Jouluista jälkiruokaa
Luulin jo naputelleeni Pastanjauhantaan jokaikisen kotoa periytyvän joulureseptin (paitsi kinkkuun minä en sekaannu), mutta ehei - jälkiruokaosasto loistaa vielä poissaolollaan. Kyseessä on Victorian kiisseli, jota ennen muinoin suurieleisempiä perhejouluja viettäessämme askartelimme joulupöytäämme melkoisella tohinalla. Victorian kiisseli on perinteinen englantilainen jälkiruoka, joka on peräisin (ylläri-ylläri) kuningatar Victorian illallispöydästä. Kiisseli on tosin meillä ollut perinteistä puolukkasoppaa ja Victorian herkku itsessään liivatteilla aikaansaatua riisipuurohyydykettä, jonka makuun sitruuna sekä vanilja antavat mukavaa pirskausta. Tässäpä sitten ohje:
Olisipa hauska tietää, kuinka moni kolmikymppinen kokkaa vielä vanhojen Kotitalous-kirjojen tahtiin. Minä olen aikoinani oppinut tekemään puolukkakiisseliä yläasteella, ja kukapa nyt hyväksi havaitusta reseptistä luopuisi:
Viime päivinä Pastanjauhantaan päätyneissä googletuksissa eivät ole loistaneet niinkään rosollit ja joululaatikot, vaan sen sijaan ihmiset ovat etsiskelleet täältä kiihtyvällä tahdilla ohjeita punajuuripaistokseen sekä puolukkakakkuun. Molemmat ovatkin kyllä harvinaisen toteuttamiskelpoisia reseptejä ja erityisen suositeltavia herkkuja näin jouluviikollekin. Kiitokset vaan vielä kerran mainioista ohjeista Emmalle ja celelle.
Victorian kiisseli
1½ dl puuroriisiä
3 dl vettä
6 dl maitoa
¾ dl sokeria
3 tl vaniljasokeria
sitruunan mehu
raastettua sitruunan kuorta
3 liivatelehteä
3 dl kuohukermaa
Pane riisit suolalla maustettuun veteen. Kun vesi on imeytynyt, lisää maito ja keitä puuroksi. Anna puuron jäähtyä ja mausta se sokerilla, sitruunan mehulla ja kuorella sekä vaniljasokerilla. Pehmitä liivatteita kylmässä vedessä noin viisi minuuttia ja sulata ne kuumaan maitoon tai vesitilkkaseen. Lisää puuroon vatkattu kerma ja liivatteet. Kaada seos huolellisesti voideltuun rengaskakkuvuokaan hyytymään (hyytymisaikaa saa varata ihan reilusti). Kasta vuoka kuumaan veteen ennen kumoamista. Tarjoa puolukkakastikkeen kanssa.
Olisipa hauska tietää, kuinka moni kolmikymppinen kokkaa vielä vanhojen Kotitalous-kirjojen tahtiin. Minä olen aikoinani oppinut tekemään puolukkakiisseliä yläasteella, ja kukapa nyt hyväksi havaitusta reseptistä luopuisi:
Marjakiisseli (neljän oppilaan annos)
6 dl laimennettua mehua
3 rkl perunajauhoja
n. 1/2 dl sokeria
n. 2 dl marjasurvosta
Mittaa laimennettu mehu, perunajauhot ja sokeri kattilaan ja sekoita hyvin puuhaarukalla. Kuumenna seosta koko ajan sekoittaen, kunnes se kiehahtaa. Nosta kattila pois liedeltä ja lisää marjasurvos varovasti sekoittaen. Kaada kiisseli tarjoiluastiaan ja ripottele pinnalle sokeria kuortumisen estämiseksi.
Viime päivinä Pastanjauhantaan päätyneissä googletuksissa eivät ole loistaneet niinkään rosollit ja joululaatikot, vaan sen sijaan ihmiset ovat etsiskelleet täältä kiihtyvällä tahdilla ohjeita punajuuripaistokseen sekä puolukkakakkuun. Molemmat ovatkin kyllä harvinaisen toteuttamiskelpoisia reseptejä ja erityisen suositeltavia herkkuja näin jouluviikollekin. Kiitokset vaan vielä kerran mainioista ohjeista Emmalle ja celelle.
7 Comments:
"kuinka moni kolmikymppinen kokkaa vielä vanhojen Kotitalous-kirjojen tahtiin"
Täällä nousee käsi! Niistä on hyvä tarkistaa tarvittaessa perusasioita, samaten vanhoista keittokirjoista (sellaisista, joissa jänispaistin valmistaminen aloitetaan nylkemisellä ;).
Miesystäväni kertoi heidän perheensä joulupöytään kuuluneen aina Victorian kiisselin, jota hän kuvaili varsin runollisesti. Minä en ollut moisesta ennen kuullutkaan, mutta näköjään sitä syödään muuallakin :).
Meillä jouluaaton jälkiruokana on ollut sekahedelmä- tai karpalokiisseli, joskus luumurahka.
(Ai niin, viikonlopun improvisoitu pikaruokavinkki: 250 g palvikinkkua suikaleiksi ja vuokaan pakasteperuna-sipulipussillisen kanssa, seuraksi pakastettuja vihreitä papuja tai mitä muuta kasvikunnan tuotetta sattuu kotoa löytymäänkään. Sekaan rouhaistaan reilusti pippuria, noin 150 g Aura-juustoa ja 1-2 purkillista kevyttä ruokakermaa. Komeus 200 asteeseen noin tunniksi. Kinkku kiusaantui syntisen makoisaksi!)
Yläasteaikaisten reseptien äärellä tulee kyllä nostalginen olo, kun muistaa, kuinka tosissaan sitä pirtelöä silloin tehtiinkään. ;)
Oma mieheni suhtautui aina viktoriaaniseen jälkiruokapuuhasteluumme sangen huvittuneesti, kun heilläkin oli kai liikuttu aina enemmän perinteisellä luumulinjalla. Minäkin olen näin vanhemmiten alkanut kallistua joulujälkkärissä sekametelisopan kannalle - etenkin, jos kattilassa on uitettu keittämisen aikana kanelitankoa, niin johan tulee hyvää.
Suurkiitokset homejuustoisesta kinkkukiusauksen ohjeesta! Nytpä tiedän, mihin joulukinkusta väistämättä jäävät jämät viikon päästä käytän. :)
Meidän perinteisiin Victoria-kiisseli ei kuulu, varsinkin kun mieheni inhoaa riisipuuroa kaikissa muodoissaan.
Opin yhden Victoria-variantin ystävältäni ja minusta se on aivan taivaallisen ihanaa. Kiitos muistutuksesta, suunnitelenkin juuri joulun syömisiä ja taidan tehdä tuota kulhollisen ihan vain itselleni.
Minäkin suunnittelen jouluruokia täällä pää sauhuten. Jospa viimeistään perjantaina ennen kaupassa käyntiä kaikki olisi selkeänä mielessä. :)
Tässähän melkein harkitsee oman ruokablogin perustamista näin vuolaiden kehujen jälkeen. Ei kuitenkaan ennen kuin gradu on valmis. On sitten enemmän aikaa kokkaillakin.
Jee, uutta ruokablogia kehiin vaan! Puolukkakakku oli kyllä ihan ykkösjuttu.
Wautsi! Kaikkea sitä löytyykin netistä - ja blogeista =o)! Me olemme paistaneet kinkkumme leivinuunissa vasta sen verran kertoja, että ne voi laskea yhden käden sormilla. Siispä ihan piruuttani googletin "joulukinkun paistaminen leivinuunissa". Ja sieltähän löytyi!
Hyvää joulua vaan sinne kokkaavalle pariskunnalle =o)! Täälläkin kovasti kokkaillaan, joskus jopa kolme eri ruokalajia samaksi päiväksi, kun perheessä asuu allergikkoja.
Bloggeri en ole, mutta pidän kyllä laiskanlaisesti blogia muualla. Saa käydä kurkkaamassa, jos uteliaisuutta löytyy. Osoite on: http://talsiivaatimusviidakossa.spaces.live.com/
Lähetä kommentti
<< Home