Katsaus jääkaappiin

Maurelita paljasti taannoin lukijoilleen oman jääkaappinsa sisällön ja houkutteli meidätkin esittelemään omamme. Tehtävä oli näin loman jälkeen yllättävän kivuton, koska yleensä tupaten täyteen ahdettu kaaosmainen jääkaappi oli vielä tässä vaiheessa poikkeuksellisen ilmava syystä että raahasin ennen lomalle lähtöä ikivanhat maitopurkit ja puoliksi homehtuneet juustonkannikat roskikseen (sivuhuomautuksena mainittakoon, että jääkaapistamme on löytynyt joskus jopa kuukauden vanha maitotölkki, mistä syystä kukaan tutuistamme ei ole halukas juomaan meillä enää koskaan maitoa).

Keittiössämme on kaksi jääkaappia, jotka lienevät lähes yhtä vanhoja kuin omistajansakin. Toisesta en kerta kaikkiaan kehtaa julkaista Pastanjauhannassa yhtään kuvaa, ettei kukaan vaan huomaisi, minkälainen säilykefriikki oikeasti olen. Koko kaappi on nimittäin yhtä lasipurkkien ja maustekastikkeiden sekamelskaa. Alaosassa on tosin kasvisosasto, joka sekin on tällä hetkellä tavallista autiompi. Toinen jääkaappi on pyhitetty lähinnä juomapuolelle, meijerituotteille, lihatuotteille, ja näyttääpä tuolla majailevan pussillinen perunoitakin (perheen miehellä on insinöörin sielu, mistä syystä kaikille tavaroille on jääkaapissa periaatteessa omat paikkansa).

Kahden jääkaapin loukussa eläminen on tosissaan rasittavaa (en suosittele - energiasyöppöjäkin lienevät moiset vanhukset), mutta toisaalta niitä ei ehkä kannata uusiakaan ennen kuin jonain päivänä remontoimme koko keittiön (jos remontoimme - riippuu hieman siitä, kuinka kauan nykyistä kotiamme asutamme). Siihen asti saamme kärvistellä nykyisten kaappirumilustemme kanssa samassa taloudessa.

Mutta siis joo, asiaan. Jääkaapistamme ei löydy kaikistellen välttämättä yhtään mitään syötäväksi kelpaavaa, mutta minun kannaltani on ihanteellista, jos jääkaapin ovesta löytyy aina tonkallinen jugurttia. Vedän nimittäin tätä nykyä aamupalaksi mysliä, joka menee huomattavasti luistavammin alas, kun sekaan lorauttaa jonkinmoisen annoksen banaaneilla tai marjoilla höystettyä jugua. Myslin merkille ei ole niin väliä, kunhan siinä vain on pähkinöitä. Aamupalaan kuuluu myös lasillinen appelsiinituoremehua, jota täytyy olla aina saatavilla, sekä mukillinen mustaa kahvia. Jääkaapin ovesta löytyy myös omatekoista marjamehua, jota nautitaan flunssan yllättäessä.

Lisäksi jääkaapista on hyvä löytyä kalkkunaviipaleita sekä tomaatteja, koska otan niillä päällystettyä ruisleipää yleensä mukaani työpaikkalounaaksi (parasta ruisleipää on Katri Antellin RuisRuis). Myös jääkaappimme juomaosastolle hankittu pillimehupataljoona on lähinnä olemassa meikäläisen evästarpeita varten. Pippurimylly ei syö oikein koskaan mitään (paitsi ruoka-aikana tietysti), joten hänelle ei ihmeempiä tuotteita jääkaapistamme löydy.

Kuvaushetkellä vallitsi siinä mielessä poikkeustila, että joku (kotitonttu kenties?) oli lastannut jääkaapin juomapuolelle useampia energiajuomatölkkejä. Lisäksi paikalla oli jostain syystä käyttökelpoinen maito sekä margariini, jota meillä ei myöskään yleensä harrasteta. Ainakaan leivän päällä. (Oikealla vielä vakaasta päätöksestäni huolimatta pikavilkaisu jääkaappiosaston säilykepuolelle. Arvatkaa vaan, onko tuolta sekamelskasta helppo löytää yhtään mitään.)