maanantaina, maaliskuuta 12, 2007

Banaanileipä

Tuttavani kertoi tehneensä tällaista Joy of Baking -sivustolla ohjeistettua perusjenkkiläistä banaanileipää. Kuulosti niin hyvältä, että oli pakko heti kokeilla perässä. Leivästä tuli rakenteeltaan tosi kuohkeaa ja tuhtia, enemmän muffinsien kuin täkäläisen leipäkäsitteen mukaista tavaraa. Lisäksi tämä leipä oli niin mehukasta, että sitä söi helposti sellaisenaan ilman voita tahi muita päällysteitä.

Banaanileipä

115 g saksanpähkinöitä, paahdettuna (esim. vajaa 10 min uunissa) ja karkeasti pilkottuna
245 g vehnäjauhoa
150 g sokeria
1 tl leivinjauhetta
1/4 tl ruokasoodaa
1/4 tl suolaa
1/2 tl kanelia
2 munaa, kevyesti vispattuna
113 g suolatonta voita, sulatettuna ja jäähdytettynä (jo on tarkat mitat, kun ne on jenkkein cup-mitoista meille rationaalisille SI-järjestelmän ystäville lokalisoitu)
3 suurta, kypsää banaania, hyvin muusattuna
1 tl vaniljauutetta
koristeeksi: kuivattuja banaanilastuja tai yksi tuore banaani kauneuskäsityksesi mukaiseksi viipaloituna

Laita uuni kuumenemaan 180 C:hen. Pähkinät voi paahtaa heti alkuunsa, kun uuni alkaa olla riittävän kuuma.

Leivän valmistustapakin on kuten muffinseissa: kuivat ja kosteat aineet sekoitetaan ensin eri kulhoissa ja yhdistetään sitten mahdollisimman vähäeleisesti keskenään. Sekoita siis yhdessä kulhossa jauhot, sokeri, leivinjauhe, sooda, suola, kaneli ja pähkinät. Toisessa kulhossa sekoitetaan banaanimuusi, munat, sulatettu voi ja vaniljauute. Kulhojen sisällöt yhdistetään sitten esim. puulastalla kääntelemällä. Mitä vähemmän veivaat taikinaa tässä vaiheessa, sitä kuohkeampi leivästä tulee. Taikina saa jäädä paksuksi ja kokkareiseksi.

Kaada sitten taikina voideltuun vuokaan, koristele banaanilastuilla ja paista 55-60 minuuttia. Vanha tulitikkutemppu toimii tämän leivän kanssa: leipä on kypsä, kun siihen tökättyyn tikkuun ei enää tartu taikinaa.

14 Comments:

At 12/3/07 11:22, Blogger Polkkapossu said...

Heh. 113 g suolatonta voita. Ups... nyt menikin 114 grammaa ja leipä pilalla. Ei vaan... hauskalta vaikuttava leipä, jota voisi itsekin kokeilla. Monesti silmäillyt banaanileipien ohjeita, mutta ei vaan ole saanut aikaiseksi.

 
At 12/3/07 11:35, Blogger Rosmariini said...

Hihii. :) :) Täytyy tunnustaa, että silloin kun meillä vielä oli toimiva digitaalivaaka keittiössä, niin tuli usein mitattua ainekset ihan grammalleen. Enkä tosiaankaan tunnusta olevani yleensä taipuvainen kovinkaan pikkutarkkaan nysväykseen.

Tykkäsin tästä leivästä kyllä kovasti. Herkullista vaikka jonkin raikkaan salaatin seuralaisena.

Tietääkö muuten joku, onko tuommoista vaniljauutetta (vanilla extract) myytävänä missään Suomen kaupoissa? Brittirouva Nigella Lawson näytti sitä ainakin roiskivan yhdessä jaksossa kakkuihinsa. Olisi hauska kokeilla joskus itsekin.

 
At 12/3/07 12:02, Blogger Aurinkotuuli said...

Heips, uusimmassa Maku-lehdessä oli sivulla 12 mainintaa NoMu-tuotesarjasta, jossa on uutuustuotteina vaniljauute ja tahna. 100ml pullot maksavat 12-15 euroa ja teelusikallinen (5ml) vastaa yhtä vaniljatankoa. Vaikuttaa siis suht halvaltakin. Sitä en tiedä voiko tuotetta vielä ostaa muuta kuin suoraan maahantuojalta, koska viitteenä on vain "tiedustelut Contendo 050-3431996". Että sieltä sitten vaan kyselemään tai googlettamaan netistä josko tuotteita voisi tilata netin kautta.

 
At 12/3/07 12:03, Anonymous ais said...

Minä oon mielestäni nähnyt jotain pikkusissa lasipulloissa myytävää vaniljajuttuja ihan semmoisessa isommassa Valintatalossa? Siinä oli myös rommia yms. Olisikohan ne sitte ollut jotain esanssia? Ei liene sama asia?

Mutta luulisi nyt ainakin että Stockalta saisi.

 
At 12/3/07 13:48, Blogger Rosmariini said...

Kiitokset vaniljavalaisusta! Mitäköhän kaikkea minulla onkaan jäänyt siitä Maku-lehdestä vielä huomaamatta...

Stockmann onkin näköjään mainittu noiden NoMU-mausteiden myyntipaikkana, samoin kuin mm. Chez Marius Helsingissä, Decanter Espoossa ja Keittiöelämää-kauppa Tampereella. Pitääpä kurkistella jolloinkin, olisiko Oulun Stockmannin valikoimissa noita vaniljapurnukoita. Ihan edulliselta kuulostaa kyllä tuo uute vaniljatankoihin verrattuna.

 
At 12/3/07 17:29, Blogger ylimuuli said...

Itse hankin vaniljauutetta Vanilla, vanillaa varten ja näyttää olevan McCormickin "luontainen aromi", Stokkan Herkusta. Hyvin on toiminut ameriikkalaisiin resepteihin. :-) Pullossa on 18 milliä joka kyllä riittää sekin pitkään, eikä se muistaakseni montaa euroa köyhdyttänyt.

 
At 12/3/07 20:27, Blogger Rosmariini said...

Täällä on lähikaupan maustevalikoimat tarkastettu. Ei löytynyt, eli metsästys jatkuu.

 
At 13/3/07 04:31, Anonymous Tiina said...

Ameriikan banaanileipä on vaan mukamas leipää,lienee vitsiksi tarkoitettu nimi kyseiselle herkkuleivokselle, siellähän kaikki on makeaa kuten suomalainen kahvikakku tai englantilaisten teekakut eli muffinssit. Ei mikään ruisleivän korvike.

 
At 13/3/07 08:31, Blogger Rosmariini said...

Onhan siellä Ameriikassa ketsuppikin kuulemma makeampaa, niin mikseipä sitten saman tien leipäkin. Se on sitä paikallisen sokeriteollisuuden ylivaltaa.

 
At 13/3/07 10:29, Blogger Aapo said...

kävin viikonloppuna chez mariuksessa, mutta nomuhyllystä ei kyllä vaniljaa ostunut silmään.
nomuissa on muutama kiva maku. mutta purkit ovat hauskoja. että kandee paria ostaa vaikka koristeeksi.

 
At 13/3/07 19:12, Blogger Rosmariini said...

No jopas. Ilmeisesti tuo vaniljauute ei sitten kuulukaan (vielä?) kaikkien nomuja myyvien kauppojen valikoimiin.

MonkeyFoodin Ylimuuli esitteli muuten eilen tuossa edellä mainitun vanilja-arominsa. Ja pari muutakin hyvää aromia.

 
At 14/5/07 21:17, Blogger ylimuuli said...

No voi hyvää päivää että sulla Pippurimylly on joku pettämätön vaisto näiden leiporespojen suhteen! ENsin ne taivaalliset muffinssit ja nyt tämä käsittämättömän muheva, mehevä, maukas ja maistuva banaanileipä. Luotan täst'edes sanaasi leivonta-asioissa kuin peruskallioon.

 
At 15/5/07 00:50, Blogger Pippurimylly said...

Hoho :) Onpas kiva, että leipomukset maistuvat! Uppoaako suolaisempi pala? Esim. pestoleivät ja erinäiset focacciat ovat täällä jauhantapajalla maistuneet kovin.

 
At 15/5/07 07:08, Blogger ylimuuli said...

Kyllä vaan, suolaisempi leipoeväs lähtee usein mukaan kun muokkailen viemisiä nyyttikesteihin tai vastaavasti istutaan iltaa täällä. Koska olen aivan hulluna tuohon öljy-etikkadippailuun (laitan muuten usein itse sekoitukseen hieman suolaa ja pippuria, tosin maukkaa focaccian kanssa niitä ei tarvinne lain), focaccia lähtee tällä puheella 25.5. matkaan kanssani kohti pippaloita.

 

Lähetä kommentti

<< Home




pastanjauhantaa(at)gmail.com


Powered by Blogger

Related Posts with Thumbnails