tiistaina, marraskuuta 15, 2005

Tulinen simpukka-artisokkapasta

Tiistai oli menneinä vuosina pastanjauhajien perinteinen pastapäivä - siispä tänään teki mieli jo yksinomaan nostalgiasyistä kokata pastaa. Innostuin tästä TuoToi.netin Helin kilpailureseptistä heti sen nähtyäni - sisältäähän se kahta suurta herkkuani - simpukoita sekä artisokansydämiä.
Tulinen simpukka-artisokkapasta

200 g Gigante-simpukka pastaa tai muuta isoa pastaa (Stockalta löytyy)
150 g keitettyjä sinisimpukoita (säilykesimpukat kevyessä marinadissa käyvät hyvin)
150 g marinoituja artisokansydämiä (alkuperäisessä ohjeessa on artisokanpohjia, mutta meistä sydämet ovat parempia)
pala kevätsipulia tai purjon vihreää osaa
1 chilipalko (tulisuutta voi laskea ja nostaa tätä säätämällä)
timjamia (reilusti)
oliiviöljyä
sitruunanmehua
parmesaaniraastetta
mustapippuria

Keitä pasta al dente -kypsäksi, noin 12-15 minuuttia. Jäähdytä ja huuhtele. Sulata/valuta simpukat, valuta ja paloittele artisokansydämet/-pohjat, viipaloi kevätsipuli/purjo ja paloittele chilipalko (siemenet poistamalla saat vähemmän tulisen pastan). Raasta parmesan. Alkuperäisessä ohjeessa yhdistetään kaikki ja lopputulos syödään kylmänä salaattina. Me teemme näin: Kuumenna öljy ison wokin pohjalla. Lisää öljyyn reilusti timjamia ja mustapippuria myllystä sekä chili. Sekoita pieni hetki ja heitä perään kevätsipuli/purjo, simpukat ja artisokanpalat. Lorauta niskaan hieman sitruunamehua. Lopuksi keitetty pasta. Sekoita kerran huolella, älä melvaa liikaa. Siirrä pois levyltä, heitä parmesania komeuden päälle ja nauti. Ruokajuomaksi sopii pirteän hapokas italialainen valkoviini. Jos pastaa jää (tuskin!), sopii nautittavaksi myös kylmänä.
Odotukset olivat reseptin suhteen korkealla, mutta pannussa valmistunut ruoka ylitti ne siitä huolimatta moninkertaisesti. Yllätin itseni saamalla maut tällä kertaa hyvin tasapainoon. Lopputulos oli hämmästyttävän raikas - vaikka mitäpä muuta voi toisaalta odottaakaan noiden raaka-aineiden sekä chilin ja sitruunan yhdistelmältä. Tulisuutta voi tosiaan kätevästi säädellä chilin määrällä. Pippurimylly on hieman miedomman ruuan ystävä, joten nyhdin chilipuskastamme tarkoitusta varten suhteellisen pienen chilin - tosin silppusin sen tasapuolisuuden vuoksi ruokaan siemenineen. Hyvin toimi, ainakin minun mielestäni.

Kaikkein hassuinta tässä on, että jos käyttää tähän sapuskaan purkkisimpukoita ja -artisokansydämiä (kuten minä), niin tätä herkkua voi kätevästi kokata myös mökillä ja muissa hieman hankalammissa kokkausolosuhteissa. Pastan kiehuessa ehtii silputa kasvispuolen kohdilleen, minkä jälkeen onkin jäljellä enää osasten käyttäminen wokissa.

Allekirjoittanut kiittää reseptin lähettäjää. Taivallettuani kotiin pitkän työpäivän jälkeen halki tuulisen ja räntäsateisen kaupungin (huonoin ilma ikinä!) oli taivaallista, kun ruoka valmistui näin nopeasti ja oli vielä ennen kaikkea mahdottoman maukasta.

2 Comments:

At 16/11/05 18:15, Anonymous Anonyymi said...

Tein tuota pastaa kerran äijille (tiedättehän, juodaan kaljaa, syödään, katsotaan leffaa, käydään saunassa...). Täytin pastat vielä käsin tuolla simpukka-artisokka-chili-mössöllä ja tarjoilin kylmänä. Helevetin iso vuoka tyhjeni silmänräpäyksessä, kun äijät alkoivat ahmia simpukkapastoja. Ja minä kun luulin ettei artisokasta saa mitään syötävää :-)

-TuoToin Juha

 
At 16/11/05 18:49, Blogger Pippurimylly said...

Kas, pidetäänpä mielessä tuossakin tarkoituksessa! Yleensä äijäköörille tulee kyllä stereotyyppisenä safety-ratkaisuna paistettua makkaraa tai lihaa. Ehkä pitäisi muutenkin heittäytyä kokeilevammaksi. Jos ei ihan pelkälle kasvislinjalle lähde, niin eiköhän nälkäisiin ukkoihin maukas ruoka uppoa.

 

Lähetä kommentti

<< Home




Instagram

pastanjauhantaa(at)gmail.com


Powered by Blogger

Related Posts with Thumbnails