaan), mutta pitää kokeilla sitä joskus lähiviikkojen aikana. Hapokkaat elementit ovat ruuanlaittoon aina erityisen tervetulleita.

Ruusuvedelle pohdittiin Pastanjauhannassa loppukesästä sopivia käyttötarkoituksia. Nyt olen huomannut, että sitä lutrataan (tai oikeammin ehkä tipotellaan) aika moneenkin intialaiseen jälkiruokaan. Itse en kamalasti innostu intialaisesta jälkiruokaosastosta, vaikka muuten intialainen ruoka kyllä meikäläiselle maistuu. Pikkuisen ruusuvettä olen toki päässyt käyttämään ja tuoksuttelemaan. Tuoksu oli erehdyttävästi sama kuin hajuvedessä, jota laadittiin lapsena ruusun terälehdistä ja vedestä (ja leikkikahvia tai -teetä tehtiin puolestaan hiekasta/mullasta ja vedestä).

9 Comments:

At 18/4/08 18:03, Anonymous Sohvi said...

Heips!

Köyhissä ritareissa Meri-Tuuli taisi tehdä viimeksi ruusu-rahkapullia, joihin tuli ruusuvettä. Kuulosti kyllä aika eksoottisilta pullilta :D Minullakin tulee ruusuvedestä enemmänkin hajuvedet mieleen!

 
At 18/4/08 18:13, Blogger Rosmariini said...

Niin muuten tekikin! Ja muistaakseni pulliin tuli ruusuvettä vähän reilumminkin (joihinkin ohjeisiin sitä tulee vain pari tippaa). Meillä ei oikein kumpainenkaan perusta rahkapullista, joten tuo Köyhyri-resepti jää kyllä kokeilematta. Rahkan punaiseksi värjääminen oli kyllä ihan hupainen idea.

Minusta tuntuu, että hajuvetenä ruusuvesi voisi huveta huomattavasti nopsempaan kuin ruuanlaitossa. No, eipähän tarvi ainakaan heti ostaa uuutta putelia. :)

 
At 18/4/08 21:34, Anonymous Anonyymi said...

Olen joskus saanut tamarindi-(dippi)kastikkeen ohjeen, jota en kyllä itse ole päässyt kokeilemaan tamarindin puutteen vuoksi. Tässäpä tämä:

1 prk ranskankermaa tai ½ prk kermaviiliä
1/2 prk luonnonjogurttia
2 rkl valmista tamarinditahnaa

Jogurtti ja kerma(viili) sekoitetaan ja tamarinditahna vain pirskotellaan sen päälle tarjoilukulhoon. Kastikkeeseen voi kuulemma dipata mitä tahansa, vaikkapa veneperunoita.

 
At 20/4/08 09:53, Anonymous Polga said...

Ruusuvesipipareita (tai keksejä tms.) muistelen jonkun laatineen jossain blogissa... Olisikohan alunperin itämailta Bulgaria-Turkki-jne. akselilta, koska siellä muistan saaneeni sen tyyppisiä emmeitä ,D

 
At 20/4/08 12:40, Blogger Rosmariini said...

Anonyymi: Kiitokset ohjeesta! Tuon reseptin kanssa onkin kätevä aloittaa tamarindikokeilut.

Polga: Ainakin Muutakin kuin kuskus -blogissa ruusuvettä näyttää tulevan useampaankin leivonnaisreseptiin. Pitääpä käydä tarkemmin tavailemassa.

 
At 20/4/08 15:33, OpenID korianteri said...

Mitäköhän ne currynlehdet ovat, curry tietääkseni on maustesekoitus!?

Filemonakorianteri

 
At 21/4/08 10:55, Blogger Rosmariini said...

Meitsillä on tällä hetkellä kirjahyllyssä kirja nimeltään Hot – chiliä ja muita mauste-elämyksiä, ja siellä kerrotaan currynlehdistä seuraavaa:
”Currynlehtiä ei pidä sekoittaa curryyn, joka on mausteseos. Aasiassa kuitenkin currynlehtiä käytetään usein osana curry-mausteseosta, varsinkin jos puu sattuu kasvamaan omalla takapihalla!”

Eli currynlehdet kasvavat currypuussa. :) Todella moneen intialaiseen muonaan ne sisältyvät, muistaakseni esim. aikaisemmin postattuun tomaattiraitaan.

Samaisessa kirjassa kerrotaan curry-maustesekoituksesta, että sen perustana ovat yleensä kurkuma, chilit, jeera, mustapippuri, muskottipähkinä, neilikka ja korianteri.

 
At 22/4/08 17:53, Blogger Se vaan on oikeasti Blondi said...

Ihana blogi teillä. Jäin koukkuun välittömästi!

 
At 23/4/08 14:08, Blogger Rosmariini said...

Kivaa! Ja terveisiä Espooseen (käväisin vastavierailulla pienellä vakoilukierroksella;)!

 

Lähetä kommentti

<< Home




Instagram

pastanjauhantaa(at)gmail.com


Powered by Blogger

Related Posts with Thumbnails