perjantaina, huhtikuuta 21, 2006

Kylmäsavulohibagelit

Bagelit ovat pitkään roikkuneet näitä pitää tehdä -listallamme. Niistä on tosi moneksi ja leipominen on nopeaa. Kun sitten Anne's Foodista sattui kohdalle tämä resepti, mekin innostuimme upottamaan kätemme taikinaan. Kuten Annekin tuskaili, kunnollisia bageleita on täällä Pohjolassa vaikea löytää kaupasta. Tukholmassa vaikutti vielä onnistuvan, mutta Oulussa vähänkin eksoottisemmat leipäherkut ovat hakusassa. Vaan eipä haittaa! Itse kun tekee, saa mitä haluaa.

Perus-bagelit

2 tl kuivahiivaa (taisin laittaa koko 11g pussin)
1 rkl sokeria
3 dl lämmintä vettä
500 g jauhoa
ropaus suolaa

Sekoita kulhossa kuivahiiva, sokeri ja 1 dl lämpimästä vedestä (reilusti kädenlämpöistä, jotta kuivahiiva herää). Anna seisoa muutama minuutti, jotta hiiva liukenee kunnolla. Jos ihan tarkkoja ollaan, hiiva ei liukene - biokemiallisesti uskottava termi solujen sekoittamiselle nesteeseen on "suspensoida". Sekoita sillä välin jauhot ja suola.

Lisää jauho-suolaseos vähitellen nesteeseen ja kaada loput vedestä astiaan. Tämä vaihe kannattaa tehdä monitoimikoneen taikinakulhossa, jos sellainen löytyy. Taikinaa kannattaa vaivata 5-10 minuuttia, jotta siihen syntyy sitkoa. Valmiin taikinan tulisi olla sileää, pehmeää ja joustavaa - muttei ihan purkkamaisen tarttuvaa. Kuten Anne kirjoitti, jauhoja tarvitaan hieman enemmän kuin tuo 500 g. Olisinkohan laittanut yhteensä reilut 600g?

Kohota taikina kaksinkertaiseksi. Tähän menee yleensä puolesta tunnista tuntiin. Vaivaa ilmat pihalle ja jätä taikina vielä kymmeneksi minuutiksi lepäämään. Jaa se tämän jälkeen kahdeksaan yhtä suureen osaan ja pyöritä palaset palloiksi. Venyttele pallojen keskelle reiät ja pyörittele niistä sormiesi ympärillä suunnilleen donitsin muotoisia. Kohota jälleen 10 minuuttia.

Kiehauta laakeimmassa kattilassasi vettä, johon on lisätty ripaus sokeria. Tässä vaiheessa kannattaa laittaa myös uuni kuumenemaan, 225 asteeseen. Alenna (kiehumisveden) lämpötilaa niin, että se kiehuu juuri ja juuri. Keitä bageleita, muutama kerrallaan, minuutin verran kummaltakin puolelta. Tässä vaiheessa ne pullahtavat jännästi suuremmiksi. Paista keitetyt bagelit lopuksi uunissa. Annen ehdottama 14-16 minuuttia tuntui sopivalta ajalta.

Kylmäsavulohibagelit

Jenkeillä, jotka ainakin TV-ohjelmien ja keittokirjojen perusteella suursyövät bageleita, on muutamia klassikkotäytteitä. Eräs niistä on tämä tuorejuusto-kylmäsavulohi -yhdistelmä. Bagelit halkaistaan (Ja uskotteko! Niillä samaisilla jenkeillä on tähänkin tarkoitukseen kone!) ja pohjapuolelle levitetään tuhti kerros tuorejuustoa. Sitä saa olla ainakin puoli senttiä. Nyt ei kursailla. Jokin neutraali maku toiminee parhaiten. Itse käytimme jenkkihenkisesti Philadelphiaa. Juuston päälle ladottiin kylmäsavulohta, tomaattiviipaleita, punasipulia sekä muutama kapris - ja lopuksi tietenkin bagelin kansipuoli. Jostain syystä täytetyt bagelit leikataan aina ennen tarjoilua kahtia. Se jokin syy voi hyvinkin olla kuunsirpin muotoisen bagelin suuhun sovittamisen vaivattomuus.

7 Comments:

At 21/4/06 11:49, Blogger Samuli said...

Oi mainiota! Voisinkin vanhana jauhopeukalona kokeilla askarrella bageleita viikonloppuna. Nam :)

 
At 21/4/06 11:54, Anonymous Anonyymi said...

Mm.. Näyttääpäs herkulliselta. Voisi ens viikolla vaikka pyöräyttää bageleita pekonitäytteellä. :)

 
At 21/4/06 12:09, Blogger Rosmariini said...

Olivat kyllä makoisia. Vähän vaaleiksi nuo ainakin noin kuvien perusteella jäivät, mutta rakenne oli mielestäni tosissaan hyvä. Tuo lohen, tuorejuuston ja tomaatin (ynnä sipulin ja kapriksen) runsas yhdistelmä on kyllä aivan vastustamaton. (Äh, nyt tulee taas nälkä...)

Pekoniviikko tosiaan lähenee! Jännityksellä odotan, saammeko grillin siihen mennessä toimintakuntoon... Lunta on vielä aika paljon.

 
At 21/4/06 12:22, Anonymous Anonyymi said...

Öh, en haluaisi olla ilonpilaaja mutta nuo ovat kyllä ihan niitä samoja vesirinkeleitä, joita on tehty ainakin itäisessä Suomessa maailman sivu ja tehdään vieläkin. Suurinta herkkuani olivat lapsena vesirinkelit ja vihreä limsa eväinä uimarannalla.

Tampereella oivallisia yksilöitä saa Turtolan kitumarketista kerran viikossa, koska paisturi on kotoisin meiltä päin ja tekee niitä meidän junantuomien iloksi. Ennen piti tehdä itse ja tottavie, lähes mikään ei ole parempaa.

 
At 21/4/06 12:44, Blogger Rosmariini said...

Ilo ei mennyt ollenkaan pilalle. Meillekin nimittäin valkeni jossain vaiheessa kokkausoperaatiota, että nämähän ovat ilmettyjä rinkeleitä!

Todella kuvaavaa tälle ajalle, että rinkeleitä ei ole tullut koskaan mieleen tehdä itse, mutta bagelit ovat olleet mielessä jo pitemmän aikaa. Ehkäpä se johtuu siitäkin, että tuommoisia suolaisia täytteitä ei ole koskaan rinkeleiden väliin (ainakaan tuntemissani pohjoissuomalaisissa tapauksissa) ahdettu, vaan niitä on tavattu syödä ennemminkin kahvin tai teen kanssa vähän samaan tapaan kuin pullaa.

 
At 23/4/06 02:11, Anonymous Anonyymi said...

Mikäköhän on se kaikkein oikeaoppisin tapa levittää täytteet bagelille....pitääkö reikä jättää avoimeksi vai saako täytteet levittää reteästi koko ympyrälle? Kaikkea sitä ehtii pieni ihminen miettiä. Tärkeintähän on maku mutta koetanpa silti herättää keskustelua :-)

 
At 23/4/06 13:22, Blogger Rosmariini said...

Hmmmm, mitenköhän olisimme mahtaneet itse tehdä... Taisin seurailla täyttötoimitusta jokseenkin takavasemmalta, mutta saattaa hyvinkin olla, että täytteitä hurahti jossain määrin myös rinkulan kohdalle.

Pitääkin tarkkailla tilannetta amerikkalaisten tv-sarjojen bagel-kohtauksista. :)

 

Lähetä kommentti

<< Home




pastanjauhantaa(at)gmail.com


Related Posts with Thumbnails